Oulun yliopisto

Voiko hyvinvointia mittaamalla lisätä hyvinvointia?

Jaa

Puettava teknologia paljastaa maailmanlaajuisia sykkeen trendejä.

Maailman leposykekäyrä. Yön keskisyke hyvinvointisormuksen käyttäjillä pohjoisella (yläkuva, n=1 400 – 56 000) ja eteläisellä pallonpuoliskolla (alakuva, n=120 – 1 500) kahden ja puolen vuoden ajalta. Punaisella värillä on tulostettu päivän pituus New Yorkissa (yläkuva) ja Melbournessa (alakuva) vuodenajan hahmottamiseksi.
Maailman leposykekäyrä. Yön keskisyke hyvinvointisormuksen käyttäjillä pohjoisella (yläkuva, n=1 400 – 56 000) ja eteläisellä pallonpuoliskolla (alakuva, n=120 – 1 500) kahden ja puolen vuoden ajalta. Punaisella värillä on tulostettu päivän pituus New Yorkissa (yläkuva) ja Melbournessa (alakuva) vuodenajan hahmottamiseksi.

Oulun yliopistossa perjantaina tarkastettava Hannu Kinnusen väitöstutkimus osoittaa, että Pohjois-Suomessa kehitetyllä puettavalla teknologialla voi olla mahdollista paljastaa maailmanlaajuisia hyvinvointitrendejä. Tutkimus luo pohjaa sille, miten puettava teknologia, kuten älysormus, voi mahdollistaa hyvinvoinnin reaaliaikaisen arvion lähitulevaisuudessa.

”Monen tärkeän hyvinvointisuureen mittaaminen onnistuu jo nykyisen teknologian avulla tarkasti ja luotettavasti. Vastuu omasta hyvinvoinnista on ensisijaisesti ihmisellä itsellään. Hyvinvointitekniikan tuotteiden ansioista oman elämän valintoja voi tehdä siten, että on entistä paremmin tietoinen niiden henkilökohtaisista vaikutuksista”, Hannu Kinnunen toteaa ja kiteyttää puettavan elektroniikan ja itsemittaamisen hyödyt:

  • Puettava teknologian käyttäjät saavat välitöntä palautetta itsestään, jotta he voivat ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan
  • Parhaisiin vertailumenetelmiin verrattuna laitteet antavat luotettavaa palautetta
  • Pitkän aikavälinen data puettavan teknologian laitteista paljastaa ennennäkemättömiä ilmiöitä, jotka voivat olla merkityksellisiä terveyden näkökulmasta sekä yksilötasolla että kansallisesti ja maailmanlaajuisesti

Väitöstyö liittyy Oulun yliopiston Optoelektroniikan ja mittaustekniikan yksikössä tehtävään tutkimukseen, jossa on erikoistuttu sekä joustavaan painettuun elektroniikkaan että erittäin tarkkaan mittaamiseen.


Puettava teknologia antaa tietoa, valtaa ja vastuuta


Väitöstyössään Hannu Kinnunen tutki kahden hyvinvointituotteen, Polar Activen ja Oura-sormuksen tarkkuutta ja niiden sovelluksia. Parhaisiin saatavilla oleviin vertailumittareihin verrattuna niiden antama palaute oli varsin luotettavaa. Pienin tutkittu laite oli noin neljän gramman painoinen sormus. Sen mittaamasta pulssisignaalista kyettiin arvioimaan palautumista kuvaavaa yön sykevaihtelua lähes yhtä tarkasti kuin EKG-menetelmällä. Sormuksen mittaustulosten ja EKG-menetelmällä todettujen arvojen korrelaatio oli 0.990 (n = 49). Työ käsittelee myös muita hyvinvoinnin tekijöitä: päivittäistä liikunta-aktiivisuutta, unen ajoitusta ja useita leposykkeeseen ja sykevaihteluun vaikuttavia tekijöitä.

Unessa ja levossa mitattuna pulssisignaali on hyvälaatuista ja sykevälivaihtelu pystytään määrittämään tarkasti sormuksen signaaleista. Sormusta tai muitakaan vastaavia laitteita ei kuitenkaan ole tarkoitettu lääketieteellisen mittaamisen tilalle vaan itsemittaamiseen ja oman kehon tilan havainnointiin. Niillä päästään siis mittaamaan pitkän aikavälin dataa ja havaitsemaan muutoskohtia.

