SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

VM:n budjettiesityksessä ei yllätyksiä - sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden turvaaminen tulevaisuudessa vaatii kunnianhimoisempaa otetta

Jaa

Ministeri Saarikon torstaina esittelemä valtiovarainministeriön budjettiesitys ei sisältänyt suuria yllätyksiä. Esitys noudattelee hyvin pitkälti kevään kehysriihessä tehtyjä päätöksiä, eikä liikkumavaraa uusille menoesityksille juuri ollut. Myös verotuksen puolella uudet avaukset jäivät vähiin.

“Tässä ajassa olisi toivonut vahvempaa otetta sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden turvaamiseksi”, SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas korostaa.

Esitykseen liittyy nopeasti muuttuvan taloustilanteen tuomaa epävarmuutta. Esimerkiksi esityksen valtiontalouden alijäämäarviot vuosille 2021 ja 2022 vaikuttavat viimeaikaisten taloustilastojen valossa melko suurilta.

“Jos kasvu on todella ollut niin laaja-alaista ja vahvaa kuin miltä näyttää ja tämä talouden hyvä veto jatkuu, julkisen talouden tilanne voi yllättää positiivisesti”, Ahokas jatkaa.

Veikkauksen tuottojen alenemaa kompensoidaan valtion budjetista sovitusti

Valtionavustuksilla on merkittävä vaikutus kansalaisjärjestöjen tekemälle työlle ja mahdollisuuksille vastata erilaisten ihmisten tarpeisiin. Ministeriön esitys oli ennakkotietojen kaltainen. Se antaa järjestöille mahdollisuuden sopeuttaa toimintaansa ja miettiä tekemisen tapoja. Syksyn aikana tulisi kuitenkin saada ratkaistua valtionavustustoiminnan taso pidemmällä aikavälillä.

“Järjestöjen taloudellisen elinvoimaisuuden turvaamiseksi on tehtävä pitkäkestoinen rahoitusratkaisu, joka tukee vapaan ja autonomisen kansalaistoiminnan kykyä vastata ihmisten tarpeisiin. Tähän työhön on tartuttava mahdollisimman pian, jotta järjestöjen pitkäjänteinen työ ihmisten tukemiseksi ja auttamiseksi jatkuu katkotta”, painottaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.

Uusia avauksia ei juuri nähty – terveysveron kanssa edettävä nopeammin

Valtiovarainministeriön pohjaesityksestä jäivät puuttumaan verotuksen suhteen uudet avaukset. Veroperustemuutokset painottuvat valmiste- ja energiaveroihin, mutta esimerkiksi ministeri Saarikon aiemmin kesän kynnyksellä lupaamaan terveysveroa selvittävää työryhmää ei listauksessa vielä näkynyt.

”Toivotaan, että työryhmä aloittaa työnsä jo syksyn aikana. Päätös on saatava viimeistään riihessä. Terveysperusteisen verotuksen kehittämisen kanssa ei pitäisi viivytellä enempää, vaan veron kansanterveydelliset hyödyt on ulosmitattava nyt”, Ahokas vaatii.

Onnistuessaan terveysvero parantaisi kansanterveyttä ja sitä kautta vahvistaa työ- ja toimintakykyä, eli vero pienentäisi sairauksien hoidosta tai esimerkiksi työpoissaoloista aiheutuvia kuluja, mutta samalla se toisi myös kaivattuja verotuloja.

Hyvinvointi-investointeja tarvitaan lisää

Esityksessä työllisyyspolitiikka kaventui pitkälti etuusjärjestelmään liittyviin ehdotuksiin. Sen sijaan pitkällä aikavälillä osaavan työvoiman määrää lisäävät hyvinvointi-investoinnit eivät siinä juuri näkyneet. Lisäpanostuksia tarvittaisiin niin välityömarkkinapalveluihin kuin myös osaamisen vahvistamiseen.

”Välityömarkkinoilla tehtävälle työlle ei anneta vieläkään työllisyyspolitiikassa sille kuuluvaa arvoa”, Ahokas arvioi. ”Meillä on reilusti yli 100 000 sitkeästi työelämän ulkopuolella olevaa työikäistä, joita tarvelähtöinen tukeminen auttaisi pääsemään mukaan työmarkkinoille ja osaamisen kehittämiseen. Valitettavasti oikeanlaista tukea ei ole tarjolla kaikille”, Ahokas pahoittelee.

Osaamisvajetta on myös muualla yhteiskunnassa, vaikka osaamiseen perustuva kasvu vaatii lisää koulutettua työvoimaa. Kun korkeakoulutuksen laajentamiseen ei panosteta, vuodelle 2030 asetetut koulutustasotavoitteet karkaavat auttamatta.

Sosiaaliturvasta ei pidä leikata

Valtiovarainministeriön pohjaesityksen mukaan kehysriihestä on odotettavissa noin 100–150 miljoonan euron leikkauksia, joista päätetään hallituspuolueiden kesken.

“On tärkeää, että sopeutustoimet eivät kohdennu sosiaaliturvaan. Perusturvaa tai viimesijaista toimeentuloturvaa ei saa heikentää”, Ahokas painottaa.


Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Yliopistonkatu 5
00100 HELSINKI

http://www.soste.fi

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 300 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteisöä. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

SOSTE: Budjettiriihestä odotettiin enemmän investointeja osaamiseen ja työllisyyden vahvistamiseen – myös terveysperusteisen verotuksen kehittäminen jäämässä torsoksi9.9.2021 16:51:57 EEST | Tiedote

Hallitus kävi neuvottelut vuoden 2022 valtion talousarviosta suotuisissa talousnäkymissä. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n mukaan hallitus ei käyttänyt talouspolitiikan liikkumavaraa parhaalla mahdollisella tavalla. Nyt olisi pitänyt investoida tarvelähtöisiin työllisyyspalveluihin ja osaamisen vahvistamiseen paljon voimakkaammin, kuin mihin hallitus oli valmis. Myös terveysperusteisen verotuksen eteneminen on jäämässä vähäiseksi.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies: Säätiöiden ja yhdistysten jättäminen Business Finlandin koronarahoituksen ulkopuolelle oli lainvastainen18.6.2021 11:10:27 EEST | Tiedote

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry kanteli vuosi sitten keväällä Business Finlandin päätöksestä jättää koronaepidemian takia talousvaikeuksiin ajautuneet säätiöt ja yhdistykset häiriörahoituksen ulkopuolelle. 17.6. antamassaan päätöksessä Eduskunnan apulaisoikeusasiamies toteaa Business Finlandin menettelyn olleen lainvastainen.

Sosiaalibarometri 2021: Sosiaalialan ammattilaisilta laaja kannatus asumistuen korotukselle1.6.2021 07:00:00 EEST | Tiedote

Selvä enemmistö sote-johtajista, sosiaalityöntekijöistä ja Kelan esihenkilöistä kannattaa nykyistä korkeampaa asumistuen tasoa, jotta toimeentulotuen tarve vähenisi. Vain seitsemän prosenttia Sosiaalibarometrin vastaajista on sitä mieltä, että asumistuen tasoa tulisi laskea. Tuore Sosiaalibarometri selvitti muun muassa ratkaisuehdotuksia asumisen kalleuteen sekä toimeentulotuen toimeenpanon nykytilannetta neljä vuotta perustoimeentulotuen Kela-siirron jälkeen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme