Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Yhä useampi työikäinen on ylipainoinen

Jaa

Joka kolmannella työikäisellä naisella ja joka viidennellä miehellä paino on noussut vähintään viisi prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana. Perusasteen koulutuksen saaneilla miehillä painonnousu oli yleisempää kuin muissa koulutusryhmissä.

Ylipainon (mukaan lukien lihavuuden) yleisyys ikäryhmittäin (painoindeksi vähintään 25 kg/m2).
Ylipainon (mukaan lukien lihavuuden) yleisyys ikäryhmittäin (painoindeksi vähintään 25 kg/m2).

Työikäisistä 20–54-vuotiaista miehistä 65 prosenttia ja naisista 49 prosenttia oli painoindeksin mukaan ylipainoisia tai lihavia vuonna 2020. Vuonna 2018 ylipainoisia tai lihavia miehistä oli 59 prosenttia ja naisista 45 prosenttia. Ylipaino ja lihavuus oli yleisintä 55–74-vuotiailla, vaikka tässä ikäryhmässä ei havaittu muutosta ylipainoisten määrässä.Ikäryhmän miehistä 70 prosenttia ja naisista 63 prosenttia oli ylipainoisia tai lihavia vuonna 2020.

”Lihavuuden ehkäisyyn on entistä tärkeämpää saada riittävästi resursseja, sillä lihavuus on yleistynyt jo pitkään. Koronaepidemia on voinut entisestään vauhdittaa huolestuttavaa kehityssuuntaa”, toteaa erikoistutkija Katri Sääksjärvi.

Tulokset perustuvat FinTerveys- ja FinSote-väestötutkimusten tuloksiin.

Työikäisillä elintavat ovat valtaosin pysyneet ennallaan vuosien 2017 ja 2020 välillä. Havaitut muutokset ovat olleet monitahoisia. Muutoksia oli lähes yhtä paljon niin suotuisaan kuin epäsuotuisaan suuntaan terveyden näkökulmasta. Hyvää kehitystä havaittiin esimerkiksi työikäisten miesten lievästi vähentyneessä alkoholin riskikulutuksessa.

”Seuraavaksi selvitämme, kasaantuvatko epäsuotuisat muutokset elintavoissa tiettyihin väestöryhmiin. Tarvitsemme tätä tietoa, jotta voimme kohdentaa terveyden edistämisen toimia tarkoituksenmukaisesti”, toteaa erikoistutkija Tuija Jääskeläinen.

Yli 70-vuotiaiden liikkuminen on vähentynyt

70 vuotta täyttäneistä neljänneksellä paino laski vähintään viisi prosenttia kolmessa vuodessa. Vajaat 15 prosenttia 70 vuotta täyttäneistä oli lopettanut säännöllisen vapaa-ajan liikunnan harrastamisen. Liikkumisen aloitti reilu viisi prosenttia ikääntyneistä.

”Ikääntyneiden painonlasku voi kertoa riittämättömästä ravitsemuksesta ja vähentyneestä liikunnasta, joka on pienentänyt kehon lihasmäärää. Useimmilla iäkkäillä painon vakaana pitäminen on tärkeää toimintakyvyn ylläpitämiseksi”, Sääksjärvi sanoo.

”Iän karttuminen voi osaltaan selittää esimerkiksi liikunnan vähentymistä, mutta koronaepidemia on saattanut kiihdyttää epäsuotuisaa kehitystä”, Sääksjärvi jatkaa.

