Yhä useampi työikäinen on ylipainoinen

Työikäisistä 20–54-vuotiaista miehistä 65 prosenttia ja naisista 49 prosenttia oli painoindeksin mukaan ylipainoisia tai lihavia vuonna 2020. Vuonna 2018 ylipainoisia tai lihavia miehistä oli 59 prosenttia ja naisista 45 prosenttia. Ylipaino ja lihavuus oli yleisintä 55–74-vuotiailla, vaikka tässä ikäryhmässä ei havaittu muutosta ylipainoisten määrässä.Ikäryhmän miehistä 70 prosenttia ja naisista 63 prosenttia oli ylipainoisia tai lihavia vuonna 2020.

”Lihavuuden ehkäisyyn on entistä tärkeämpää saada riittävästi resursseja, sillä lihavuus on yleistynyt jo pitkään. Koronaepidemia on voinut entisestään vauhdittaa huolestuttavaa kehityssuuntaa”, toteaa erikoistutkija Katri Sääksjärvi.

Tulokset perustuvat FinTerveys- ja FinSote-väestötutkimusten tuloksiin.

Työikäisillä elintavat ovat valtaosin pysyneet ennallaan vuosien 2017 ja 2020 välillä. Havaitut muutokset ovat olleet monitahoisia. Muutoksia oli lähes yhtä paljon niin suotuisaan kuin epäsuotuisaan suuntaan terveyden näkökulmasta. Hyvää kehitystä havaittiin esimerkiksi työikäisten miesten lievästi vähentyneessä alkoholin riskikulutuksessa.

”Seuraavaksi selvitämme, kasaantuvatko epäsuotuisat muutokset elintavoissa tiettyihin väestöryhmiin. Tarvitsemme tätä tietoa, jotta voimme kohdentaa terveyden edistämisen toimia tarkoituksenmukaisesti”, toteaa erikoistutkija Tuija Jääskeläinen.

Yli 70-vuotiaiden liikkuminen on vähentynyt

70 vuotta täyttäneistä neljänneksellä paino laski vähintään viisi prosenttia kolmessa vuodessa. Vajaat 15 prosenttia 70 vuotta täyttäneistä oli lopettanut säännöllisen vapaa-ajan liikunnan harrastamisen. Liikkumisen aloitti reilu viisi prosenttia ikääntyneistä.

”Ikääntyneiden painonlasku voi kertoa riittämättömästä ravitsemuksesta ja vähentyneestä liikunnasta, joka on pienentänyt kehon lihasmäärää. Useimmilla iäkkäillä painon vakaana pitäminen on tärkeää toimintakyvyn ylläpitämiseksi”, Sääksjärvi sanoo.

”Iän karttuminen voi osaltaan selittää esimerkiksi liikunnan vähentymistä, mutta koronaepidemia on saattanut kiihdyttää epäsuotuisaa kehitystä”, Sääksjärvi jatkaa.

Tutkimustulokset perustuvat THL:n väestötutkimuksiin

• Aikuisväestöä edustava FinTerveys-tutkimus toteutettiin vuonna 2017 ja seurantatutkimus samoille tutkittaville syksyllä 2020.
• FinTerveys-tutkimuksen otoskoko oli 10 247 ja tutkimukseen osallistui 7 050 henkilöä (68,8%). FinTerveys 2017 -seurantatutkimuksen otoskoko oli 9 580 ja tutkimukseen osallistui 5 400 henkilöä (56,4 %). Heistä 4 881 henkilöä osallistui molempina tutkimusvuosina.
• FinSote-tutkimus toteutettiin väestöä edustavina otoksina vuosina 2018 ja 2020.
• FinSote 2020 -tutkimukseen kutsuttiin 61 600 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä henkilöä, joista 28 199 osallistui siihen. Vastausaktiivisuus oli 46 %. Vuonna 2018 vastaajia oli 26 422 ja vastausprosentti oli 45,3 %.
• FinSote-tutkimuksien sekä FinTerveys 2017 -seurantatutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin posti- ja verkkokyselyllä. FinTerveys 2017 -tutkimus sisälsi myös terveystarkastuksen.

Muualla aiheesta

FinTerveys -seurantatutkimus

FinSote-tutkimus