Vuoden 2019 teknologiajohtajat ovat Rolls-Royce Marinen Sauli Eloranta ja Canatun Ilkka Varjos

Vuoden teknologiajohtaja -palkintoja on jaettu vuodesta 2010 lähtien inspiroiville johtajille, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet työllään yrityksensä teknologiakyvykkyyteen. Tänä vuonna palkinnon suuryritysten kategoriassa sai Rolls-Royce Marinen teknologiajohtaja Sauli Eloranta ja pk-yritysten sarjassa Canatun teknologiajohtaja Ilkka Varjos.

Yhteistä voittajille on tutkimuksen hyödyntäminen tuotekehityksessä sekä vahva panostaminen ekosysteemien rakentamiseen.

”Rolls-Royce Marine hyödyntää verkostoja vanhan, vakiintuneen toimialan luotsaamisessa aivan uudelle aikakaudelle. Canatu puolestaan luo ja kehittää edelläkävijänä verkostojensa avulla täysin uutta ja mullistavaa tulevaisuuden toimialaa. Molemmat yritykset ovat upealla tavalla rakentaneet siltoja akateemisen maailman ja liike-elämän välille”, luonnehtii tuomariston puheenjohtaja Jaakko Hirvola Teknologiateollisuus ry:stä.

Rolls-Royce Marine siirtää perinteistä alaa uuteen aikakauteen

Rolls-Royce Marine on yksi maailman johtavista meriteollisuuden yrityksistä. Suomessa Rolls-Roycella on Raumalla ja Kokkolassa tehtaat, joissa suunnitellaan, markkinoidaan ja valmistetaan laitteistoja merenkulun tarpeisiin. Turussa yrityksellä on R&D-yksikkö, joka on erikoistunut kehittämään etäohjattavia ja autonomisia laivoja.

Sauli Eloranta on vaikuttanut merkittävästi Suomen innovaatiomaisemaan jo yli kymmenen vuotta erityisesti strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) kautta. Kun FIMECC eli metallituotteiden ja koneenrakennusalan SHOK perustettiin, Eloranta oli keskeisenä toimijana mukana ensimmäisen ohjelman läpiviemisessä.

Tämän perintönä Suomeen on syntynyt ainutlaatuinen autonomisen meriliikenteen osaamiskeskittymä, One Sea -ekosysteemi, jossa on mukana alan globaalisti johtavia yrityksiä. One Sea henkilöityy vahvasti Sauli Elorantaan, joka vie alaa Suomessa sitkeästi eteenpäin. Eloranta arvioi, että autonomisen merenkulun osaamisella on huomattava osa Suomen kilpailukyvyn tekijänä tulevaisuudessa.

Alan läpimurto vaatii Elorannan mielestä vielä uusia toimijoita ja paljon työtä: olemassa olevan teknologian ennakkoluulotonta soveltamista, testausta täydessä mittakaavassa turvallisuuden takaamiseksi sekä muutoksia lainsäädäntöön. Ekosysteemeillä on yksittäistä yritystä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa alan yleiseen kehitykseen.

”Ekosysteemit edistävät esimerkiksi järjestelmien laitetoimittajista riippumatonta yhteensopivuutta, mikä edistää uusien teknologioiden käyttöönottoa”, Eloranta korostaa.

Canatu luo nanohiilestä tulevaisuuden platform-teknologiaa

Nanohiiltä pidetään seuraavana maailmaa muuttavana materiaalina, jonka povataan disruptoivan monia perinteisiä toimialoja kuten elektroniikka- ja kemianteollisuutta. Canatu on Aalto-yliopiston fysiikan osastolta ponnistanut spin-off, joka perustettiin noin 10 vuotta sitten tuolloin keksityn uuden materiaalin, hiilinanonuppujen kehittämiseen.

Canatu on jo tuonut disruptiivisen teknologiansa markkinoille: yrityksen hiilinanonupuista valmistetut, muovattavat 3D-kosketusanturit ovat autoteollisuuden massatuotannossa. Hiljattain Canatu julkaisi uuden yhteistyösopimuksen maailman toiseksi suurimman autoteollisuuden komponenttivalmistajan, Denson kanssa koskien itseohjautuvien autojen läpinäkyvien sensoreiden lämmittimiä.

Yksi yrityksen ensimmäisistä työntekijöistä oli Ilkka Varjos, joka on vuosien mittaan rakentanut Canatulle ilmiömäiset verkostot. Niiden yhteistyön hedelmänä yritys on onnistunut yliopistotutkimuksen kaupallistamisessa ja pystynyt pitkäjänteisesti kehittämään niin nanohiilituotteita kuin itse nanomateriaalejakin.

Canatua voidaan pitää aitona cleantech-yrityksenä.

”Esimerkiksi perinteisissä kosketusnäytöissä käytetään sähköä johtavana materiaalina indiumtinaoksidia, joka on lähinnä Kiinassa louhittava, kohtuullisen harvinainen ja jopa myrkyllinen materiaali. Meidän prosessissamme nanomateriaali tuotetaan kierrätettävistä hiiliperäisistä kaasuista”, Varjos selvittää.

Canatu on tehnyt debyyttinsä autoteollisuudessa, mutta yritys tähtää ilman muuta myös muille toimialoille: nanoteknologian sovellusalueet ovat rajattomat. Jotta nanoteknologiaa voidaan hyödyntää laajasti eri toimialoilla, tiedettä, tutkimusta ja tuotekehitystä yhdistävät ekosysteemit ovat avainasemassa.

”Pitkällä tähtäimellä tämän osaamisen ympärille voisi pääkaupunkiseudulle muodostua eräänlainen Nanohiililaakso, jossa nanohiiltä käytetään platform-teknologiana eri toimialojen tarpeisiin”, Varjos visioi.

Lue myös Spinversen white paper The best CTOs are disrupting their jobs, joka käsittelee teknologiajohtajien roolin muuttumista ja heidän kohtaamiaan haasteita. (kts. Liitteet)