Copernicus

Vuosi 2019 oli toiseksi lämpimin mitatuista ja viimeiset viisi vuotta ennätyksellisen lämpimät

Jaa

Copernicus Climate Change Service (C3S) -ilmastonmuutospalvelun julkaisemat tiedot kertovat vuoden 2019 olleen maailmanlaajuisesti toiseksi lämpimin vuosi poikkeuksellisen lämpimien vuosien sarjassa ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kohoavan edelleen

Ilman suhteellinen lämpötila kahden metrin korkeudessa vuonna 2019 verrattuna vuosien 1981-2010 keskiarvoon. Lähde: ERA5, ECMWF Copernicus Climate Change Service (C3S) -ilmastonmuutospalvelu
Ilman suhteellinen lämpötila kahden metrin korkeudessa vuonna 2019 verrattuna vuosien 1981-2010 keskiarvoon. Lähde: ERA5, ECMWF Copernicus Climate Change Service (C3S) -ilmastonmuutospalvelu

Vuosi 2019 oli viides poikkeuksellisen lämpimien vuosien sarjassa ja maailmanlaajuisesti toiseksi lämpimin koskaan mitattu vuosi, kertoo ilmastonmuutospalvelu Copernicus Climate Change Service (C3S). Samaan aikaan Euroopassa koettiin lämpimin mitattu vuosi. Yhdessä ilmakehän seurantapalvelun Copernicus Atmosphere Monitoring Service (CAMS) kanssa C3S kertoo ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksien kasvavan edelleen. Tiedot tarjoavat ensimmäisen täydellisen, maailmanlaajuisesti kattavan kuvan vuoden 2019 lämpötiloista ja hiilidioksiditasoista. Tulokset ovatmaailman ilmatieteen järjestö WMO:n ja globaalien kasvihuonekaasupäästöjen tutkimiseen erikoistuneen Global Carbon Project- hankkeen (GCP) aiempien ennusteiden mukaisia.

Euroopan keskipitkän aikavälin sääennusteiden keskus ECMWF toteuttaa C3S-ilmastonmuutospalvelua ja CAMS-ilmakehän seurantapalvelua Euroopan Unioniln puolesta. Palvelut tarjoavat laadullisesti varmistettua tietoa vuoden 2019 lämpötiloista, hiilidioksidipitoisuuksista ja muista ilmastomuuttujista. Tiedot auttavat päättäjiä, organisaatioita ja yksilöitä tekemään tietoisia valintoja ilmastonmuutoksen lieventämiseksi ja kertovat hengitysilman laadusta.

C3S:n toimittama lämpötila-aineisto kertoo, että maanpinnan keskimääräinen keskilämpötila oli globaalisti 0.04 ° C alempi kuin vuonna 2016, joka on kaikkein lämpimin mitattu vuosi.

Tiedot osoittavat, että:

  • Viisi viimeistä vuotta ovat olleet mittaushistorian lämpimimmät ja vuosi 2019 niistä toiseksi lämpimin ja 2010-2019 lämpimin vuosikymmen
  • Vuosi 2019 oli lähes 0.6°C lämpimämpi kuin vuosien 1981–2010 keskiarvo
  • Viimeisten viiden vuoden keskilämpötila oli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n selvityksen mukaan 1.1–1.2 °C korkeampi kuin esiteollisen ajan keskiarvo
  • Euroopassa koettiin mitatuista vuosista lämpimin, hiukan lämpimämpi kuin 2014, 2015 ja 2018

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksista tehtyjen maailmanlaajuisten satelliittimittausten perusteella:

  • hiilidioksidipitoisuus jatkoi nousuaan vuonna 2019 2.3 +/- 0.8 ppm

Huomattavin lämpeneminen verrattuna vuosien 1981-2010 keskiarvoon tapahtui Alaskassa ja laajalti arktisella alueella. Useimmat maa-alueet olivat keskimääräistä lämpimämpiä, etenkin Itä- ja Etelä-Eurooppa sekä eteläinen Afrikka ja Australia. Sen sijaan Kanadan keski- ja kaakkoisosissa vuotuiset lämpötilat olivat keskimääräistä alhaisemmat.

Euroopassa kaikki vuodenajat olivat tavallista lämpimämpiä ja kesä ja syksy olivat mitatuista neljänneksi lämpimimmät. Minkään vuodenajan keskilämpötilä ei rikkonut ennätyksiä, mutta silti Euroopassa koettiin lämpimin mitattu kalenterivuosi, hiukan lämpimämpi kuin 2014, 2015 ja 2018. Copernicus esittelee yksityiskohtaisemman analyysin Euroopan ilmastosta huhtikuussa 2020 julkaistavassa European State of the Climate 2019 -raportissa.

"Vuosi 2019 on ollut jälleen yksi poikkeuksellisen lämmin vuosi, itse asiassa maailmanlaajuisesti toiseksi lämpimin mittaamistamme samalla, kun useat yksittäiset kuukaudet ovat rikkoneet ennätyksiä", kertoo ilmastonmuutospalvelun johtaja Carlo Buontempo. ”Vuoden 2019 lämpötilatietokanta on ensimmäinen kokonaisuudessaan julkaistava aineisto, joka sisältää vuotuiset poikkeamat ja maailmanlaajuisesti keskiarvotetut tiedot. Käsittelemme ohjelmassamme miljoonia maa-, meri-, ilma- ja satelliittihavaintoja päivittäin. Havaintojen yhdistämiseksi käytetään huipputeknistä tietokonemallinnusta, samaan tapaan kuin sääennusteiden laatimisessa."

ECMWF Copernicuksen johtaja Jean-Noël Thépaut toteaa: “Viimeiset viisi vuotta ovat olleet mittaushistorian lämpimimmät ja vuosikymmenistä viimeinen on ollut lämpimin. Ne ovat kiistatta hälyttäviä merkkejä. Yksi tai useampi huomattavasti edellistä vertailujaksoa lämpimämpi kuukausi voi tuntua huolestuttavalta, mutta se ei sellaisenaan kerro kehityksen suunnasta. Kuukausittaiset lämpötilapoikkeamat vaihtelevat, ja joillakin alueilla saattaa olla hetkellisesti jonkin aikaa keskimääräistä alhaisempia lämpötiloja. Tuotamme tietoja lämpötilasta maailmanlaajuisesti päivittäin ja julkaisemme sen pohjalta kuukausittaisia ja vuotuisia yhteenvetoja, jotka ulottuvat tällä hetkellä vuoteen 1979. Pitkälle menneisyyteen ulottuvat havainnot ovat korvaamattomia ilmastonmuutokseen mahdollisesti liittyvien pitkän aikavälin trendien määrittämiseksi. Vertaamme siksi omia tietojamme myös esiteolliselta aikakaudelta saatavilla oleviin tietoihin selvittääksemme pitkän aikavälin kehitystä. "

Etua uudelleenanalysoinnista

Laadullisesti varmistettujen tietojen tuottamiseksi ilmastonmuutospalvelu C3S ja ilmakehän seurantapalvelu CAMS käyttävät uudelleenanalysointia. Tieteellisen menetelmän tavoitteena on arvioida jokaisen päivän sääolosuhteita ja ilmakehän koostumusta mahdollisimman tarkasti muutaman viimeisen vuosikymmenen ajalta perustuen suureen määrään säähavaintoja.

Havainnot saadaan useilta alustoilta ja välineiltä sääasemista sääpalloihin ja satelliitteihin. Yksittäin ne antavat epätäydellisen kuvan ilmakehästä, koska jokainen havaintotyyppi mittaa vain yhden tietyn sääolosuhteen tai ilmakehän koostumuksen kuten lämpötilan, tuulen, kosteuden jne. Havainnot myös jakautuvat epätasaisesti eri puolille maailmaa ja niiden määrällä on taipumus vähentyä tarkasteltaessa niitä ajassa taaksepäin.

Uudelleenanalyysiprosessi yhdistää kaikki tiettynä päivänä käytettävissä olevat erilliset säähavainnot ja luo täydellisen kolmiulotteisen kuvan sääoloista ympäri maailmaa, vuorokauden jokaiselle tunnille. Yhteenkoottuina havainnot tarjoavat maapallon ilmastosta kattavan historiallisen kuvan, jonka avulla voidaan tarkkailla ilmaston muutosnopeutta.

Hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Satelliittitietojen analyysi kertoo hiilidioksidipitoisuuksien jatkaneen nousuaan viime vuosina, myös vuonna 2019.

Vuonna 2015 vahvan El Niño -ilmiön seurauksena ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvoi enemmän kuin vuonna 2019, mikä silloin johtui ilmakehän hiilidioksidin tavanomaista heikommasta sitoutumisesta maanpäälliseen kasvillisuuteen sekä metsäpalojen aiheuttamista suurista hiilidioksidipäästöistä esimerkiksi Indonesiassa.

Ilmastoa tarkkaillaan säännöllisesti

C3S tarjoaa joka vuosi yksityiskohtaisen katsauksen mantereemme ilmastoon European State of the Climate -raportissaan. Raportissa analysoidaan lisää ilmastomuuttujia ja kuluneen vuoden erityisiä ilmaston tapahtumia. Vuoden 2019 raportti julkistetaan huhtikuussa 2020.

Lisäksi C3S-ilmastonmuutospalvelu julkaisee kuukausittain ilmastotiedotteita, joissa kerrotaan maailmanlaajuisesti poikkeamista pintailman lämpötilassa, merijääpeitteessä ja hydrologisissa muuttujissa. Viimeisin, joulukuun 2019 ilmastopäivitys maan pintailman lämpötilasta:

  • Globaalit lämpötilat olivat samalla tasolla kuin joulukuussa 2015. Nämä kaksi kuukautta olivat yhdessä lämpimimmät mitatuista joulukuista
  • Joulukuu 2019 oli yli 0,7 ° C lämpimämpi kuin joulukuun keskiarvo vuosina 1981-2010
  • Euroopan keskimääräinen lämpötila oli 3,2 ° C lämpimämpi kuin tavanomaisella vertailujaksolla (1981–2010), mikä teki siitä lämpimimmän mitatun joulukuun Euroopassa

Lisätietoa englanniksi ja korkearesoluutioista grafiikkaa ladattavissa täältä:

https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

Lisätietoa toimittajille

Lämpötilatiedoista

Kartta ja esitetyt arvot on otettu ECMWF Copernicus Climate Change Service -palvelun ERA5-tietokannasta. Kaavio perustuu ERA5:een ja viiteen muuhun tietokantaan: JRA-55, jonka on tuottanut Japanin meteorologinen virasto (JMA), GISTEMP (versio 4), jonka on tuottanut Yhdysvaltain kansallinen ilmailu- ja avaruushallinto (NASA), HadCRUT4, jonka on tuottanut Met Office Hadley Center yhteistyössä East Anglian yliopiston ilmastotutkimusyksikön kanssa, NOAAGlobalTemp (versio5), jonka on tuottanut US National Oceanic and Atmospheric Administration (NOAA ja Berkeley Earthin kuukausittain tuottama maa- ja valtameren lämpötilatietokanta. ERA5- ja JRA-55-tietoaineistot ulottuvat vuoden 2019 loppuun; muut tietoaineistot ovat tällä hetkellä saatavissa vain marraskuun 2019 loppuun. Tietoja on käsitelty vertaisarvioidun julkaisun (doi: 10.1002 / qj.2949) kuvaamalla tavalla.

Hiilidioksidipitoisuuksista

Ilmakehän hiilidioksidin (CO2) maailmanlaajuiset kuukausittaiset keskimäärät on johdettu satelliittisensoreista. Satelliiteista johdetut CO2-pitoisuudet edustavat pylvään keskiarvoista CO2-sekoitussuhdetta, jota merkitään myös XCO2. Kaaviossa esitetyt vuosikeskiarvot on johdettu laskemalla kuukausiarvojen keskiarvo.

Tiedot vuosille 2003-2018 on saatu C3S-ilmastonmuutospalvelun tuottamasta aineistosta ”C3S XCO2 tiedot johdettuina satelliittisensoreista”.

Vuoden 2019 tiedot ovat lähes reaaliaikaisia CAMS-ilmakehän seurantapalvelun tuottamasta “CAMS XCO2 tiedot johdettuina satelliittisensoreista” -aineistosta. 

Tarkempaa tietoa lämpötilatiedoista ja hiilidioksipitoisuustiedoista: tästä linkistä englanninkieliselle tiedotteelle

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Nuria Lopez
Communications Account Officer
European Centre for Medium-Range Weather Forecasts
Shinfield Park, Reading, RG2 9AX, UK
Sähköposti: copernicus-press@ecmwf.int
Puhelin: +44 (0)118 949 9778
Matkapuhelin: +44 (0)7392 277 523
Twitter: @CopernicusECMWF

