Turun yliopisto, WORK2019-konferenssi

WORK2019-konferenssista uusia näkökulmia työn tulevaisuuteen: Innovaatioiden kehittäminen voi eriarvoistaa työmarkkinoita

Jaa

14.–16. elokuuta järjestetty WORK2019-konferenssi tarjosi ajankohtaista tutkimustietoa työelämästä ja taloudesta käytävän keskustelun tueksi. Tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa innovaatiotyön aiheuttamasta eriarvoistumisesta, yrittäjyydestä ja alustatalouden vallasta suhteessa pieniin yrityksiin.

Konferenssi kokosi viime viikolla työn tutkimuksen kansainväliset huippuosaajat Helsinkiin. Tapahtuman aikana kuultiin keynote-puheenvuoroja alan kärkinimiltä.

Viestintätieteiden apulaisprofessori Lilly Irani Kalifornian yliopistosta keskittyi puheessaan innovaatiotyön nurjaan puoleen. Innovaatioiden kehittäminen on ollut viime vuosina talouspoliittisen päätöksenteon keskiössä. Innovaatiotyön priorisointiin liittyy Iranin mukaan kuitenkin ongelmia, sillä sen seurauksena monet muut työn ja tiedon muodot jätetään herkästi vähäpätöiseen asemaan.

Innovaatioiden kehittämiselle välttämättömät, niin sanotut suorittavat työt, kuten suurten datamäärien manuaalinen seulonta tai vaikkapa tuotteen massatuotanto tai sen yksityiskohtainen suunnittelu, halutaan usein ulkoistaa. Kun pyritään innovaatioihin, tarvitaan siis näkymättömiä “toisia”, ihmisiä, jotka joutuvat usein tekemään töitä esimerkiksi freelancereina ilman kunnollisia työehtoja.

“On tärkeää tarkastella, minkälaisia eroja ja hierarkioita innovaatiot tuottavat ihmisten välille”, Irani sanoi. Kyse ei ole ainoastaan innovaatioista lopputuotteena vaan niiden kehittämisprosesseista.

Digitaaliset keikkatyöt kertovat työn tulevaisuudesta

Oxfordin yliopiston apulaisprofessori ja taloussosiologi Vili Lehdonvirran keynote-puheenvuoro käsitteli digitaalista keikkataloutta. Sillä viitataan palvelutyöhön, jota tehdään kokonaan digitaalisten alustojen, kuten Upworkin, välityksellä. Työntekijä voi myydä alustalla vaikkapa ohjelmistokehittämistä tai käännöstöitä tietyllä tuntihinnalla. Työnantaja palkkaa hänet tekemään yksittäisen työtehtävän tai projektin.

Valtaosa online-keikkatyöntekijöistä on korkeasti koulutettuja ihmisiä, joiden voi olla hankala löytää omia taitoja vastaavaa työtä kotimaassaan. Tilastojen mukaan digitaalisia keikkatöitä tehdään eniten Intiasta, Bangladeshista ja Pakistanista käsin. Euroopassa digitaaliset keikkatyöt ovat pääasiallinen tulonlähde noin yhdelle prosentille aikuisväestöstä.

Digitaalinen keikkatalous on esimerkki monista perinteisten työmarkkinoiden trendeistä, kuten itsensä työllistämisestä, etätyöstä sekä asiakaspalautteen ja algoritmien hyödyntämisestä työntekijöiden johtamisessa.

“Digitaalinen keikkatyö on kokonaisuutena melko äärimmäinen ilmiö, mutta sen piirteitä voi löytää kaikkialta työelämästä”, Lehdonvirta sanoi.

Alustatalous voi pelastaa tai tuhota yrityksen

Kalifornian yliopiston professori Martin Kenney pohti puheenvuorossaan Googlen ja Amazonin kaltaisten alustojen valtaa suhteessa yrityksiin. Erityisesti pienet yritykset ovat alustojen armoilla, niin hyvässä kuin pahassa. Kuluttajat kääntyvät Googlen puoleen etsiessään tietoa tuotteista ja palveluista, joten hakutulosten kärjessä pysyminen on pienelle yritykselle elintärkeää.

“Onko yritys olemassa, jos sitä ei löydy Googlesta? Entä ravintola, jos se ei näy Google Mapsissa?” Kenney kysyi yleisöltä.

Alustoilla on suhteettoman paljon valtaa yrittäjiin. Globaalit alustayritykset näkevät kaiken sisällön, joka niiden palvelimille laitetaan. Jos yrittäjän tuote myy erityisen hyvin, verkkokauppa-alusta voi alkaa myydä samankaltaista tuotetta itse, tai muuttaa esimerkiksi mainonnan ehtoja. Alustat voivat muuttaa käyttöehtojaan arvaamatta ja esimerkiksi nostaa oman palkkionsa määrää. Ne myös hallinnoivat arviointijärjestelmiä, joiden perusteella käyttäjät ja kuluttajat valitsevat käyttämänsä tuotteet ja palvelut.

“Luuletteko, että hotellien arvosanat esimerkiksi Bookingissa syntyvät ihmisten antamista arvosteluista? Todellisuudessa niihin vaikuttaa se, maksaako hotelli mainostamisesta alustalle”, Kenney sanoi.

WORK2019-konferenssin järjestivät Turun yliopiston Turun työtieteiden keskus (TCLS) yhdessä Suomen Akatemian strategisen tutkimusneuvoston rahoittaman SWiPE-konsortion sekä Työterveyslaitoksen kanssa.

Lue konferenssipäivien koosteet

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja konferenssin sisällöistä:

Anne Kovalainen
Professori, Turun yliopisto
Puheenjohtaja, WORK2019-konferenssi
puh. +358 50 502 7022
anne.kovalainen@utu.fi

Kuvat

Lataa
Lilly Irani
Lilly Irani
Lataa
Vili Lehdonvirta
Vili Lehdonvirta
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Turun yliopisto, WORK2019-konferenssi
Turun yliopisto, WORK2019-konferenssi



http://workconference.fi/work2019/

WORK2019-konferenssi on kansainvälinen foorumi, jossa vaihdetaan tutkimustietoa ja kokemuksia työn ja työelämän alojen tutkijoiden ja asiantuntijoiden keskuudessa. WORK2019 konferenssin teema Real Work in the Virtual World kutsuu tutkimaan, analysoimaan ja keskustelemaan nykyajan työn monimuotoisuudesta. Turun yliopisto järjestää konferenssin yhdessä Turun työtieteiden keskuksen (TCLS), Suomen Akatemian strategisen tutkimusneuvoston rahoittaman SWiPE-konsortion sekä Työterveyslaitoksen kanssa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto, WORK2019-konferenssi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme