Werning: Ikääntyneellä oltava oikeus turvalliseen arkeen ja hoitajan läsnäoloon

-Hoitajamitoitus 0.7 kirjataan tämän hallituksen toimesta lakiin. Tämä laki on merkittävä ja välttämätön parannus vanhuspalveluiden laadun kannalta. Hoitajamitoituksen lisäksi tulee muistaa palveluiden kehittämisen tarpeellisuus, ammatillisen yhteistyön merkitys sekä työnjaon uudelleen tarkastelu. Hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin vaikuttaa merkittävästi myös hoitohenkilökunnan työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin, Werning sanoo tyytyväisenä.

-Ymmärrettävää on, että uusia hoitajia ei yhdessä yössä kentälle saada. Henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi on pohdittu monenlaisia keinoja. Jotta jatkossa koulutettua hoitohenkilöstöä on tarpeeksi, tulee ensisijaisesti ennakoida koulutustarpeita ja hyödyntää erilaisia koulutuspolkuja, Werning jatkaa.

Ikääntyneiden hoidossa moniammatillinen osaaminen on tärkeää. Tulevaisuudessa on pidettävä huoli siitä, että hoiva-avustajakoulutus yhdenmukaistetaan ja tämä tehtävä vakiinnutetaan palvelujärjestelmään.

-Ikääntyneiden palveluissa on tilaa erilaisille ammattilaisille. Hoiva-avustajan tehtävät tulee määrittää selvästi ja huomioida kunkin työntekijän vastuut työympäristössä ikääntyneen turvallisuus ja palveluiden laadukkuus huomioiden, Werning painottaa.

Werning huomauttaa, että hoitajamitoituksen rahoitus ratkaistaan hallituskauden menokehyksen puitteissa. Vuoden 2023 rahoitus ratkaistaan pääosin STM:n pääluokan sisältä siten, ettei se vaaranna palveluiden tai etuuksien nykyistä tasoa eikä hallitusohjelmassa sovittuja tavoitteita.

-Me emme voi tinkiä niistä hallitusohjelmassa sovituista tavoitteista, joilla
kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja ja lisätään kansalaisten yhdenvertaisuutta. Vanhuspalvelulain rahoitusta ei ratkaista heikentämällä muiden ryhmien palveluita tai etuuksia eikä myöskään asettamalla ikäluokkia tai avutarvitsijoita vastakkain, Werning sanoo.

-Hoitajamitoituksen rahoitus on tarkoitus hoitaa mm. purkamalla terveydenhuollon ja sairaanhoidon monikanavainen rahoitus (tällä hetkellä esim. yli 80% lääkärinpalkkioiden korvauksista kohdentuu nykyisin erikoislääkärikäynteihin), hankintojen ja kilpailutusosaamisen tehostamisella (tämä vaikuttaisi ikääntyneiden, vammaisten ja lastensuojelun laitos- ja asumispalveluissa), keskittämällä resursseja digitalisaatioon (esim. mikäli digitalisaation seurauksena poistuu 1% kotihoidon käynneistä, summittainen säästöarvio on 10 miljoonaa euroa). Lisäksi lääkehoidon kustannusten kasvun taittamiseksi on kartoitettu keinoja, joilla voisi saada valtiontalouteen säästövaikutuksia, käytännössä tämä tarkoittaisi toimenpiteitä avohuollon lääkejakelu- ja korvausjärjestelmässä, Werning kiteyttää.

Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi on maa, jossa jokainen saa hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Samassa yhteydessä todetaan, että palvelut ovat kustannustehokkaita ja vaikuttavia.