Kuvat

Ilman suhteellinen lämpötila kahden metrin korkeudessa vuonna 2019 verrattuna vuosien 1981-2010 keskiarvoon. Lähde: ERA5, ECMWF Copernicus Climate Change Service (C3S) -ilmastonmuutospalvelu
Ilman suhteellinen lämpötila kahden metrin korkeudessa vuonna 2019 verrattuna vuosien 1981-2010 keskiarvoon. Lähde: ERA5, ECMWF Copernicus Climate Change Service (C3S) -ilmastonmuutospalvelu
Lataa
Globaalin ilmanlämpötilan 60 kuukauden keskiarvot kahden metrin korkeudessa (vasen akseli) ja arvioitu muutos esiteollisen ajanjakson jälkeen (oikea akseli) eri tietokantojen mukaan: ERA5 (ECMWF Copernicus Climate Change Service, C3S); GISTEMPv4 (NASA); HadCRUT4 (Met Office Hadley Center); NOAAGlobalTempv5 (NOAA), JRA-55 (JMA); ja Berkeley Earth
Globaalin ilmanlämpötilan 60 kuukauden keskiarvot kahden metrin korkeudessa (vasen akseli) ja arvioitu muutos esiteollisen ajanjakson jälkeen (oikea akseli) eri tietokantojen mukaan: ERA5 (ECMWF Copernicus Climate Change Service, C3S); GISTEMPv4 (NASA); HadCRUT4 (Met Office Hadley Center); NOAAGlobalTempv5 (NOAA), JRA-55 (JMA); ja Berkeley Earth
Lataa
Kuukausittaiset globaalit hiilidioksidipitoisuustiedot satelliiteista, keskimääräiset hiilidioksidipäästöt (XCO2) vuosina 2003-2019. Punaisella luetellut numeeriset arvot ovat vuosikeskiarvoja. Perustuu C3S/Obs4MIP (v4.1) -konsolidoituihin (203-2018) ja CAMSin alustaviin lähes reaaliaikaisiin tietoihin (2019). Lähde: Bremenin yliopisto C3S- ja CAMS-palveluille.
Kuukausittaiset globaalit hiilidioksidipitoisuustiedot satelliiteista, keskimääräiset hiilidioksidipäästöt (XCO2) vuosina 2003-2019. Punaisella luetellut numeeriset arvot ovat vuosikeskiarvoja. Perustuu C3S/Obs4MIP (v4.1) -konsolidoituihin (203-2018) ja CAMSin alustaviin lähes reaaliaikaisiin tietoihin (2019). Lähde: Bremenin yliopisto C3S- ja CAMS-palveluille.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Copernicus
Copernicus



ECMWF ja Copernicus

Copernicus on Euroopan Unionin tärkein maanhavainnointiohjelma, joka tarjoaa palveluja kuudesta eri teemasta: Atmosphere, Marine, Land, Climate Change, Security ja Emergency. Se tuottaa maksutta saatavilla olevaa käyttötietoa ja tietopalveluja, jotka tarjoavat käyttäjille luotettavaa ja ajantasaista ympäristötietoa. Ohjelmaa koordinoi ja hallinnoi Euroopan komissio, joka toteuttaa sitä yhteistyössä mm. seuraavien kumppaneiden kanssa: jäsenvaltiot, Euroopan avaruusjärjestö (ESA), Euroopan sääsatelliittijärjestö (EUMETSAT), Euroopan keskipitkän aikavälin sääennusteiden keskus (ECMWF) sekä EU:n virastot ja Mercator Océan.

ECMWF operoi kahta EU:n Copernicus maanhavainnointiohjelman palvelua: Copernicus Atmosphere Monitoring Service (CAMS) ilmakehän seurantapalvelua ja Copernicus Climate Change Service (C3S) ilmastonmuutospalvelua. Palvelut tuottavat tietoa myös Copernicus Emergency Management Service (CEMS) hätätilan johtamispalvelulle. ECMWF on 34 valtion tukema itsenäinen hallitustenvälinen organisaatio. Se on sekä tutkimuslaitos että ympäri vuorokauden toimiva operatiivinen palvelu, joka tuottaa ja jakaa numeerisia sääennusteita jäsenvaltioilleen. Nämä tiedot ovat jäsenvaltioiden kansallisisten meteorologisten yksiköiden vapaasti saatavilla. ECMWF:n supertietokonetila (ja siihen liittyvä tietoarkisto) on yksi suurimmista Euroopassa, ja jäsenvaltiot voivat käyttää 25 prosenttia sen kapasiteetista omiin tarkoituksiinsa.

Copernicus ilmastonmuutospalvelu C3S: https://climate.copernicus.eu/
Copernicus ilmakehän seurantapalvelu CAMS: http://atmosphere.copernicus.eu/

Lisätietoa Copernicus-ohjelmasta: www.copernicus.eu

ECMWF:n verkkosivut: https://www.ecmwf.int/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Copernicus

Copernicus julkistaa esityksen Euroopan ilmaston tilasta – Laaja yleiskuva ilmastosta 20189.4.2019 15:00:00 EESTTiedote

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) Copernicus Climate Change Service -palvelu (C3S) julkistaa tänään keskeiset havaintonsa vuotuisesta European State of the Climate (Euroopan ilmaston tila) -raportistaan. Sen avainindikaattorit antavat kattavan yleiskuvan vuodesta 2018 ilmastonmuutoksen taustaa vasten. Vuosi 2018 on mittaushistorian kolmen lämpimimmän vuoden joukossa Euroopassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme