Voimakas tupakkariippuvuus ja masennus ovat yhteydessä toisiinsa
On osoitettu, että tupakointi on yleisempää masennusta sairastavilla henkilöillä kuin väestössä keskimäärin. Varsinaista syy-yhteyttä tai biologista mekanismia tämän havainnon takana ei kuitenkaan tunneta.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on keskitytty tupakoinnin yleisyyteen. Sen sijaan tupakkariippuvuuden voimakkuuden ja masennuksen välistä yhteyttä ei ole juurikaan tutkittu. Nyt julkaistussa Helsingin yliopiston kaksostutkimusryhmän toteuttamassa työssä keskityttiinkin nimenomaan tupakointiriippuvuuden voimakkuuteen ja erilaisiin tupakointiriippuvuuden taustalla vaikuttaviin motivaatiotekijöihin.
Tutkimus perustuu yli 1400 suomalaiseen kaksoseen, jotka ovat vastanneet tupakointiin ja masennukseen liittyviin kyselyihin. Tutkimuksen tulokset julkaistiin 24. helmikuuta arvostetussa Addiction-tiedejulkaisussa.
Tutkimus osoitti, että mitä vahvemmin henkilön vastaukset ilmensivät tupakkariippuvuutta, sitä todennäköisemmin hän oli masentunut. Eri riippuvuuden muodoista depressioon yhdistyivät vahvimmin fyysinen nikotiiniriippuvuus sekä automaattiset käytösmallit. Lisäksi tupakointi toimii tunteiden säätelykeinona.
– Tulostemme perusteella vaikuttaa siltä, että masentuneet henkilöt eivät polta siksi, että he pitäisivät tupakan mausta. Ennemminkin depressio näyttäisi kytkeytyvän nikotiininhimoon ja käytösmalliin, jossa esimerkiksi stressiä pyritään helpottamaan tupakoinnin avulla, kertoo tutkimuksen toteuttanut Maarit Piirtola Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista.
Työssä hyödynnettiin aiemmista tutkimuksista poiketen kaksosiin perustuvaa tutkimusasetelmaa, joka mahdollisti perimään ja perheympäristöön liittyvien tekijöiden merkityksen selvittämistä.
– Kaksospareja vertaamalla pystyimme poissulkemaan perheen vaikutuksen, kuten mahdolliset tupakoinnille ja depressiolle yhteiset geneettiset alttiustekijät, toteaa tutkimusta johtanut Tellervo Korhonen Helsingin yliopistosta.
Tutkijat korostavat, että tämän tutkimuksen tulosten perusteella ei voida kuitenkaan sanoa tupakoinnin aiheuttavan masennusta tai päinvastoin.
– Masennuspotilaiden hoidossa olisi tärkeää pyrkiä huomioimaan myös tupakointi yhtenä mahdollisesti masennusta ylläpitävänä tekijänä ja tarjota mahdollisimman yksilöllistä tukea tupakoinnin lopettamiseen. Tehokkaimmat tukikeinot perustuvat tupakkariippuvuuden yksilöllisten syiden ymmärtämiseen, sanoo kaksostutkimusryhmän johtaja, professori Jaakko Kaprio Helsingin yliopistosta.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Wisconsinin ja Missourin yliopistojen kanssa.
Alkuperäinen julkaisu:
Piirtola Maarit, Kaprio Jaakko, Baker Timothy B., Piasecki Thomas M., Piper Megan E., Korhonen Tellervo. The associations of smoking dependence motives with depression among daily smokers. Addiction 2021, doi: https://doi.org/10.1111/add.15390
Lisätietoja:
Tellervo Korhonen
tellervo.korhonen@helsinki.fi, p. 040-755 6881
Maarit Piirtola
maarit.piirtola@helsinki.fi, p. 050-448 0010
Jaakko Kaprio
jaakko.kaprio@helsinki.fi, p. 050-3715419
Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM,
HiLIFE, Helsingin yliopisto
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme