Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin sitä, miten ihmiset suhtautuvat hoitorobottien tekemiin päätöksiin. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että tekoälysovelluksilta vaaditaan inhimillistä herkkyyttä ja empatiakykyä, jotta niiden tekemät ratkaisut ja päätökset tuntuisivat potilaista ja hoidettavista yhtä hyväksyttäviltä kuin ihmisten tekemät päätökset.

– Moraalipsykologisessa tutkimuksessa ei ole juurikaan käsitelty potilaan autonomiaa tai lääketieteen etiikan sisäisiä ristiriitoja - varsinkaan siitä näkökulmasta, että toimijana on robotti, tutkija Michael Laakasuo kertoo.

Tutkimuksen tavoite oli Laakasuon mukaan laajentaa kokeellisen moraalipsykologian alaa lääketieteen eettisten kysymysten tarkasteluun.

Hoitorobotin moraalinen vastuu ei vakuuta

Tutkimuksessa koehenkilöt muun muassa arvioivat lukemassaan tarinassa tehtyjen päätösten moraalisuutta. Ihmiset hyväksyivät sekä hoitorobotilta että ihmissairaanhoitajalta päätöksen jättää noudattamatta ylilääkärin ohjetta lääkitä potilas vastoin tämän tahtoa. Sen sijaan hoitorobotilta ei hyväksytty potilaan tahdon ohittamista pakkolääkinnällä vaikka ihmissairaanhoitajan päätös pakkolääkityksestä hyväksyttiin.

– Pakkolääkintää koskeva kysymyksenasettelu paljasti, että hoitorobotin ja ihmissairaanhoitajien tekemiä päätöksiä ei kohdella samanlaisina, vaikka ne olisivat seurauksiltaan identtisiä, Laakasuo sanoo.

– Huolestuttavin löydös oli kenties se, että kun tarinaa muutettiin niin, että potilas oli kuollut äkilliseen sairauskohtaukseen yön aikana, niin ihmisen koettiin olevan moraalisesti enemmän vastuussa potilaan kohtalosta kuin hoitorobotin, vaikka hoitopäätöksellä ja potilaan kuolemalla ei ollut mitään tekemistä toistensa kanssa.

Robotit eivät ratkaise resurssipulaa

– Tutkimuksen tulokset voisivat tarjota hyödyllisiä näkökulmia lääketieteen älysovellusten ja robotiikan kehittämiseen, Laakasuo pohtii.

Terveydenhuoltoala kärsii maailmanlaajuisesta hoitajapulasta. Tutkimuksen tulokset viittaisivat siihen suuntaan, että hoitajaresurssipulaa ei voida ongelmitta ratkaista koneiden avulla - ihmiset haluavat, että heitä edelleen hoitavat toiset ihmiset.

– Jatkotutkimuksia ajatellen löydökset avaavat uria uusiin kysymyksenasetteluihin moraalisen kognition tutkimuksessa ja ihmisen ja robotin vuorovaikutuksen tutkimuksissa, etenkin lääketieteellisen etiikan suuntaan, Laakasuo arvioi.

Alkuperäinen artikkeli: Michael Laakasuo, Anton Kunnari, Sanna Rauhala, Marianna Drosinou, Juho Halonen, Noora Lehtonen, Mika Koverola, Marko Repo, Jukka Sundvall, Aku Visala, Kathryn B. Francis & Jussi Palomäki: Moral Psychology of Nursing Robots: Exploring the Role of Robots in Dilemmas of Patient Autonomy. European Journal of social psychology. DOI: 10.1002/ejsp.2890.

Lisätietoja

dosentti, yliopistotutkija, FT Michael Laakasuo, Helsingin yliopisto
michael.laakasuo@protonmail.com

p. 050 438 8030