Tutkimustulokset perustuvat THL:n väestötutkimuksiin

  • Aikuisväestöä edustava FinTerveys-tutkimus toteutettiin vuonna 2017 ja seurantatutkimus samoille tutkittaville syksyllä 2020.
  • FinTerveys-tutkimuksen otoskoko oli 10 247 ja tutkimukseen osallistui 7 050 henkilöä (68,8%). FinTerveys 2017 -seurantatutkimuksen otoskoko oli 9 580 ja tutkimukseen osallistui 5 400 henkilöä (56,4 %). Heistä 4 881 henkilöä osallistui molempina tutkimusvuosina.
  • FinSote-tutkimus toteutettiin väestöä edustavina otoksina vuosina 2018 ja 2020.
  • FinSote 2020 -tutkimukseen kutsuttiin 61 600 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä henkilöä, joista 28 199 osallistui siihen. Vastausaktiivisuus oli 46 %. Vuonna 2018 vastaajia oli 26 422 ja vastausprosentti oli 45,3 %.
  • FinSote-tutkimuksien sekä FinTerveys 2017 -seurantatutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin posti- ja verkkokyselyllä. FinTerveys 2017 -tutkimus sisälsi myös terveystarkastuksen.

Muualla aiheesta

FinTerveys -seurantatutkimus

FinSote-tutkimus

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Painonmuutos, ylipaino ja lihavuus:
Katri Sääksjärvi
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 8798
etunimi.sukunimi@thl.fi

Elintavat:
Tuija Jääskeläinen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 8694
etunimi.sukunimi@thl.fi

Kuvat

Ylipainon (mukaan lukien lihavuuden) yleisyys ikäryhmittäin (painoindeksi vähintään 25 kg/m2).
Ylipainon (mukaan lukien lihavuuden) yleisyys ikäryhmittäin (painoindeksi vähintään 25 kg/m2).
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Lähipäiville ennustettu voimakasta hellettä - muista suojata itseäsi ja läheisiäsi helteen haitoilta18.6.2021 05:00:00 EEST | Tiedote

Suomeen on ennustettu lähipäivinä voimakasta hellettä. Kuumasta säästä ja helleaalloista voi aiheutua vakavia terveyshaittoja erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairauksista kärsiville. Helteellä kannattaa karttaa auringonpaahdetta ja kuumia paikkoja sekä ylimääräistä fyysistä rasitusta. Hikoilusta johtuvan neste- ja suolavajauksen välttämiseksi tulee nauttia riittävästi vettä ja muistaa myös syödä. Hyviä viilentymiskeinoja ovat uimaan pulahtamisen lisäksi viileät suihkut ja kylmäkääreet. Lisäksi kannattaa pukeutua kevyesti. Muista kuitenkin suojautua auringon UV-säteilyltä. Pidä koti viileänä Helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tärkeää pyrkiä pitämään sisätilat viileinä. ”Auringonpuoleiset ikkunat tulisi suojata päivisin esimerkiksi verhojen tai sälekaihtimien avulla. Ikkunat kannattaa sulkea, kun ulkoilma on sisäilmaa lämpimämpää ja tuulettaa sisätilat illalla tai yöllä ulkoilman viilennyttyä”, sanoo THL:n tutkija Virpi Kollanus. Jos asunto kuumenee herkästi, kannattaa ri

THL suosittelee riskiryhmiin kuuluvien 12–15-vuotiaiden nuorten koronarokotusten aloittamista17.6.2021 10:07:44 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että sairautensa tai tilansa vuoksi vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluvien 12–15-vuotiaiden nuorten koronarokotukset aloitettaisiin Suomessa. Perusteena on, että tiettyjä sairauksia, kuten vaikeaa sydänsairautta tai jatkuvaa lääkitystä vaativaa astmaa, sairastavien nuorten arvioidaan hyötyvän koronarokotuksesta merkittävästi. Esimerkiksi Euroopan tartuntatautiviraston kootussa tutkimusaineistossa on nähtävissä, että perussairaudet lisäävät tapausten pienestä lukumäärästä huolimatta myös 12–15-vuotiaiden koronavirustartunnan saaneiden sairastavuutta ja kuolleisuutta. ”Suomessa lasten ja nuorten sairaalahoidon tarve on koronan vuoksi ollut toistaiseksi vähäistä, mutta sairaalahoitoa vaativia tautitapauksia on ollut myös meillä”, kertoo THL:n ylilääkäri Otto Helve. ”Taustasairaus tai sen hoito voivat heikentää immuunipuolustusta ja lisätä vakavan koronavirustaudin riskiä myös lapsilla ja nuorilla. Myös itse taustasairaus voi va

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme