Yhä useammasta lapsesta tehdään lastensuojeluilmoitus – muut lastensuojelun mittarit pysyneet ennallaan
Lastensuojeluilmoituksen kohteena olevien lasten määrä on kasvanut tasaisesti jo vuosia samalla kun muut lastensuojelua kuvaavat keskeiset indikaattorit ovat pysyneet vakaina.
Eniten lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut 13–15-vuotiaiden ikäryhmässä. Teini-ikäisistä 14 prosentista tehtiin vuoden aikana lastensuojeluilmoitus.
Myös ilmoitusten kokonaismäärä on kasvanut. Kaikkiaan lastensuojeluilmoituksia tehtiin lähes 185 000. Yhdestä lapsesta on voitu tehdä useampi ilmoitus saman vuoden aikana.
”Tämä kertoo osin siitä, että lastensuojelu on tullut tutuksi ja ammattilaiset tuntevat velvollisuutensa tehdä lastensuojeluilmoituksia. Toisaalta ollaan kenties jo vähän heilurin äärilaidassa ja voisi kysyä jälleen enemmän, mitä esimerkiksi koulussa voidaan tehdä itse lapsen ja vanhempien tueksi. Lastensuojeluilmoituksen ei pitäisi olla koskaan automaatio”, pohtii kehittämispäällikkö Laura Yliruka.
Lastensuojelun asiakasmäärissä ei muutosta
Lastensuojeluilmoituksesta seuraa lapsen ja hänen tilanteensa selvittelyä. Lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta, jos sosiaalityöntekijä toteaa erityisen lastensuojelun tarpeen. Lastensuojelun asiakasmäärä on viime vuosina vähentynyt tai pysynyt ennallaan samalla kun ilmoitusten määrä on kasvanut.
”Lastensuojelun tarvetta arvioidaan sosiaalihuollon lapsiperhepalveluissa. Monia lasta ja perhettä tukeavia palveluja voidaan kuitenkin tarjota jo peruspalveluissa ilman, että aloitetaan nimenomaisasti lastensuojelun asiakkuus”, Laura Yliruka kertoo.
”On turhauttavaa, ettei meillä Suomessa ole juurikaan tietoa siitä, moniko lastensuojeluilmoituksen kohteena oleva lapsi saa tukea jo perussosiaalityössä", sanoo erityisasiantuntija Martta Forsell.
”Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Jo ensi syksynä julkaisemme yhdessä hyvinvointialueiden kanssa sosiaalihuollon lapsiperhepalveluista uusia tilastoja”, Forsell jatkaa.
Lastensuojelun jälkihuollon uudistukset näkyvät asiakasmäärissä
Lapsi tai nuori saa oikeuden lastensuojelun jälkihuoltoon, jos hänet on huostaanotettu tai sijoitettu yli puoleksi vuodeksi. Vuonna 2020 jälkihuollon ikärajaa nostettiin 21 ikävuodesta 25 ikävuoteen, mikä on mahdollistanut tuen jatkamisen aiempaa pidempään. Tilastojen mukaan jälkihuollossa olevien nuorten määrä on kasvanut, kun moni nuori onkin jatkanut jälkihuollon asiakkuutta ja saanut tarvitsemaansa aikuistumisen tukea.
”Kunnissa jälkihuolto on järjestetty vaihtelevasti organisoiden osana lastensuojelua tai osana aikuissosiaalityötä. Useat hyvinvointialueet ovat yhtenäistämässä jälkihuollon käytäntöjä ja organisoimassa toimintaa omiksi yksiköikseen. Näin jälkihuollon osaamista ja resursointia voidaan kehittää aiempaa selkeämmin”, kertoo jälkihuoltoa kehittävän Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä Eteenpäin (YEE)-hankkeen projektipäällikkö Tanja Hirschovits-Gerz.
Sijoitettuja lapsia täsmälleen yhtä monta kuin viime vuonna
Kodin ulkopuolelle oli vuoden 2022 aikana sijoitettuna 17 885 alle 18-vuotiasta. Sattumalta luku on täsmälleen sama kuin 2021. Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna vuoden aikana 1,6 prosenttia lapsista.
Sijoitusvuorokausia lapsilla oli vuoden aikana yhteensä 4,6 miljoonaa. Perhehoidon osuus kaikista lasten sijoitusvuorokausista oli 50 prosenttia ja laitossijoitusten 40 prosenttia. Ammatillinen perhekotihoito ja muut sijoitusmuodot muodostivat loput 10 prosenttia sijoituksista. Osuudet ovat pysyneet ennallaan.
Lähde
Aiheesta lisää
Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus
Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut
Kohti laadukasta aikuistumisen tukea. Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä eteenpäin -hankkeen loppuraportti.
Yhteystiedot
Martta Forsell
erityisasiantuntija
puh. 029 524 7974
etunimi.sukunimi@thl.fi
Laura Yliruka
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 7982
etunimi.sukunimi@thl.fi
Tanja Hirschovits-Gerz
hankepäällikkö
puh. 029 524 7954
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Tutkimus: Sisäilmaan liittyviä oireita raportoivien terveydentila ja toimintakyky vaihtelevat voimakkaasti1.6.2023 04:55:00 EEST | Tiedote
Suomalaisista noin joka viides raportoi kokevansa oireita, jotka liittyvät sisäilmaan. Heistä osa ei kokenut oireiden haittaavan toimintakykyä lainkaan, mutta pieni osa koki niiden aiheuttavan merkittävää haittaa toimintakyvylle. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta, joka julkaistiin Journal of Occupational and Environmental Medicine -tiedelehdessä. Oireilevista noin kaksi kolmesta koki oireiden aiheuttavan korkeintaan lievää haittaa toimintakyvylle. Mitä vakavampaa haittaa oireista vastaajat kokivat, sitä yleisempiä olivat myös monet diagnosoidut sairaudet, henkilön kokemus huonosta terveydentilasta, moninaiset oireet eri puolilla kehoa sekä herkkyys eri ympäristötekijöille. ”Hankalista oireista ja vaikeasta toimintakyvyn haitasta kärsivät muodostavat pienen osan sisäilmasta oireilevista. He tarvitsevat erityistä tukea, koska heille on kasaantunut myös monia muita toimintakykyä haittaavia tekijöitä”, sanoo va
Terveimmät suomalaiset asuvat Pohjanmaalla ja Uudellamaalla – sairastavuus ja työkyvyttömyys yleisintä Pohjois-Savossa31.5.2023 02:00:00 EEST | Tiedote
Terveimmät suomalaiset asuvat Pohjanmaalla, Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingissä, sairaimmat Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Työkyvyttömyys on yleisintä Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja vähäisintä Uudellamaalla.
Yhä harvemmat saavat kotihoidon palveluja, vaikka palvelujen tarve on jyrkässä kasvussa30.5.2023 08:00:16 EEST | Tiedote
Kotihoitoa säännöllisesti saavien määrä on vähentynyt, vaikka palvelujen tarve on jyrkässä kasvussa. Viime vuonna 114 000 asiakasta sai kotihoidon palveluja säännöllisesti, mikä on noin kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Yli puolet (59 %) säännöllisen kotihoidon asiakkaista sai kotihoidon palveluja päivittäin.
Terveysasemien kiireettömistä lääkärikäynneistä vain puolet toteutui viikossa keväällä 202325.5.2023 08:30:04 EEST | Tiedote
Terveysasemien kiireettömän avosairaanhoidon lääkärikäynneistä vain 49 prosenttia toteutui viikon kuluessa hoidon tarpeen arviosta keväällä 2023. Syksyllä 2022 vastaava osuus oli 60 prosenttia.
THL:n ennakkoarvio: koronarokotteen tehosteannos iäkkäille ja tietyille riskiryhmille syksyllä17.5.2023 14:10:00 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tämänhetkisen arvion mukaan iäkkäille ja tietyille riskiryhmille suositellaan todennäköisesti syksyllä koronarokotteen tehosteannosta. Rokote on tarkoitus antaa samanaikaisesti influenssarokotuksen kanssa marras-joulukuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme