Yhä useampi on kokenut ihmiskauppaa Suomessa
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään on vuoden 2020 aikana ohjautunut ennätysmäärä henkilöitä, joiden arvioidaan joutuneen ihmiskaupan uhriksi Suomessa. Tällaisia henkilöitä otettiin auttamisjärjestelmän asiakkaaksi 123.
Erityisen paljon uusissa asiakkaissa on Suomessa pakkotyöhön joutuneita henkilöitä (78 asiakasta). Pakkotyöhön viittaaviin olosuhteisiin on jouduttu erityisesti siivous-, ravintola- ja rakennusalalla, maatalouden kausityössä sekä yksityisen henkilön kotiapulaisena.
Uusista asiakkaista 15 on joutunut Suomessa seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan, erityisesti prostituutioon painostamisen tai pakottamisen uhriksi. 23 asiakkaan arvioitiin olleen pakkoavioliittoon viittaavissa olosuhteissa Suomessa. Viittä asiakasta oli käytetty hyväksi rikollisessa toiminnassa ja kaksi oli joutunut benefit fraud -ihmiskaupan uhriksi. Benefit fraud -ihmiskaupassa uhri alistetaan ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin, esimerkiksi äärimmäiseen köyhyyteen, jotta hyväksikäyttäjä voi ottaa itselleen uhrille maksettavat tuet ja ottaa uhrin nimissä vaikkapa pikavippejä.
Nämä tiedot käyvät ilmi Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tuoreesta vuosikatsauksesta.
Hyväksikäyttö on voinut tapahtua vuoden 2020 aikana, mutta apua on haettu myös ihmiskauppaan viittaaviin kokemuksiin, jotka ovat tapahtuneet vuosia sitten.
Hyväksikäytön taustalla on usein ollut uhrin oma lähipiiri tai muu viiteryhmä. Osassa tapauksia taustalla on saattanut olla järjestäytynyt rikollisuus, kun taas osassa hyväksikäyttäjä on ollut uhrin oma puoliso tai seurustelukumppani.
- Kyseessä on niin sanottu loverboy-ilmiö, jossa oma partneri alistaa uhrin toimimaan tahtonsa mukaisesti ja hyväksikäyttää häntä esimerkiksi prostituutiossa, pakkotyössä tai rikollisessa toiminnassa. Tekijöitä voi siis olla vain se yksi, kertoo ylitarkastaja Terhi Tafari Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä.
Asiakkaista 11 joutunut ihmiskaupan uhriksi Suomessa alaikäisenä
Suomessa ihmiskaupan uhriksi joutuneista uusista asiakkaista 11 on arvioitu joutuneen uhriksi alaikäisenä. Kymmenessä tapauksessa uhri on kuitenkin hakeutunut auttamisjärjestelmään vasta tultuaan täysi-ikäiseksi.
- Toisinaan vie vuosia ennen kuin ihmiskaupan uhriksi joutunut henkilö uskaltaa kertoa kokemuksistaan tai tunnistaa itsensä ihmiskaupan tai yleensäkään hyväksikäytön uhriksi. Moni alaikäisenä hyväksikäytetty saattaa kertoa asiasta vasta täysi-ikäistyttyään, Tafari kertoo.
- Joku saattaa havahtua vasta vuosia myöhemmin siihen, että on joutunut hyväksikäytetyksi ja haluaa sitten itselleen oikeutta ja apua.
Alaikäisten hyväksikäyttö Suomessa on liittynyt prostituutioon painostamiseen, pakkotyöhön ja pakkoavioliittoon.
Asiakasmäärät edelleen jyrkässä kasvussa
Kaikkiaan vuonna 2020 auttamisjärjestelmän asiakkaaksi otettiin 244 mahdollista ihmiskaupan uhria sekä kolme henkilöä, jotka toimivat todistajana ihmiskaupparikoksen esitutkinnassa tai tuomioistuinkäsittelyssä. Lisäksi asiakkuuteen otettiin 50 mahdollisten ihmiskaupan uhrien alaikäistä lasta. Kokonaisuudessaan palveluiden piiriin otettiin siis 297 henkilöä.
Uusista asiakkaista 123 oli joutunut hyväksikäytön kohteeksi Suomessa ja 121 Suomen ulkopuolella. Suomessa hyväksikäytettyjen määrä on merkittävästi suurempi kuin aiempina vuosina. Vuonna 2019 Suomessa ihmiskaupan uhriksi joutuneita otettiin asiakkuuteen 70 ja 52 vuonna 2018. Ulkomailla uhriksi joutuneita asiakkaaksi otettiin 121.
Ulkomailla uhriksi joutuneiden osuus uusista asiakkaista on vuosikausia ollut 60-70 prosenttia. Vuonna 2020 heidän osuutensa jäi Suomessa uhriksi joutuneiden määrää hieman pienemmäksi.
Vuoden 2020 lopussa auttamisjärjestelmän palveluissa oli yhteensä 916 henkilöä. Heistä 704 on mahdollisesti ihmiskaupan uhriksi joutuneita henkilöitä ja 212 heidän huollettavanaan olevia alaikäisiä lapsia. Vuoden 2019 lopussa kokonaisasiakasmäärä oli 676 ja vuoden 2018 lopussa 455.
Auttamisjärjestelmä toiminnassa jo 15 vuotta
Vuonna 2021 Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on ollut toiminnassa 15 vuotta. Tässä ajassa se on kasvanut yhden työntekijän ”mikroviranomaisesta” valtakunnalliseksi osaamiskeskukseksi. Toimintansa aikana auttamisjärjestelmästä on saanut apua 1257 mahdollista ihmiskaupan uhria. Apua saavat myös uhrien alaikäiset lapset, joita auttamisjärjestelmässä on vuosien varrella ollut satoja.
Nykyinen Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jari Kähkönen on toiminut Joutsenon vastaanottokeskuksen ja samalla Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän johtajana vuodesta 2009 alkaen. Kähkösen siirryttyä Maahanmuuttoviraston ylijohtajaksi syksyllä 2020 vastaanottokeskuksen ja samalla auttamisjärjestelmän johtajaksi on nimetty aiemmin vastaanottokeskuksen apulaisjohtajana toiminut Antti Jäppinen.
Fakta: Mitä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä tekee?
- Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tehtävä on auttaa ihmiskaupan uhriksi joutuneita henkilöitä, heidän alaikäisiä lapsiaan sekä ihmiskaupparikoksen tutkinnassa avustavia henkilöitä. Se auttaa yhdenvertaisesti sekä suomalaisia että ulkomaalaisia ihmiskaupan uhreja.
- Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on viranomainen, joka tarjoaa asiakkaalleen neuvontaa ja ohjausta, sosiaalipalveluita, terveydenhuoltopalveluita, vastaanottorahaa tai toimeentulotukea, turvallisen majoituksen sekä tulkki- ja käännöspalveluita.
- Jos asiakas haluaa palata kotimaahansa, hän saa tukea vapaaehtoiseen kotiinpaluuseen.
- Lisäksi asiakas saa lainmukaista oikeusapua sekä oikeudellista neuvontaa.
- Auttamisjärjestelmä toimii Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä ja sillä on Suomessa neljä toimipistettä (Lappeenranta, Helsinki. Oulu ja Tampere).
- Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on toiminut vuodesta 2006. Se on osa Maahanmuuttovirastoa ja toimii sisäministeriön alaisuudessa.
- Auttamisjärjestelmä ylläpitää valtakunnallista ihmiskauppa.fi -sivustoa sekä 24/7 päivystävää infopuhelinta numerossa 02954 63 177.
- Auttamisjärjestelmään pyydetään viittaamaan nimellä Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä tai auttamisjärjestelmä.
- Lisätietoa toiminnasta www.ihmiskauppa.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi Tafari, ylitarkastaja, puh. 0295 463 240
Katri Lyijynen, vt. apulaisjohtaja, puh. 0295 463 223
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@migri.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 10
00086 Maahanmuuttovirasto
Puh. 0295 430 431 (vaihde/switchboard))http://www.migri.fi
Maahanmuuttovirasto on maahanmuutto-, turvapaikka-, pakolaisuus- ja kansalaisuusasioissa päätöksenteko-organisaatio ja ylläpitää vastaanottojärjestelmää.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maahanmuuttovirasto
Quota refugee statistics for2020 published – the coronavirus pandemic affected the selection process5.3.2021 09:14:19 EET | Press release
Finland’s refugee quota for last year was 850 refugees. Finland accepted 730 quota refugees in 2020. The most quota refugees arrived in Finland from Syria (399) and the Democratic Republic of the Congo (211).
Kvotflyktingstatistiken för 2020 har kommit – coronan påverkade arrangemangen för urvalen5.3.2021 09:13:47 EET | Tiedote
Finlands flyktingkvot förra året var 850 flyktingar. Under 2020 valdes 730 kvotflyktingar ut till Finland. De flesta av de kvotflyktingar som valdes ut till Finland kom från Syrien (399) eller Demokratiska republiken Kongo (211).
Kiintiöpakolaistilastot 2020 julki - korona vaikutti valintojen järjestelyihin5.3.2021 09:13:08 EET | Tiedote
Suomen pakolaiskiintiö viime vuodelle oli 850 pakolaista. Suomeen valittiin vuoden 2020 aikana 730 kiintiöpakolaista. Eniten Suomeen otettiin kiintiöpakolaisina Syyrian (399) ja Kongon demokraattisen tasavallan kansalaisia (211).
Finnish Immigration Service launches a project to streamline the processing of work permits and permits for students1.2.2021 10:45:53 EET | Press release
On 1 February 2021, the Finnish Immigration Service launches a project to speed up and streamline the processing of work-based permits and residence permits for international students.
Migrationsverkets projekt gör behandlingen av arbetstillstånd och tillstånd för studerande smidigare1.2.2021 10:45:12 EET | Tiedote
Den 1 februari 2021 inleder Migrationsverket ett projekt för att göra behandlingen av tillstånd snabbare och smidigare när det gäller tillstånd på grund av arbete och uppehållstillstånd för internationella studerande.
Maahanmuuttoviraston hanke sujuvoittaa työlupien ja opiskelijoiden lupakäsittelyä1.2.2021 10:44:40 EET | Tiedote
Maahanmuuttovirasto on asettanut 1.2.2021 alkaen hankkeen, jonka tavoite on nopeuttaa ja sujuvoittaa työperusteisten lupien ja kansainvälisten opiskelijoiden oleskelupien käsittelyä.
Pauliina Helminen is the new Director of the Permit and Nationality Unit29.1.2021 11:46:30 EET | Press release
The Finnish Immigration Service has appointed Pauliina Helminen, Master of Laws, the new Director of its Permit and Nationality Unit. She will start in her new role on 1 February 2021.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme