Aalto-yliopisto

Vuosi avaruudessa! Suomi 100 -satelliitti on kuvannut ilmakehää ja revontulia sekä tutkinut avaruussäätä

Jaa

Aalto-yliopiston nanosatelliitti voi jatkaa mittauksiaan vielä kymmenen vuoden ajan.

Havainnekuva Suomi 100 –satelliitista. Kokeellinen 3D-tulostettu muoviosa näkyy selvästi satelliitin etuosassa. Sen sisällä ovat radiotutkimuslaitteen antennit. Kameran linssi näkyy muoviosan keskellä. Satelliitin koko on noin 10 x 10 x 10 cm, ja se painaa 1,1 kg. Kuva: Aalto-yliopisto
Havainnekuva Suomi 100 –satelliitista. Kokeellinen 3D-tulostettu muoviosa näkyy selvästi satelliitin etuosassa. Sen sisällä ovat radiotutkimuslaitteen antennit. Kameran linssi näkyy muoviosan keskellä. Satelliitin koko on noin 10 x 10 x 10 cm, ja se painaa 1,1 kg. Kuva: Aalto-yliopisto

Suomen satavuotissyntymäpäivän kunniaksi rakennettu Suomi 100 -satelliitti laukaistiin avaruuteen 3. joulukuuta 2018 Falcon 9 -kantoraketin kyydissä.

Laukaisu viivästyi suunnitellusta vuodella kantorakettien ongelmien takia. Satelliitin matka avaruudessa on kuitenkin sujunut mainiosti.

”Vuosi on ollut jännittävä ja työntäyteinen, ja olemme erittäin tyytyväisiä sekä satelliitin toimintaan että sen tekemiin havaintoihin”, satelliittitiimin vastuullinen johtaja professori Esa Kallio iloitsee.

Suomi 100 kiertää maapalloa keskimäärin 575 kilometrin korkeudessa radalla, joka vie sen napa-alueiden yläpuolelle joka kierroksella. Siksi satelliitti tulee usein myös Suomen ylle, minkä ansiosta se voi havainnoida hyvin Suomea ja siihen voidaan myös olla suoraan yhteydessä Aalto-yliopiston Otaniemen maa-asemalta.

Laukaisua seuranneen testausvaiheen jälkeen satelliitti pääsi nopeasti töihin eli tekemään havaintoja kahdella mittalaitteellaan: kameralla sekä Aallossa suunnitellulla ja rakennetulla radiomittalaitteella eli radiospektrometrillä. Kuvaukset aloitettiin helpommin otettavilla ja tulkittavilla päiväkuvilla.

”Pystyimme hyödyntämään niissä myös satelliitin hidasta pyörimistä. Sen ansiosta yhdellä kameralla voidaan ottaa samasta paikasta kuvia moneen suuntaan ja liittää kuvat sitten panoraamakuviksi. Kuvia otettiin esimerkiksi Suomesta, Venetsiasta ja Ulko-Hebridien saariryhmästä. Päiväkuvien jälkeen siirryimme kuvaamaan öisin –  revontulia, tähtiä ja Kuuta”, Kallio kertoo.

Avaruusääniä

Pari kuukautta kestäneen kuvausvaiheen jälkeen satelliittitiimi aloitti mittaukset radiospektrometrillä. Radiospektrometri kuuntelee ”avaruusääniä” eli radioaaltoja, jotka kertovat Auringon vaikutuksesta Maahan ja sen lähiavaruuteen.

Radiomittalaitteella on myös tehty aktiivisia mittauksia hyödyntäen maassa olevia radiolähettimiä. Näillä mittauksilla pyritään ymmärtämään paremmin revontulia ja niiden käyttäytymistä. Radiomittaukset antavat tietoa Maan lähiavaruuden ajallisista ja paikallisista muutoksista. Mittausten tulkinta helpottuu aineiston määrän kasvaessa.

”Radiomittaukset ovat Suomi 100 -satelliitin toisen vuoden päätehtävä. Satelliitin rata mahdollistaa erilaisten mittausten teon vielä yli kymmenen vuoden ajan. Toivottavasti satelliitilla on edessään vielä monia iloisia syntymäpäiväjuhlia!” professori Esa Kallio sanoo.

Aalto-yliopiston kumppani satelliittihankkeessa on Ilmatieteen laitos, joka osallistui satelliitin tietokoneohjelmiston ja instrumenttien valmistukseen ja on myös mukana tieteellisessä tutkimusohjelmassa.

”Suomi 100 –satelliitti on tuottanut jo paljon mielenkiintoisia havaintoja, ja lisää on tulossa. Tutkimustyötä on runsaasti jäljellä”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Ari-Matti Harri.

Suomi 100 -satelliittihankkeen sivut

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Esa Kallio, Aalto-yliopisto
p. 050 420 5857
esa.kallio@aalto.fi

Tutkimusprofessori Ari-Matti Harri, Ilmatieteen laitos
p. 050 337 5623
ari-matti-harri@fmi.fi

Kuvat

Havainnekuva Suomi 100 –satelliitista. Kokeellinen 3D-tulostettu muoviosa näkyy selvästi satelliitin etuosassa. Sen sisällä ovat radiotutkimuslaitteen antennit. Kameran linssi näkyy muoviosan keskellä. Satelliitin koko on noin 10 x 10 x 10 cm, ja se painaa 1,1 kg. Kuva: Aalto-yliopisto
Havainnekuva Suomi 100 –satelliitista. Kokeellinen 3D-tulostettu muoviosa näkyy selvästi satelliitin etuosassa. Sen sisällä ovat radiotutkimuslaitteen antennit. Kameran linssi näkyy muoviosan keskellä. Satelliitin koko on noin 10 x 10 x 10 cm, ja se painaa 1,1 kg. Kuva: Aalto-yliopisto
Lataa
Suomi 100:n 9. joulukuuta 2018 ottama ensimmäinen virallinen kuva. Kolme kuvaa yhdistettiin yhdeksi panoraamakuvaksi, jossa näkyy pilviä ja maapallon reunaa. Kuvat otettiin Suomen päältä kohti länttä. Kuva: Aalto-yliopisto
Suomi 100:n 9. joulukuuta 2018 ottama ensimmäinen virallinen kuva. Kolme kuvaa yhdistettiin yhdeksi panoraamakuvaksi, jossa näkyy pilviä ja maapallon reunaa. Kuvat otettiin Suomen päältä kohti länttä. Kuva: Aalto-yliopisto
Lataa
16. joulukuuta 2018 otettu kuva Kuusta ja Maasta. Suomi 100:n kamerassa on laajakulmalinssi, koska se on suunniteltu Maan päällä olevien laajojen ilmiöiden – ennen kaikkea revontulten – kuvaamiseen. Siksi Kuu näyttää kuvassa pieneltä.  Koska valotus on säädetty Kuun mukaan, Maa on kuvassa ylivalottunut. Ilmakehä näkyy kuvassa selvästi ohuena, sinisenä kaarena. Kuva: Aalto-yliopisto
16. joulukuuta 2018 otettu kuva Kuusta ja Maasta. Suomi 100:n kamerassa on laajakulmalinssi, koska se on suunniteltu Maan päällä olevien laajojen ilmiöiden – ennen kaikkea revontulten – kuvaamiseen. Siksi Kuu näyttää kuvassa pieneltä. Koska valotus on säädetty Kuun mukaan, Maa on kuvassa ylivalottunut. Ilmakehä näkyy kuvassa selvästi ohuena, sinisenä kaarena. Kuva: Aalto-yliopisto
Lataa
22. tammikuuta 2019 otettu valokuva revontulista, jotka näkyvät usvaisena vihreänä pystyrakenteena kuvan keskellä, Maan horisontin yläpuolella. Revontulten ikuistaminen pienellä satelliitilla on haastavaa satelliitin pyörimisen vuoksi, mikä rajoittaa pitkien valotusaikojen käyttöä. Tarkkasilmäiset huomaavat revontulikuvassa myös Kotkan tähtikuvion kirkkaimmat tähdet sekä Lapin ja Murmanskin kaupunkien valoja hohtamassa pilvien alla. Kuva: Aalto-yliopisto
22. tammikuuta 2019 otettu valokuva revontulista, jotka näkyvät usvaisena vihreänä pystyrakenteena kuvan keskellä, Maan horisontin yläpuolella. Revontulten ikuistaminen pienellä satelliitilla on haastavaa satelliitin pyörimisen vuoksi, mikä rajoittaa pitkien valotusaikojen käyttöä. Tarkkasilmäiset huomaavat revontulikuvassa myös Kotkan tähtikuvion kirkkaimmat tähdet sekä Lapin ja Murmanskin kaupunkien valoja hohtamassa pilvien alla. Kuva: Aalto-yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopisto
PL 18000
00076 AALTO

09 47001, viestinta@aalto.fihttp://aalto.fi

Aalto-yliopisto. Kohti parempaa maailmaa. Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Tunnistamme ja ratkaisemme yhteiskunnan suuria haasteita ja rakennamme innovatiivista tulevaisuutta. Yliopistossa on kuusi korkeakoulua, 12 000 opiskelijaa ja 400 professoria. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme