Voisiko ratkaisu Euroopan tuottavuusongelmaan löytyä aineettomista investoinneista? – tutkimustulokset positiivisia

Vaasan yliopiston johtaman ja EU:n horisonttiohjelman rahoittaman Globalinto-tutkimushankkeen tulosten mukaan aineeton pääoma on tärkeä kasvun lähde ja selittää noin puolet työn tuottavuuden kasvusta. Lisäksi tutkimuksen mukaan aineettoman pääoman muodoista johtamisosaamisen ja markkinoinnin vaikutus teknologiseen muutokseen on kasvussa ja selittää jopa kolmasosan tuottavuuden kasvusta.

Globalinto-hankkeen johtaja, Vaasan yliopiston taloustieteen professori Hannu Piekkola sanookin, että Euroopan talouskasvu voisi saada vauhtia investoinneilla aineettomaan pääomaan ja sen laatuun sekä laajentamalla tietovaltaisia eli tietointensiivisiä palveluita. 

– Tulevaisuudessa yhä suurempi osa viennistä tulee tietointensiivisistä palveluista. Esimerkiksi Suomessa tietointensiiviset palvelut ovat vuodesta 2007 lähtien kasvaneet kuusi prosenttia vuodessa. Ne vievät Suomen kasvua eteenpäin, sanoo Piekkola.

Tietointensiivisissä palveluissa Eurooppa on Yhdysvaltoja jäljessä. Piekkolan mukaan erityisesti ohjelmistoilla, koulutuksella ja organisaatiopääomalla voi olla ratkaiseva merkitys Yhdysvaltojen ja Euroopan välisen tuottavuuseron selittämisessä ja kuromisessa.

Aineettomat investoinnit eivät ole vähentyneet, vaikka tuottavuuden kasvu kangertaa

Tuottavuuden kasvu EU:ssa on pysynyt hitaana finanssikriisin jälkeen. Tutkimuksen mukaan tämä ei kuitenkaan johdu aineettomien investointien vähenemisestä. 

– EU:n laajuisen aineiston mukaan aineettomien investointien määrä ei ole laskenut finanssikriisin jälkeen. Se ei siis ole aiheuttanut tuottavuuden laskua, sanoo professori Piekkola.

Koska alhaisen tuottavuuden syynä ei ole ollut tutkimus- ja kehitystyön ja muiden aineettomien investointien väheneminen, niin kokonaistuottavuuteen ovat Piekkolan mukaan todennäköisesti vaikuttaneet suhdanneluontoiset tekijät. Lisäksi aineettoman pääoman tuoma työn teknologinen osaaminen ei ole parantunut riittävästi.

Mikä tahansa aineeton investointi ei välttämättä ole oikotie onneen.

– Havaintoni oli, että monissa Euroopan maissa aineettomia investointeja tehdään jo paljon, jolloin niiden rajatuottavuus vähenee. Panostuksista ei aina seuraa lisäarvoa, jos ei samalla pysty kehittämään uutta teknologiaa. Yhä enemmän pitääkin kiinnittää huomiota myös aineettomien investointien laatuun, Piekkola muistuttaa.

Suomi on Piekkolan mukaan edelleen Pohjoismaiden tuntumassa aineettomissa investoinneissa ja teollisuudessa jopa edellä yleistä pohjoismaista tasoa.

Moneen erityyppiseen aineettomaan pääomaan investoiminen suojeli yritysten tuloskehitystä koronakriisin aikana

Aineetonta pääomaa on tarkasteltu tutkimushankkeessa käyttäen tilastokeskusten laajoja aineistoja yrityksistä ja niiden työntekijöistä neljässä eri maassa: Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Sloveniassa.

– Teimme myös EU-tasoisen aineettoman pääoman kyselyn, johon vastasivat yritysten toimitusjohtajat tai talousjohtajat. Kysely antoi tarkkaa tietoa aineettomasta pääomasta, yrityksen kasvustrategioista ja innovatiivisuudesta. Saimme merkittäviä laadullisia tuloksia verrattuna perinteisiin innovaatiokyselyihin liittyen etenkin aiemmin vähän tunnettuun organisaatiopääomaan, joka sisältää muun muassa johtamisen, markkinoinnin ja muotoilun, kertoo professori Piekkola.

Tuloksissa korostui yritysten oman tutkimus- ja kehitystoiminnan merkitys verrattuna ulkopuolelta ostettuun. Koronakriisi ei heikentänyt investointeja aineettomaan pääomaan valtaosassa yrityksiä Suomessakaan, mutta t&k-toiminta keskittyi harvempiin yrityksiin. Lisäksi moneen erityyppiseen aineettomaan pääomaan investoiminen näytti suojelevan yritysten tuloskehitystä koronakriisin aikana.

Teollisuusyrityksissä aineettoman pääoman investoinnit olivat etenkin tutkimus- ja tuotekehitysinvestointeja. Palveluyrityksistä tuli kyselyssä esiin, että organisaatiopääoma on niille usein tärkein kasvun lähde.  

– Organisaatiopääomaa ei ole aiemmissa kyselyissä kartoitettu kovinkaan tarkasti. Tutkimuksemme auttaakin yritysten ohella myös tilastokeskuksia ja Eurostatia laatimaan omia, kansantalouden tilinpitoon liittyviä kyselyitä, joissa voidaan tarkastella aineetonta pääomaa nykyistä laajemmin. 

Globalinto-hankkeessa luotiin myös uusia, aiempaa tarkempia menetelmiä aineettoman pääoman ja investointien mittaamiseen sekä menetelmiä aineettoman pääoman tuottavuusvaikutuksen kuvaamiseen.

Päättyneessä hankkeessa olivat mukana Vaasan yliopiston lisäksi Århusin yliopisto, Hampurin yliopisto, Ljubljanan yliopisto, Paris-Sacley -yliopisto, Ateenan kansallinen teknillinen korkeakoulu NTUA, Manchesterin yliopiston Innovaatiotutkimuksen instituutti ja Norjan tilastokeskuksen tutkimusosasto.

Lisätiedot

Hannu Piekkola, taloustieteen professori, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8426, sähköposti: hannu.piekkola@uwasa.fi