Helsingin yliopisto

Wilma-palautteella yhteys oppimiseen ja hyvinvointiin

Jaa

Opettaja voi antaa palautetta oppilaan oppimisesta ja käyttäytymisestä tunnilla Wilma-järjestelmän avulla. Sanna Oinaan väitöstutkimuksen mukaan Wilma-merkinnöillä on yhteys oppilaan oppimiseen ja hyvinvointiin. Tutkimuksen mukaan osa oppilaista ilahtui Wilma-palautteesta, toisaalta osa koki turhautumista jäädessään ilman palautemerkintöjä. Tutkimus osoittaa, että tukeutuminen Wilma-palautteeseen voi ohjata oppilaan huomion oppitunnilla käyttäytymiseen oppimisen sijaan.

Tutkimuksen mukaan Wilma-palaute oli yhteydessä oppilaan oppimiseen ja hyvinvointiin etenkin silloin, kun se liittyi käyttäytymiseen oppitunneilla ja oli annettu valmiita lausekkeita, esimerkiksi ”aktiivinen osallistuminen oppitunnilla” tai ”häiritsevä käytös oppitunnilla”, käyttäen.

Tutkimus koostui neljästä osatutkimuksesta, joissa tarkasteltiin sekä perusopetuksen opettajien palautekäytäntöjä että oppilaiden kokemuksia palautteesta. Väitöstutkimuksessa analysoitiin 704 opettajan antamia palautemerkintöjä 7 811 oppilaalle. Lisäksi tutkittiin 2 031 yhdeksäsluokkalaisen itse ilmoittamia palautemerkintöjä tarkasteltaessa oppimisen ja hyvinvoinnin eri tekijöitä. Lopuksi haastateltiin 64 oppilasta, jotta ymmärrettäisiin, mitä oppilaat merkinnöistä ajattelevat.

Ilman palautetta jääneillä oppilailla heikoin opettaja-oppilassuhde

Palautemerkinnöistä tehty analyysi osoitti, että opettajat antoivat palautetta eri tavoin jopa yhden opetusryhmän sisällä. Samassa koululuokassa siis saattoi olla oppilas, joka keräsi kymmeniä myönteisiä tai kielteisiä merkintöjä, ja oppilas, joka ei saanut Wilma-palautetta lainkaan.

Selkeä enemmistö kaikesta palautteesta oli myönteistä. Käyttäytymiseen ja läksyunohduksiin liittyvä kielteinen Wilma-palaute kasautui todennäköisimmin pienelle joukolle poikia sekä oppimiseensa tukea tarvitseville oppilaille.

Lisäksi havaittiin, että oppilaat, jotka kertoivat saaneensa runsaasti myönteisiä merkintöjä, arvioivat motivaationsa, kyvykkyytensä oppia uusia asioita ja opettaja-oppilassuhteensa kaikkein parhaimmaksi. Opettaja-oppilassuhdetta tarkasteltiin pyytämällä oppilaita arvioimaan esimerkiksi, ovatko opettajat reiluja ja oikeudenmukaisia, kokevatko oppilaat, että opettaja arvostaa heitä ja tulevatko he hyvin toimeen opettajan kanssa. 

Huomiota herättävää tuloksissa oli se, että oppilaat, jotka eivät olleet saaneet palautetta lainkaan, puolestaan arvioivat motivaationsa, kyvykkyytensä ja opettaja-oppilassuhteen kaikkein heikoimmiksi.

– Voi olla, että motivoitunut ja opettajien kanssa hyvin toimeen tuleva oppilas saa paljon myönteisiä merkintöjä, mikä voi entisestään ruokkia oppilaan pyrkimyksiä menestyä koulussa. Puolestaan oppilas, joka ei saa Wilma-palautetta lainkaan, tietää, että muut saavat merkintöjä. Tulisi tutkia aiheuttaako ilman palautetta jääminen ulkopuolisuuden tunnetta, Oinas summaa.

Wilma-palaute herätti oppilaissa eniten myönteisiä tunteita

Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin Wilma-palautteen oppilaissa herättämiä tunteita. Oppilashaastatteluihin ja kyselyihin pohjautuva laadullinen analyysi osoitti, että oppilaat pitivät merkintöjä itsestään selvänä osana koulutyötä. He olivat pääosin tyytyväisiä saamiinsa palautemerkintöihin ja pitivät niitä tärkeinä tietääkseen, miten koulunkäynti sujuu. Lisäksi oppilaat kuvailivat lukuisia myönteisiä ja kielteisiä tunteita liittyen saamaansa palautteeseen.

– Kaksi kolmasosaa kaikista raportoiduista tunteista oli myönteisiä. Eniten oppilaat kokivat ilon, tyytyväisyyden, ylpeyden ja helpotuksen tunteita. Lisäksi oppilaat olivat kokeneet kielteisiä tunteita, kuten pettymystä ja turhautumista, mikä kuvastaa, että Wilma-palaute on merkityksellistä oppilaille, toteaa Oinas.

– Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että voimakkaat tunnereaktiot voivat häiritä oppimiseen keskittymistä, joten ei ehkä ole hyvä, jos Wilma-merkinnät herättävät tunnemyrskyjä kesken koulupäivän, Oinas jatkaa.

Wilma-palaute kiinnitti oppilaan huomion käyttäytymiseen, ei oppimiseen

Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että osa oppilaista kaipasi opettajan vahvistusta omalle oppimiselleen. Oppilaat arvelivat haastatteluissa, että säätelemällä omaa käyttäytymistään oppitunneilla suhteessa saamiinsa palautemerkintöihin he pystyivät vaikuttamaan arvosanoihinsa.

– Oppilaat arvioivat onnistumistaan koulutyössä Wilma-merkintöjen perusteella, vaikka heitä tulisi mieluummin kannustaa arvioimaan itse, mitä he osaavat. Koulutyössä olisikin tärkeää keskustella oppimiseen vaikuttavista tekijöistä kuten motivaatiosta ja epäonnistumisen pelosta oppilaiden kanssa, jotta he oppisivat itse säätelemään omaa oppimistaan. Digitaalisiin oppimisympäristöihin siirryttäessä oman oppimisen säätely on erityisen tärkeää, ja oppilaan olisi hyvä oppia luottamaan kykyihinsä. Palaute on tutkitusti hyödyllisintä oppimiselle silloin, kun oppilas itse sitä toivoo saavansa, Oinas summaa.

– Vaikka tutkimukseni käsittelee suomalaista palautejärjestelmää, ovat tulokset hyödynnettävissä myös kansainvälisesti. Ympäri maailmaa kouluissa on käytössä sovelluksia, jotka mahdollistavat palautteen antamisen valmiita lausekkeita käyttäen, Oinas lisää.

**

KM Sanna Oinas väittelee 4.12.2020 kello 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Technology-enhanced feedback: Teachers’ practices, pupils’ perceptions and their relations to learning and academic well-being”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, Siltavuorenpenger 3A, auditorio 107. Tilaisuus on seurattavissa etäyhteydellä.

Vastaväittäjänä professori Therese N. Hopfenbeck Oxfordin yliopistosta, ja kustoksena professori Risto Hotulainen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Kasvatustieteellisiä tutkimuksia, numero 99.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tohtorikoulutettava, Sanna Oinas, sanna.oinas@helsinki.fi, 0294120395
Viestinnän asiantuntija, Pia Mikkola, pia.mikkola@helsinki.fi, 0294120402

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Hammasriipukset kertovat hirven tärkeästä asemasta kivikaudella14.1.2021 12:49:21 EETTiedote

Miltä tuntuisi kävellä yllä takki, mekko tai hame johon on kinnitetty kolmisensataa hirven etuhammasta? Hirvi oli pohjoisen havumetsävyöhykkeen kansojen merkittävin eläin, ja etuhampaat ehkä hirven halutuin osa. Etuhampaista tehtiin riipuksia, joita sidottiin kuiduista tai jänteistä tehdyillä nauhoilla. Noin 8200 vuotta sitten eläneiden metsästäjä-keräilijöiden haudoista löytyneiden tuhansien hirvenhammaskorujen valmistustekniikka kertoo yhtenäisestä kulttuurista ja tarkoista säännöistä.

Pienilmasto muovailee ja mullistaa pohjoisen hyönteisyhteisöjä ja niiden vuorovaikutusprosesseja: kasvituhoja ja loisintaa14.1.2021 10:26:36 EETTiedote

Ilmasto ja sen muutokset vaikuttavat paitsi lajeihin myös lajien muodostamiin monimutkaisiin vuorovaikutusverkkoihin. Nyt Helsingin yliopiston Spatial food web ecology -tutkimusryhmä osoittaa, miten pienilmasto muotoilee eliöyhteisöjen jokaista osaa yksittäisten lajien runsauksista lajien vuorovaikutuksiin ja vuorovaikutuksista syntyviin kasvintuhoihin. Näiden tulosten valossa näyttää, että ilmastonmuutos voi mullistaa pohjoisen hyönteisten valtarakenteet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme