Voiko hyvinvointia mittaamalla lisätä hyvinvointia?

Oulun yliopistossa perjantaina tarkastettava Hannu Kinnusen väitöstutkimus osoittaa, että Pohjois-Suomessa kehitetyllä puettavalla teknologialla voi olla mahdollista paljastaa maailmanlaajuisia hyvinvointitrendejä. Tutkimus luo pohjaa sille, miten puettava teknologia, kuten älysormus, voi mahdollistaa hyvinvoinnin reaaliaikaisen arvion lähitulevaisuudessa.

”Monen tärkeän hyvinvointisuureen mittaaminen onnistuu jo nykyisen teknologian avulla tarkasti ja luotettavasti. Vastuu omasta hyvinvoinnista on ensisijaisesti ihmisellä itsellään. Hyvinvointitekniikan tuotteiden ansioista oman elämän valintoja voi tehdä siten, että on entistä paremmin tietoinen niiden henkilökohtaisista vaikutuksista”, Hannu Kinnunen toteaa ja kiteyttää puettavan elektroniikan ja itsemittaamisen hyödyt:

• Puettava teknologian käyttäjät saavat välitöntä palautetta itsestään, jotta he voivat ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan
• Parhaisiin vertailumenetelmiin verrattuna laitteet antavat luotettavaa palautetta
• Pitkän aikavälinen data puettavan teknologian laitteista paljastaa ennennäkemättömiä ilmiöitä, jotka voivat olla merkityksellisiä terveyden näkökulmasta sekä yksilötasolla että kansallisesti ja maailmanlaajuisesti

Väitöstyö liittyy Oulun yliopiston Optoelektroniikan ja mittaustekniikan yksikössä tehtävään tutkimukseen, jossa on erikoistuttu sekä joustavaan painettuun elektroniikkaan että erittäin tarkkaan mittaamiseen.

Puettava teknologia antaa tietoa, valtaa ja vastuuta

Väitöstyössään Hannu Kinnunen tutki kahden hyvinvointituotteen, Polar Activen ja Oura-sormuksen tarkkuutta ja niiden sovelluksia. Parhaisiin saatavilla oleviin vertailumittareihin verrattuna niiden antama palaute oli varsin luotettavaa. Pienin tutkittu laite oli noin neljän gramman painoinen sormus. Sen mittaamasta pulssisignaalista kyettiin arvioimaan palautumista kuvaavaa yön sykevaihtelua lähes yhtä tarkasti kuin EKG-menetelmällä. Sormuksen mittaustulosten ja EKG-menetelmällä todettujen arvojen korrelaatio oli 0.990 (n = 49). Työ käsittelee myös muita hyvinvoinnin tekijöitä: päivittäistä liikunta-aktiivisuutta, unen ajoitusta ja useita leposykkeeseen ja sykevaihteluun vaikuttavia tekijöitä.

Unessa ja levossa mitattuna pulssisignaali on hyvälaatuista ja sykevälivaihtelu pystytään määrittämään tarkasti sormuksen signaaleista. Sormusta tai muitakaan vastaavia laitteita ei kuitenkaan ole tarkoitettu lääketieteellisen mittaamisen tilalle vaan itsemittaamiseen ja oman kehon tilan havainnointiin. Niillä päästään siis mittaamaan pitkän aikavälin dataa ja havaitsemaan muutoskohtia.

Suomalaisten alkoholin käyttö näkyy mittausdatassa

Pienemmät ja käyttömukavuudeltaan paremmat hyvinvointiteknologian tuotteet mahdollistavat hyvinvoinnin tilan seuraamisen pitkällä aikavälillä. Väitöksessä Kinnunen esittelee sormuksen käyttäjien keskisykkeen vaihtelut kahden ja puolen vuoden ajalta. Pitkän aikavälin mittaus paljastaa, miten globaali keskisyke liikkuu viikkorytmin, vuosirytmin ja yksittäisten juhlapäivien mukaan.

“Tiedämme esimerkiksi leposykkeen ja sydänterveyden yhteyksistä aiemmista tutkimuksista. Väitöstyöni mittauksista näkee, että viikonloppuisin yönaikaiset sykkeemme Suomessa ovat yleensä koholla. Kesäloman aikaan taas syketasot laskevat alimmilleen. Pelkästään tiedostamalla nämä rytmit voimme tehdä päätöksiä, jotka parantavat hyvinvointiamme, esimerkiksi säännöllistämällä nukkumaanmeno- ja heräämisaikamme”, Hannu Kinnunen sanoo.

Viikonloppuisin kohonneet leposyketasot ovat vahva merkki kasvaneesta alkoholin kulutuksesta. Se näkyy leposykkeessä ja kehon valmiustasossa. Pitkään ja systemaattisesti kun mitataan, alkaa siis paljastua asioita sekä yksilöstä että kollektiivisesti. Esimerkiksi epidemioiden tunnistamisessa väestötasolla tällainen mittaustapa voi antaa vihjeitä, mihin suuntaan tilanne on kehittymässä.

Väittelijä Hannu Kinnunen työskentelee älysormuksia valmistavan teknologiayhtiö Ouran tiedejohtajana. Väitöstutkimuksen tulokset on tieteellisesti vertaisarvioitu.