Kevään Vuokranantaja-barometrissa kyselyyn vastanneet nostivat asuntosijoittamisen merkittävimmäksi riskitekijäksi taloyhtiöiden hoitokulujen nousun. Riskilistan kakkosena on korkojen nousu, kolmanneksi eniten huolta aiheutti verotuksen kiristyminen.

”Hallitus ei kehysriihessään linjannut asuntosijoittajien veromuutoksista suuntaan tai toiseen, mikä on jättänyt monelle vuokranantajalle epävarmuuden kytemään. Selkeä ilmoitus, että hallitus ei loppukaudesta ole suunnittelemassa muutoksia asuntosijoittamisen verotukseen, toisi ennakoitavuutta ja vakautta pienten yksityisten vuokranantajien toimintaan”, toteaa Suomen Vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen.

Energian ja rakennusmateriaalien hinnat olivat nousussa jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, mutta sota on vaikeuttanut tilannetta entisestään. Kilpailu vuokralaisista on kiristynyt monessa kaupungissa ja sen seurauksena markkinavuokrien ennakoidaan nousevan hoitokuluja hitaammin.

Korkojen nousuun vastaajat ovat varautuneet ensisijaisesti säästämisellä sekä pyrkimällä asuntosijoittamisessa positiiviseen kassavirtaan, jolloin vuokrasta jäisi kuukausittain puskuria hoitokulujen ja lyhennysten jälkeen.

Kiinnostus uuden asunnon ostoa kohtaan laskussa – myyntipohdinnoissa kasvua

Venäjän hyökkäys Ukrainaan, vuokrien lasku sekä arviot korkojen ja hoitokulujen noususta ovat laskeneet vuokranantajien kiinnostusta uuden sijoitusasunnon ostoa kohtaan. Samaan aikaan suunnitelmat asuntojen myynnistä ovat lisääntyneet.

Kun syksyn 2021 barometrissa uuden sijoitusasunnon aikoi ostaa tai ostoa harkitsi 31 prosenttia vastaajista, kevään 2022 kyselyssä ostoaikeisten ja ostoa harkitsevien osuus oli laskenut 25,7 prosenttiin. Vastaavasti asuntojen myyntiä suunnittelevien vastaajien osuus oli noussut syksyn 10,9 prosentista 14,3 prosenttiin.

”Vaikka ostosuunnitelmat ovat laskeneet ja myyntiaikeet kasvaneet, selkeä enemmistö ei pohdi kumpaakaan vaihtoehtoa. Asuntosijoittaminen on tyypillisesti hyvin pitkäjänteistä sijoittamista, jossa tähtäin on pitkällä tulevaisuudessa. Yleisin syy asuntosijoittamiselle on eläkepäivien lisäturvan hankkiminen”, Rokkanen muistuttaa.

Positiivisimmat kehitysnäkymät Tampereella, Turussa ja Järvenpäässä

Positiivisimmat arviot vuokramarkkinoiden näkymistä antoivat Tampereen, Turun ja Järvenpään vuokranantajat. Negatiivisimmat arviot saivat puolestaan Kouvola, Mikkeli ja Kajaani. Vuokranantajien arviot olivat laskeneet viime syksystä kaikissa kaupungeissa.

”Pääkaupunkiseudulla vuokrataso on nyt ollut historiallisesti laskussa kaksi vuosineljännestä peräkkäin. Silti alueen eri kaupunkien kehitysnäkymät säilyivät positiivisina, vaikka viime syksyyn verrattuna näkymät laskivatkin. Järvenpään, Porvoon ja Lohjan näkymät ovat aavistuksen pääkaupunkiseudun kaupunkien näkymiä paremmat. Asuntosijoittajien kiinnostus pienempiin kaupunkeihin pääkaupunkiseudun ympärillä on kasvanut korona-aikana”, summaa Rokkanen.

Suomen Vuokranantajien Vuokranantaja-barometri toteutettiin kyselytutkimuksena. Kyselyyn vastasi 1934 yksityistä vuokranantajaa. Kysely toteutettiin 8.4.-24.4.2022. Vuokranantaja-barometri on toistuva tutkimus, joka toteutetaan puolivuosittain syksyllä ja keväällä.

Tarkemmat tiedot tutkimuksen tuloksista ja kaupunkikohtaisista tiedoista on mahdollista pyytää median käyttöön sakari.rokkanen@vuokranantajat.fi.