Suomalaisten alkoholin käyttö näkyy mittausdatassa


Pienemmät ja käyttömukavuudeltaan paremmat hyvinvointiteknologian tuotteet mahdollistavat hyvinvoinnin tilan seuraamisen pitkällä aikavälillä. Väitöksessä Kinnunen esittelee sormuksen käyttäjien keskisykkeen vaihtelut kahden ja puolen vuoden ajalta. Pitkän aikavälin mittaus paljastaa, miten globaali keskisyke liikkuu viikkorytmin, vuosirytmin ja yksittäisten juhlapäivien mukaan.

“Tiedämme esimerkiksi leposykkeen ja sydänterveyden yhteyksistä aiemmista tutkimuksista. Väitöstyöni mittauksista näkee, että viikonloppuisin yönaikaiset sykkeemme Suomessa ovat yleensä koholla. Kesäloman aikaan taas syketasot laskevat alimmilleen. Pelkästään tiedostamalla nämä rytmit voimme tehdä päätöksiä, jotka parantavat hyvinvointiamme, esimerkiksi säännöllistämällä nukkumaanmeno- ja heräämisaikamme”, Hannu Kinnunen sanoo.

Viikonloppuisin kohonneet leposyketasot ovat vahva merkki kasvaneesta alkoholin kulutuksesta. Se näkyy leposykkeessä ja kehon valmiustasossa. Pitkään ja systemaattisesti kun mitataan, alkaa siis paljastua asioita sekä yksilöstä että kollektiivisesti. Esimerkiksi epidemioiden tunnistamisessa väestötasolla tällainen mittaustapa voi antaa vihjeitä, mihin suuntaan tilanne on kehittymässä.

Väittelijä Hannu Kinnunen työskentelee älysormuksia valmistavan teknologiayhtiö Ouran tiedejohtajana. Väitöstutkimuksen tulokset on tieteellisesti vertaisarvioitu.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väittelijä Hannu Kinnunen 040 8446635, hannu.kinnunen@ouraring.com

Professori (Optoelektroniikan ja mittaustekniikan tutkimusyksikön johtaja, Oulun yliopisto) Tapio Fabritius 040 775 7054, tapio.fabritius@oulu.fi

Kuvat

Maailman leposykekäyrä. Yön keskisyke hyvinvointisormuksen käyttäjillä pohjoisella (yläkuva, n=1 400 – 56 000) ja eteläisellä pallonpuoliskolla (alakuva, n=120 – 1 500) kahden ja puolen vuoden ajalta. Punaisella värillä on tulostettu päivän pituus New Yorkissa (yläkuva) ja Melbournessa (alakuva) vuodenajan hahmottamiseksi.
Maailman leposykekäyrä. Yön keskisyke hyvinvointisormuksen käyttäjillä pohjoisella (yläkuva, n=1 400 – 56 000) ja eteläisellä pallonpuoliskolla (alakuva, n=120 – 1 500) kahden ja puolen vuoden ajalta. Punaisella värillä on tulostettu päivän pituus New Yorkissa (yläkuva) ja Melbournessa (alakuva) vuodenajan hahmottamiseksi.
Lataa
Väittelijä Hannu Kinnunen
Väittelijä Hannu Kinnunen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Tuore 6G-lehti esittelee tutkimusta monipuolisesti19.10.2020 09:31:11 EESTTiedote

Oulun yliopiston 6G Flagship -tutkimusohjelma on julkaissut uuden numeron 6G Waves -lehdestään. Tuhti 56-sivuinen lukupaketti kerää yhteen viimeisimmän aihepiirin tutkimuksen, mielenkiintoisia ihmisiä ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä. Tutkimus ja sen kehitysaskeleet esitetään havainnollisesti. Suomen Akatemian Oulun yliopistolle myöntämän 6G Flagship –tutkimuskokonaisuuden kokonaisbudjetti kahdeksalle vuodelle on 251 miljoonaa euroa.

Tutkimus selvittää internetin ja somen käytön yhteyksiä nuorten aikuisten hyvinvointiin9.10.2020 06:00:00 EESTTiedote

Nuoret aikuiset käyttävät yhä enemmän aikaa sosiaalisessa mediassa. Viime aikoina sosiaalisen median negatiivisista vaikutuksista hyvinvointiin on alettu puhua aiempaa enemmän, mutta Suomessa asiaa ei ole juurikaan tutkittu. Oulun yliopiston ja Sosped-säätiön toteuttama kyselytutkimus selvittää nyt 18–35-vuotiaiden kokemuksia internetin ja sosiaalisen median käytöstä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme