Vuoden 2021 siltatyöt Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa

Merkittävimmät siltojen uusimis- tai peruskorjaushankkeet Satakunnassa vuonna 2021

• Hanhiluodon silta, vt 8, Pori
• Luotsinmäen silta, vt 8, Pori
• Harjavallan silta, mt 2460, Harjavalta
• Kyläsilta, mt 12669, Rauma
• Puolimatkan silta, mt 2140, Säkylä
• Kylä-Peron silta, mt 12787, Eura, jatkuu vuodelta 2020
• Uusisilta, mt 12635, Rauma, jatkuu vuodelta 2020

Hanhiluodon, Luotsinmäen ja Harjavallan siltakohteista aiheutuu tänä vuonna merkittävää liikennehaittaa tienkäyttäjille.

Merkittävimmät siltojen ja laitureiden uusimis- tai peruskorjaushankkeet Varsinais-Suomessa vuonna 2021

• Lillholmenin silta, mt 12029, Parainen
• Vistan risteyssilta, mt 2352, Paimio
• Kraapin silta, mt 2253, Pöytyä
• Vuosnaisten laituri, Kustavi, jatkuu vuodelta 2020

Lisäksi keväällä vaihdetaan Kirjalansalmen sillalta pahiten vaurioitunut riipputanko, mistä aiheutuu merkittävää haittaa Saaristotien liikenteelle. Korjausaikataulu ei ole vielä tiedossa.

Siltahankkeista on kerrottu tarkemmin verkkosivuilla:

Satakunnan siltatyöt (vayla.fi) 

Varsinais-Suomen silta- ja laiturityöt (vayla.fi) 

Varsinais-Suomen ja Satakunnan silloissa paljon korjausvelkaa

Varsinais-Suomen alueella on 1 127 siltaa, joista huonokuntoisia on 107 kpl. Satakunnan alueella on 688 siltaa, joista huonokuntoisia on 48 kpl. Lisäksi tyydyttävässä kunnossa olevia siltoja on Varsinais-Suomessa 563 kpl ja Satakunnassa 312 kpl. Siltojen kunnon heikkeneminen on jatkunut jo vuosia ja huonokuntoisten siltojen määrä kasvaa joka vuosi. Sekä Varsinais-Suomessa että Satakunnassa on useita korjauskustannuksiltaan suuria siltakohteita odottamassa korjausrahoitusta.

Huonokuntoisten siltojen ohella Varsinais-Suomessa on 37 ja Satakunnassa 32 painorajoitettua siltaa, jotka haittaavat etenkin raskaita kuljetuksia. Tämä on suhteessa enemmän kuin muualla maassa. Kuntoperusteisia sillankorjaustarpeita on kuitenkin niin paljon, ettei rahoitus riitä painorajoitettujen siltojen korjaamiseen tai uusimiseen. Sillan kantavuus ja kunto eivät korreloi keskenään läheskään kaikissa tapauksissa.

Tavoitteena on, että tehokkailla ja oikein kohdennetuilla toimenpiteillä saavutetaan siltojen optimaalinen käyttöikä mahdollisimman pienin kustannuksin.Rahoituksen puutteessa joudutaan kuitenkin toisinaan lykkäämään korjauksia optimiajankohtaa myöhemmäksi sekä tinkimään sillan toiminnallisista ja säilyvyysvaatimuksista. Kun siltojen korjaukset viivästyvät riittävästi, niitä ei välttämättä kannata enää korjata, vaan käyttää hallitusti loppuun ja sen jälkeen uusia silta kokonaan. Kokonaistaloudellisesti olisi edullisempaa korjata sillat ennen vaurioiden pahentumista.

Sillan huono kunto tai kantavuuspuutteet eivät aina näy tielläliikkujille.

Lisätietoja: Varsinais-Suomen ELY-keskus, siltainsinöörit Jari Nikki, p. 0295 022 816 ja Ari Salo, p. 0295 022 830