Helsingin yliopisto

Virhekäsitys aivoista selittää suhtautumista mielenterveyteen

Jaa

Suomalais-amerikkalainen ryhmä on selvittänyt, miten maallikkojen ja mielenterveysalan ammattilaisten käsitykset aivoista vinoutuvat. Tutkijoiden löytämä aivoja koskeva ajatusvinouma on yleinen ja voi vaikuttaa siihen, miten mielenterveysongelmia ymmärretään ja hoidetaan.

Uusi tutkimus selvitti ihmisten käsityksiä aivojen ja mielen suhteesta. Tutkimuksen mukaan sekä maallikoiden että koulutettujen psykoterapeuttien käsitys aivoista on yleisesti virheellinen. Ajatusvinouma voi tutkijoiden mukaan vaikuttaa siihen, millaista apua mielenterveysongelmiin haetaan ja tarjotaan.

Tutkimus tehtiin suomalais-amerikkalaisena yhteistyönä New Yorkin ja Yalen yliopistoissa. Tutkijat selvittivät viiden kokeen sarjassa, millaisia päätelmiä ihmiset tekivät mielen ja aivojen yhteydestä erilaisissa tilanteissa. Koehenkilöt olivat sekä maallikkoja että ammatissa toimivia psykoterapeutteja.

Maallikkovastaajat uskoivat yleisesti kaikissa koetilanteissa, että mielensisäisiä muutoksia tapahtui ilman muutoksia aivotoiminnassa. Käsitys on ristiriidassa tieteellisen näkemyksen kanssa, jonka mukaan mielessä ei tapahdu mitään ilman aivotoimintoja.

Koehenkilöt myös esimerkiksi uskoivat, että psykoterapia ei vaikuttaisi aivoihin kuin vain osittain – siitä huolimatta, että psykoterapian ajateltiin aiheuttavan merkittäviä henkisiä muutoksia. Sama ajatusvinouma havaittiin myös koulutetuilla psykoterapeuteilla. Vinouma oli kuitenkin vahvempi maallikoilla.

– Vaikka ihmiset uskovat psykoterapian vaikuttavan ajatuksiin, tunteisiin ja käytökseen, sen ei ajatella vaikuttavan yhtäläisesti aivotoimintoihin, kertoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori, psykologi Jussi Valtonen, joka työskenteli tutkimuksen aikana New Yorkin yliopistossa.

– Virhekäsitys voi vaikuttaa sekä siihen, millaiseen hoitoon ihmiset hakeutuvat, myös siihen, millaista hoitoa mielenterveysalan ammattilaiset suosittelevat, Valtonen sanoo.

Ajatusvinoumalla on vaikutuksia hoitopäätöksiin

Tutkijat arvioivat, että mieltä ja aivoja koskeva ajatusvinouma on voinut vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti siihen, miten mielenterveyskäytäntöjä on painotettu. Vinouma voi johtaa käsitykseen, jonka mukaan mielenterveysongelmiin kannattaisi aina vaikuttaa keskushermoston kautta.

– Ihmiset ajattelevat, että kausaalinen yhteys mielestä aivoihin on heikko, sanoo psykologian professori Andrei Cimpian New Yorkin yliopistosta.

– Yhteiskunnallisesti tämä käsitys saattaa osaltaan selittää sitä valtavaa intoa, jolla henkistä kärsimystä on ryhdytty hoitamaan psyykenlääkkeillä sekä sitä mittakaavaa, jolla lääkkeisiin on panostettu viime vuosikymmenet, Cimpian jatkaa.

On pitkään tiedetty, että ihmiset eivät miellä henkisiä tapahtumia aivotoiminnoiksi. Käsitys on yleinen myös länsimaiden ulkopuolella. Uusi tutkimus tarkensi tietoa ilmiöstä osoittamalla, että ihmiset ajattelevat aivojen ja mielen vaikuttavan toisiinsa epäsymmetrisesti. Ihmiset uskovat, että aivot vaikuttaisivat mieleen vahvemmin kuin mieli aivoihin. Kokeissa myös koulutetut psykoterapeutit uskoivat, että aivot vaikuttaisivat vahvemmin mieleen kuin mieli aivoihin.

Tutkimus julkaistiin Cognitive Science -tiedejulkaisussa.


Artikkeli:
Jussi Valtonen, Woo-kyoung Ahn, Andrei Cimpian. Neurodualism: People Assume that the Brain Affects the Mind more than the Mind Affects the Brain. Cognitive Science, 45 (9), e13034, syyskuu 2021. DOI: 10.1111/cogs.13034


Lisätietoja:
Jussi Valtonen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, jussi.valtonen@helsinki.fi
Andrei Cimpian, professori, New Yorkin yliopisto, andrei.cimpian@nyu.edu

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Linnunradan musta aukko on pystytty kuvaamaan – Heino Falcke luennoi Helsingin yliopistossa16.5.2022 08:30:00 EEST | Tiedote

Professori Falcke kertoo Event Horizon -teleskoopin viimeisimmistä tuloksista, ja mustan aukon uusien kuvien tieteellisistä vaikutuksista. Exactumissa 30.5. klo 17 järjestettävän tapahtuman juontaa Helsingin yliopiston kosmologi Syksy Räsänen ja mukana keskustelemassa on myös fysiikan yliopistonlehtori Esko Keski-Vakkuri sekä erikoistutkija Kaj Wiik Turun yliopistosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme