Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Vuonna 2020 HAMin ohjelmiston keskiössä on ensimmäinen Helsinki Biennaali Vallisaaressa

Jaa

Vuonna 2020 HAM Helsingin taidemuseon näyttelyohjelmisto nivoutuu yhteen Vallisaaressa järjestettävän ensimmäisen Helsinki Biennaalin kanssa. Kesään ja alkusyksyyn ajoittuvan biennaalin sisältöjä täydentävät HAMin kaksi päänäyttelyä Tennispalatsin yläkerran kaarihalleissa: keväällä avautuva Laura Gustafssonin ja Terike Haapojan Museum of Becoming, ja loppuvuoden kohokohta, Katharina Grossen yksityisnäyttely, joka jatkaa HAMin kansainvälisiä nykytaiteilijoita esittelevää sarjaa. Grossen näyttely koostuu kahdesta HAMia varten toteutettavasta, maalaustaidetta tutkivasta installaatiosta, joista toisen taiteilija maalaa paikan päällä. Vaikuttavassa teoskokonaisuudessa kävijät astuvat kirjaimellisesti sisälle maalaukseen.

Vuoden 2020 ohjelmistossa myös helsinkiläisten oma taidekokoelma pääsee monipuolisesti esille. Gustafsson&Haapojan ihmisyyttä haastavassa näyttelyssä on esillä sekä HAMin kokoelmiin kuuluva videoinstallaatio Museum of Nonhumanity että taiteilijakaksikon uusi teos, interventio kokoelmaan. Töölöläisessä taiteilijakoti Lallukassa asuneiden kuvataiteilijoiden tuotannosta Marja Lahelman kuratoima näyttely koostuu suurimmalta osaltaan HAMin kokoelmateoksista. Oman roolinsa kokoelma ottaa myös Vilho Lammen tuotantoa esittelevässä, Oulun taidemuseon kanssa yhdessä tuotettavassa näyttelyssä. Se on koottu Bäcksbacka-kokoelman rakastetun Limingan joki –teoksen ympärille. Perttu Saksan valokuvien aiheena ovat kuvanveistäjä Laila Pullisen käyttämät työvälineet ja ateljeen muu esineistö, ja Saksan teokset rinnastuvat Pullisen pienoisveistoksiin HAMin kokoelmasta.

HAM-galleriassa nähdään uutta taidetta seitsemältä suomalaiselta ja kansainväliseltä taiteilijalta.


Näyttelyt HAM Helsingin taidemuseossa vuonna 2020:


Vilho Lampi
14.2.–18.10.2020

Vilho Lampi (1898–1936) oli lakeuden maalari Limingasta, jonka elämä jäi lyhyeksi. Itsemurha katkaisi Lammen vahvan ja ilmaisuvoimaisen, vain 14 vuotta kestäneen uran, jonka aikana hän ehti kokeilla monia maalaustyylejä ekspressionismista pointillismiin. Vilho Lampi tasapainoili koko elämänsä taiteilijakutsumuksen ja kotitilan töiden välillä. Aikaa maalaamiseen oli usein vain iltaisin ja öisin. Teosten aiheet olivat Limingasta: omakuvia, läheisiä ihmisiä, tupien miljöitä ja lakeuden maisemia.

HAMin näyttely on koottu Katariina ja Leonard Bäcksbackan lahjoituskokoelmassa olevan Limingan joki -teoksen ympärille. Suurin osa muista näyttelyn noin 50 teoksesta on lainassa Oulun taidemuseosta, jonka kanssa yhteystyössä näyttely on koottu.


Gustafsson&Haapoja
Museum of Becoming
3.4.-16.8.2020

Museum of Becoming on Gustafsson&Haapojan ensimmäinen suuri museonäyttely Suomessa. HAMin molemmat isot kaarihallit käsittävä näyttely peräänkuuluttaa uudenlaisia tapoja ajatella ihmistä ja tämän suhdetta ympäristöön, toisiin lajeihin ja yhteisöönsä sekä tulevaisuuteen. Kolmiosaisessa näyttelyssä ovat esillä installaatio Museum of Nonhumanity, kokoelmainterventio Remnants sekä taiteilijoiden uusin videoinstallaatio Becoming.

Vuonna 2016 valmistunut, mediataiteen valtionpalkinnolla palkittu Museum of Nonhumanity - Epäihmisyyden museo on kuvitteellinen, ihmisen ja eläimen välisen eronteon väkivaltaiselle historialle omistettu museo. Remnants – Jäänteet kokonaisuudessa Helsingin kaupungin kokoelmista valikoidut teokset ja esineet näyttävät ihmisen hahmon hauraana ja määrittelemättömänä maisemassa, jota hallitsevat häntä suuremmat historian, luonnon ja ajan voimat. Becoming-videoteoksessa etsitään olevaisen moninaisuudesta niitä ilmiöitä, olioita ja inhimillisiä piirteitä, joita tulisi vaalia ja kasvattaa. Näyttelyn ohessa julkaistaan Nuppukirja: Maallisen elämän käsikirja – Bud Book: Manual for Earthly Living. Näyttely on osa Helsinki Biennaalin ohjelmistoa.


Katharina Grosse
8.10.2020–syyskuu, 2021

Saksalainen Katharina Grosse (s. 1961) tunnetaan kansainvälisesti taiteilijana, joka aktiivisesti tutkii maalaustaiteen paikkaa, muotoja ja vaikuttavuutta ajassamme. HAMissa hän ottaa haltuunsa päänäyttelytilat, yläkerran molemmat kaarihallit. Esille tulee kaksi uutta, maalauksen kaksiulotteisuuden konventioita uhmaavaa teoskokonaisuutta. Toisen teoksista taiteilija maalaa paikan päällä käyttäen taiteelleen tunnusomaisia, voimakkaita ja raakoja värejä.

Grosse muuntaa näyttelysalit tilan arkkitehtuurin kanssa aktiivisesti kommunikoiviksi, kokonaisvaltaisiksi installaatioiksi, joiden pääosassa on maalaus prosessina ja interventiona. Katsojasta tulee näyttelytiloissa liikkuessaan aktiivinen osallistuja, jonka toiminta vaikuttaa myös muiden tilassa olevien havaintoihin ja kokemukseen.

Perttu Saksa
Syksy, 2020-kevät, 2021

Valokuvataiteilija Perttu Saksan (s. 1977) näyttelyn valokuvien aiheina on kuvanveistäjä Laila Pullisen (1933–2015) jäämistö. Saksan intensiivinen kuvaustapa vangitsee vahvan taiteilijapersoonan käyttämiä työkaluja ja henkilökohtaisia esineitä. Lopputuloksessa läsnä ovat kaksi taiteilijaa ja heidän väliinsä syntynyt uusi kuvallinen maailma.

Perttu Saksa voitti Fotofinlandia-palkinnon vuonna 2014 ja Mauno Koiviston hautamuistomerkkikilpailun 2018. HAM Helsingin taidemuseon kokoelmissa on sekä Perttu Saksan että Laila Pullisen teoksia.


Lallukan taiteilijat
13.11.2020 – elokuu, 2021

Juho ja Maria Lallukan testamenttivaroilla rakennettu Lallukan taiteilijakoti valmistui Helsingin Etu-Töölöön vuonna 1933. Ensimmäisten joukossa taloon muuttivat esimerkiksi Eero Nelimarkka, Ester Helenius ja Ellen Thesleff. Tähän päivään mennessä Lallukassa on asunut ja työskennellyt yli 130 kuvataiteilijaa. Talon seinien suojissa ovat maalanneet ja veistäneet monet Suomen taidekentän merkkihenkilöt Eva Cederströmistä Kain Tapperiin. Myös nuori Tove Jansson vietti opiskelijavuosiaan isänsä Viktor Janssonin ateljeeasunnossa Lallukassa.

Taiteilijakodin elämä kietoutuukin kiehtovalla tavalla Suomen taidehistoriaan ja myös laajempiin yhteiskunnan ilmiöihin. Filosofian tohtori, taidehistorioitsija Marja Lahelma kuratoi näyttelyn Lallukassa asuneiden kuvataiteilijoiden tuotannosta. Näyttelyyn kootaan Lallukassa eri aikoina asuneilta taiteilijoilta noin 80 teosta, vuodesta 1933 nykyaikaan. Suurin osa teoksista kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmaan. Näyttelyn yhteydessä Kustannusosakeyhtiö Parvs ja HAM julkaisevat Lallukan taiteilijoista runsaasti kuvitetun tietokirjan, joka perustuu Marja Lahelman tekemään tutkimukseen.



HAM-galleria vuonna 2020

HAM-galleria esittelee uutta suomalaista taidetta ja nousevia taiteilijoita. Gallerian taiteilijat vuonna 2020 ovat Corinna Helenelund, Enni Suominen, Iiris Kaarlehto ja Inka Kynkäänniemi, Laura Wesamaa, Hemmo Siponen, Dylan Ray Arnold ja Océane Bruel ja Inka Bell.


Muutokset näyttelyohjelmaan mahdollisia.


Lehdistökuvat: 

www.hamhelsinki.fi/info/medialle (salasana: hammedia).

HAM Helsingin taidemuseo
Tennispalatsi, Eteläinen Rautatiekatu 8, 00100 Helsinki
Avoinna: ti-su 11-19, ma suljettu
www.hamhelsinki.fi

Yhteyshenkilöt

näyttelypäällikkö Pirkko Siitari, HAM, puh. 040 590 8803, pirkko.siitari@hel.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala



https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/

HAM Helsingin taidemuseo

HAM Helsingin taidemuseo pitää huolta helsinkiläisten omasta taidekokoelmasta, johon kuuluu yli 9000 teosta. HAM hoitaa ja kartuttaa taidekokoelmaa, johon kuuluvat myös kaupungin julkiset taideteokset. Tennispalatsiin keskittyvissä kotimaisissa ja kansainvälisissä näyttelyissään HAM tuo esille modernia taidetta ja nykytaidetta. HAM Helsingin taidemuseo

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Digimedian palvelukonseptihanke vie kohti saumatonta ja tasa-arvoista pääsyä yleisten kirjastojen e-aineistoihin 18.9.2020 08:00:00 EESTTiedote

Suomalaisilla on tällä hetkellä asuinkunnasta riippuen eriarvoiset lähtökohdat saada yleisten kirjastojen kautta käyttöönsä digimediaa, kuten e-kirjoja, e-äänikirjoja ja e-lehtiä. Tätä yleisten kirjastojen merkittävää kansallista kysymystä ryhtyy nyt ratkomaan digitaalisen median palvelukonseptihanke. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa ja Helsingin kaupunginkirjaston vetämässä hankekokonaisuudessa selvitetään lähtökohtia digitaaliselle palvelukonseptille ja tehdään käyttäjälähtöisiä kokeiluja. Hanke kestää toukokuuhun 2021 asti.

Projektet om servicekoncept för digitala medier leder mot en smidig och jämlik åtkomst till de allmänna bibliotekens e-material 18.9.2020 07:59:00 EESTTiedote

För tillfället har finländare ojämlika utgångspunkter beroende på hemkommun vad gäller åtkomsten till digitala medier, till exempel e-böcker, digitala ljudböcker och digitala tidningar och tidskrifter, via de allmänna biblioteken. Nu tar projektet om servicekoncept för digitala medier itu med denna stora fråga som berör de allmänna biblioteken i hela landet. Inom projekthelheten, som finansieras av Undervisnings- och kulturministeriet och leds av Helsingfors stadsbibliotek, utreds utgångspunkterna för ett digitalt servicekoncept och genomförs användarorienterade försök. Projektet pågår fram till maj 2021.

The Digimedia service concept project aims for seamless and equal access to the e-materials of public libraries 18.9.2020 07:58:00 EESTPress release

Depending on their municipality of residence, Finns are currently not equal in terms of their access to the digital media, such as e-books, digital audio books and digital magazines, provided by public libraries. This significant national question for public libraries will now be tackled by a service concept project focusing on digital media. The project, which is funded by the Ministry of Education and Culture and led by Helsinki City Library, strives to determine starting points for a digital service concept and conduct user-oriented trials. The project will last until May 2021.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme