Voimalohesta Suomen paras vaelluskalojen palauttamistoiminnan asiantuntija

Jaa
Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima Oy uudistavat yhteisesti omistamansa Voimalohi Oy:n toimintaa. Voimalohen tehtäväkenttä laajenee jatkossa vaelluskalojen palauttamiseen tähtäävien toimenpiteiden kehittämiseen ja toteuttamiseen. Tavoitteena on, että Voimalohesta kehitetään vaelluskalojen palauttamisen asiantuntevin toimija Suomessa.
Kuva: Voimalohi Oy:n Mikko Jaukkuri tekemässä telemetriaseurantaa. Kuva: Voimalohi Oy.
Kuva: Voimalohi Oy:n Mikko Jaukkuri tekemässä telemetriaseurantaa. Kuva: Voimalohi Oy.

Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima ovat sitoutuneet luonnon monimuotoisuuden parantamiseen. Molemmat yhtiöt ovat laatineet luonnon monimuotoisuustyölleen tavoitteet ja toimenpideohjelmat.

Yhtiöt ovat sitoutuneet vaelluskalojen palauttamiseen

Kemijoki Oy suunnittelee ja toteuttaa vaelluskalakantojen palauttamiseen liittyvät toimenpiteet yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Kemijoki Oy on esimerkiksi sitoutunut vaelluskalojen vaellusyhteyksien luomiseen Ounasjoelle ja virtavesien elinympäristökunnostuksien toteuttamiseen. Myös PVO-Vesivoiman tavoitteena on vaelluskalojen luonnonkierron kehittäminen laajapohjaisessa yhteistyössä. Iijoella tavoitteena on Iijoki-vision mukaisesti toteuttaa ensin vaelluskalojen ylösvaellusratkaisu alimmalle voimalaitokselle Raasakkaan ja kehittää ylimmälle voimalaitokselle Haapakoskelle jo valmistunutta alasvaellusreittiä. Niistä saatujen kokemusten perusteella edetään jatkossa vaiheittain.

Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima ovat vakuuttuneita siitä, että vaelluskalojen palauttaminen ja ilmastonmuutosta hillitsevän vesisähkön tuotanto voidaan sovittaa yhteen.

”Kemijoki Oy:n ja PVO-Vesivoiman pitkän aikavälin tavoitteena on vaelluskalakantojen palauttaminen Kemijokeen ja Iijokeen. Olemme Voimalohen omistajina sitoutuneet yhdessä kehittämään yhtiöstä Suomen asiantuntevimman vaelluskalojen palauttamisen toteuttajan. Voimalohi jatkaa myös kalaistukkaiden tuottajana ja kalanistuttajana”, sanoo PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja ja Voimalohen hallituksen puheenjohtaja Jani Pulli.

Voimalohi toteuttaa jatkossa sekä Kemijoki Oy:n että PVO-Vesivoiman vaelluskalastrategioiden linjaamia toimenpiteitä Kemi- ja Iijoella ja operoi tarvittaessa myös yhtiöiden vaelluskalaratkaisuja.

”Voimalohen tekemiset laajentuvat rakennettujen jokien vaelluskalakantojen palauttamiseen, kuten kalateiden toiminnan, ylisiirtojen ja alasvaellusreittien kehittämiseen sekä jokien kalakantojen palautus- ja tuki-istutuksiin. Suomen suurimpiin vesivoiman tuottajiin kuuluvien omistajien osaaminen ja resurssit varmistavat Voimalohen tehtäväkentän menestyksekkään laajentamisen”, kertoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Vaiheittain ja vahvasti tutkimukseen nojautuen

Voimalohi etenee vaelluskalojen palauttamisessa vaiheittain ja tutkimuksista sekä tuloksista jatkuvasti oppien. Yhtiö tekee jo nyt laaja-alaista yhteistyötä muun muassa tutkimuslaitosten, viranomaisten sekä paikallisten osakaskuntien ja järjestöjen kanssa.

Voimalohen asiantuntemus rakentuu henkilöstön monipuoliselle osaamiselle ja pitkälle kokemukselle kalojen kasvattamisesta ja istutuksista. Yhtiön tutkimus- ja kehityspäällikkönä sekä vaelluskalojen palauttamiseen keskittyvän yksikön vetäjänä on vuoden 2023 alusta lähtien toiminut Mikko Jaukkuri, joka siirtyi Voimalohelle Luonnonvarakeskuksesta. Yhteensä Voimalohella työskentelee 17 asiantuntijaa sekä kausityöntekijöitä.

Lisätietoa

Jani Pulli
Toimitusjohtaja, PVO-Vesivoima Oy
Hallituksen puheenjohtaja, Voimalohi Oy
Sähköposti jani.pulli@pvo.fi
Puhelin 050 386 2680

Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja, Kemijoki Oy
Sähköposti tuomas.timonen@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4410

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jani Pulli
Toimitusjohtaja, PVO-Vesivoima Oy
Hallituksen puheenjohtaja, Voimalohi Oy
Sähköposti jani.pulli@pvo.fi
Puhelin 050 386 2680


Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja, Kemijoki Oy
Sähköposti tuomas.timonen@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4410

Kuvat

Kuva: Voimalohi Oy:n Mikko Jaukkuri tekemässä telemetriaseurantaa. Kuva: Voimalohi Oy.
Kuva: Voimalohi Oy:n Mikko Jaukkuri tekemässä telemetriaseurantaa. Kuva: Voimalohi Oy.
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Pohjolan Voima Oyj
Pohjolan Voima Oyj
Mikonkatu 7 A5, PL 40
00101 HELSINKI

010 478 5000https://www.pohjolanvoima.fi

Kemijoki Oy

Kemijoki Oy on Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja. Yhtiö omistaa 20 vesivoimalaitosta, joista 16 sijaitsee Kemijoen vesistöalueella, kaksi Lieksanjoessa ja kaksi Kymijoessa. Lisäksi se säännöstelee Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemijärveä ja Olkkajärveä. Vuonna 2022 yhtiön vesivoimalaitokset tuottivat 4 750 gigawattituntia uusiutuvaa vesisähköä, jolla hillitään ilmastonmuutosta ja tuetaan kansallista huoltovarmuutta. Lisätietoja Kemijoki Oy:n verkkosivuilta www.kemijoki.fi.

PVO-Vesivoima

PVO-Vesivoima Oy tuottaa sähköä vesivoimalaitoksilla Iijoella, Kemijoella ja Kokemäenjoella. Yhtiön sähköntuotanto on keskimäärin 1,7 terawattituntia vuodessa. Yhtiö kuuluu Pohjolan Voima -konserniin. www.pohjolanvoima.fi; Twitter: @PVOVesivoima

Voimalohi Oy

Voimalohi on asiantuntijaorganisaatio, joka kehittää ja toteuttaa omistajiensa Kemijoki Oy:n ja PVO-Vesivoiman vaelluskalojen palauttamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Lisäksi Voimalohi viljelee ja kasvattaa kaloja istutettaviksi mereen ja sisävesiin sekä hankkii kalaistukkaita myös sopimusviljelijöiltä. Voimalohi on perustettu vuonna 1987 huolehtimaan omistajiensa kalataloudellisista istutusvelvoitteista Kemi- ja Iijoen vesistöissä sekä Lieksanjoella. Lisätietoa Voimalohesta verkkosivuilta www.voimalohi.fi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjolan Voima Oyj

Pohjolan Voima selvittää sähkön varastointiin tarkoitetun pumppuvoimalaitoksen mahdollisuutta Kemijärven alueelle29.2.2024 10:00:00 EET | Tiedote

Suomen suurimpiin energiayhtiöihin lukeutuva Pohjolan Voima selvittää mahdollisuutta rakentaa pumppuvoimalaitos Kemijärven alueelle. Muun muassa Norjan ja Itävallan vuoristoseuduilta tuttu pumppuvoimalaitos keskittyy sähkön varastointiin. Suomi tarvitsee merkittävästi lisää säädettävää sähkökapasiteettia sekä tuotetun sähkön varastointikapasiteettia, jotta pystytään varmistamaan sähkön saatavuus suomalaisille ja vakaa toimintaympäristö kotimaiselle teollisuudelle.

Pohjolan Voima investigates building a pumped hydroelecric energy storage (PHES) in Kemijärvi29.2.2024 10:00:00 EET | Press release

Pohjolan Voima, one of Finland’s largest energy companies, is investigating the possibility of building a pumped-storage power station in the area of Lake Kemijärvi. Pumped-storage power stations are used in the mountain regions of Norway and Austria, for example, and focus on storing electrical energy. Finland will require significant amounts of regulating energy and storage capacity for electricity production to ensure the availability of electricity to Finnish households and a stable operating environment for Finnish industry.

Kaukaan Voiman lentotuhkalle sivutuotestatus − hyötykäyttö rakentamisessa ja lannoittamisessa helpottuu4.12.2023 08:30:00 EET | Tiedote

Lappeenrannassa sijaitsevan Kaukaan Voiman voimalaitoksessa syntyvä lentotuhka on saanut ELY-keskukselta sivutuotestatuksen syvästabilointiin sekä metsälannoitekäyttöön. Status sujuvoittaa hyötykäyttöä, jolloin tuhka saadaan tehokkaammin käyttöön esimerkiksi korvaamaan maan lujittamiseen käytettävää sementtiä aluerakentamisessa. Tuhkan käytöllä vältetään sekä päästöjä että neitseellisen materiaalin käyttöä, jolloin ympäristöhyötyjä syntyy ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmista. Kaukaan Voima on Pohjolan Voiman tytäryhtiö.

Iijoen ja Kemijoen nahkiaisten ylisiirroissa jäätiin tänä vuonna tavoitteista – lisää tutkimustietoa tarvitaan27.11.2023 08:30:00 EET | Tiedote

Nahkiaisten ylisiirrot Iijoella ja Kemijoella saatiin päätökseensä lokakuussa. Molemmilla joilla jokiin nousevia nahkiaisia otetaan vuosittain kiinni alimman voimalaitoksen alapuolella ja siirretään ylemmäs pääuomaan ja sivujokiin. Nahkiaisvuosi oli heikko, eikä vuosivelvoitteiden tasoa saavutettu. Sää sekä luonnonolot voivat selittää tilannetta osittain, mutta nahkiaisista kaivataan myös lisää tutkimustietoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye