Yhä useammasta lapsesta tehdään lastensuojeluilmoitus – muut lastensuojelun mittarit pysyneet ennallaan

Lastensuojeluilmoituksen kohteena olevien lasten määrä on kasvanut tasaisesti jo vuosia samalla kun muut lastensuojelua kuvaavat keskeiset indikaattorit ovat pysyneet vakaina.

Eniten lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut 13–15-vuotiaiden ikäryhmässä. Teini-ikäisistä 14 prosentista tehtiin vuoden aikana lastensuojeluilmoitus.

Myös ilmoitusten kokonaismäärä on kasvanut. Kaikkiaan lastensuojeluilmoituksia tehtiin lähes 185 000. Yhdestä lapsesta on voitu tehdä useampi ilmoitus saman vuoden aikana.

”Tämä kertoo osin siitä, että lastensuojelu on tullut tutuksi ja ammattilaiset tuntevat velvollisuutensa tehdä lastensuojeluilmoituksia. Toisaalta ollaan kenties jo vähän heilurin äärilaidassa ja voisi kysyä jälleen enemmän, mitä esimerkiksi koulussa voidaan tehdä itse lapsen ja vanhempien tueksi. Lastensuojeluilmoituksen ei pitäisi olla koskaan automaatio”, pohtii kehittämispäällikkö Laura Yliruka.

Lastensuojelun asiakasmäärissä ei muutosta

Lastensuojeluilmoituksesta seuraa lapsen ja hänen tilanteensa selvittelyä. Lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta, jos sosiaalityöntekijä toteaa erityisen lastensuojelun tarpeen. Lastensuojelun asiakasmäärä on viime vuosina vähentynyt tai pysynyt ennallaan samalla kun ilmoitusten määrä on kasvanut.

”Lastensuojelun tarvetta arvioidaan sosiaalihuollon lapsiperhepalveluissa. Monia lasta ja perhettä tukeavia palveluja voidaan kuitenkin tarjota jo peruspalveluissa ilman, että aloitetaan nimenomaisasti lastensuojelun asiakkuus”, Laura Yliruka kertoo.

”On turhauttavaa, ettei meillä Suomessa ole juurikaan tietoa siitä, moniko lastensuojeluilmoituksen kohteena oleva lapsi saa tukea jo perussosiaalityössä", sanoo erityisasiantuntija Martta Forsell.

”Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Jo ensi syksynä julkaisemme yhdessä hyvinvointialueiden kanssa sosiaalihuollon lapsiperhepalveluista uusia tilastoja”, Forsell jatkaa.

Lastensuojelun jälkihuollon uudistukset näkyvät asiakasmäärissä

Lapsi tai nuori saa oikeuden lastensuojelun jälkihuoltoon, jos hänet on huostaanotettu tai sijoitettu yli puoleksi vuodeksi. Vuonna 2020 jälkihuollon ikärajaa nostettiin 21 ikävuodesta 25 ikävuoteen, mikä on mahdollistanut tuen jatkamisen aiempaa pidempään. Tilastojen mukaan jälkihuollossa olevien nuorten määrä on kasvanut, kun moni nuori onkin jatkanut jälkihuollon asiakkuutta ja saanut tarvitsemaansa aikuistumisen tukea.

”Kunnissa jälkihuolto on järjestetty vaihtelevasti organisoiden osana lastensuojelua tai osana aikuissosiaalityötä. Useat hyvinvointialueet ovat yhtenäistämässä jälkihuollon käytäntöjä ja organisoimassa toimintaa omiksi yksiköikseen. Näin jälkihuollon osaamista ja resursointia voidaan kehittää aiempaa selkeämmin”, kertoo jälkihuoltoa kehittävän Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä Eteenpäin (YEE)-hankkeen projektipäällikkö Tanja Hirschovits-Gerz.

Sijoitettuja lapsia täsmälleen yhtä monta kuin viime vuonna

Kodin ulkopuolelle oli vuoden 2022 aikana sijoitettuna 17 885 alle 18-vuotiasta. Sattumalta luku on täsmälleen sama kuin 2021. Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna vuoden aikana 1,6 prosenttia lapsista.

Sijoitusvuorokausia lapsilla oli vuoden aikana yhteensä 4,6 miljoonaa. Perhehoidon osuus kaikista lasten sijoitusvuorokausista oli 50 prosenttia ja laitossijoitusten 40 prosenttia. Ammatillinen perhekotihoito ja muut sijoitusmuodot muodostivat loput 10 prosenttia sijoituksista. Osuudet ovat pysyneet ennallaan.

Lähde

Lastensuojelu 2022

Aiheesta lisää

Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus

Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut

Kohti laadukasta aikuistumisen tukea. Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä eteenpäin -hankkeen loppuraportti. 

Yhteystiedot

Martta Forsell
erityisasiantuntija
puh. 029 524 7974
etunimi.sukunimi@thl.fi

Laura Yliruka
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 7982
etunimi.sukunimi@thl.fi

Tanja Hirschovits-Gerz
hankepäällikkö
puh. 029 524 7954
etunimi.sukunimi@thl.fi