Yhdenvertaisuutta ei huomioida yritystuissa. Suomi muita Pohjoismaita jäljessä, tuore selvitys kertoo.
Yhteispohjoismaisen hankkeen asiantuntijoiden mukaan TKI-politiikkamme linjaukset ovat edelleen riittämättömiä, jotta kaikki yhteiskuntamme toimijat ja tahot voisivat osallistua menestyksekkäästi innovaatioiden kehittämiseen ja myös hyötyä niistä. Tämä myös vähentää innovatiivisuutta ja tuottavuutta.
Vaikka Pohjoismaita pidetään kansainvälisenä kärkenä sekä sukupuolten tasa-arvon että innovaatiokyvyn suhteen, työtä riittää tehtäväksi siinä miten innovaatiorahoituksessa otetaan huomioon tasa-arvo ja moninaisuus. Lisäksi Suomi on selvästi jäljessä naapurimaitaan näissä asioissa. Tämä selviää tuoreen selvityshankkeen, yhteispohjoismaisen AGDA:n (Addressing the gender and diversity paradoxes in innovation – towards a more inclusive policy design), tuloksista.
“TKI-politiikkamme linjaukset ovat edelleen riittämättömiä, jotta kaikki yhteiskuntamme toimijat ja tahot voisivat osallistua menestyksekkäästi innovaatioiden kehittämiseen ja myös hyötyä niistä. Liiankin yhdestä puusta veistetty yrityskenttä on ollut innovaatiopolitiikan ruorissa ja osin myös estänyt Suomea saavuttamasta täyttä potentiaaliaan tuottavuuden ja liiketoiminnan uudistamisen alueella. Samoin kuin työpaikoilla, moninaisuuden lisääminen on hyväksi myös yrityksissä ja liiketoiminnalle, innovaatiohankkeissa se edistää luovuutta ja tulisi nähdä tulevaisuusinvestointina”, sanoo hankejohtaja, johtava asiantuntija Kaisa Lähteenmäki-Smith Aluekehittämistoimisto MDI:stä.
Maailmalla käytetään nykyisin käsitteitä kuten “inklusiivinen innovaatio” tai “transformatiivinen innovaatiopolitiikka”. Näissä ajatellaan, että innovaatioiden kehittämisessä tulisi paremmin kuulla erilaisia, myös vähemmistön ääniä; toisin sanoen aliedustettuja yksilöitä, ryhmiä, yrityksiä ja sektoreita, ja innovaatiopolitiikalla voitaisiin edistää etujen lisäksi myös laajempaa yhteiskunnallisen uudistumisen agendaa ja tavoitteita, erityisesti liittyen kestävän kehitykseen.
“Samanlaisilla tiimeillä ja samankaltaisilla ideoilla saadaan samanlaisia tuloksia, mikä puolestaan näkyy tuottavuudessa ja idearikkaudessa”, sanoo Lähteenmäki-Smith. Hänen mukaansa Suomen innovaatiopolitiikka on rakennettu palvelemaan perinteisen tai teknologiateollisuuden suurten pelaajien tarpeita. “Mutta se ei enää riitä, kun pitäisi uudistua, rakentaa kestävää kehitystä tai vihreän siirtymän innovaatioita.”
AGDA-tutkijat rakensivat Innovaatiorahoituksen etuoikeuskävely -testin, joka nostaa esiin, mitä inklusiivinen rahoitusjärjestelmä käytännössä tarkoittaisi. Esimerkiksi sitä että “Rahoitusohjelman nettisivuilla on kuvia minunkaltaisistani ihmisistä” tai Työlupani ei ole riippuvainen hankkeen rahoitushakemuksen läpimenosta”.
Annu Kotiranta, johtava asiantuntija Business Finlandista, vahvistaa hankkeen tulokset siitä, ettei yhdenvertaisuutta ja inkluusiota oikeastaan huomioida Suomessa julkisessa yritysrahoituksessa. “Tämä keskustelu ei ole vielä oikein rantautunut meille. On selvää, että monimuotoisuus ja tasa-arvo ovat tärkeitä ihan itsearvoisesti, mutta lisäksi niiden toteutuminen voisi myös lisätä potentiaalia innovaatioille. Nythän innovaatiorahoitus on teoriassa kaikille yhtä lailla tarjolla, mutta käytännössä monimuotoisuuden toteutuminen vaatisi ihan uusia toimenpiteitä.”
Suomen Akatemia on sitoutunut vastuulliseen tieteeseen ja on jo pitkään huolehtinut sukupuolten tasa-arvosta tutkimusrahoituksessa. “Inkluusio kuitenkin tarkoittaa paljon muutakin kuin sukupuolten tasa-arvoa", sanoo johtava asiantuntija Milja Saari. “Myös meidän on kehitettävä omaa työtämme tässä asiassa.”
Suomen valtio maksaa erilaisia yritystukia vuosittain satoja miljoonia, v. 2021 yhteensä 2 969 milj. Euroa (tästä 1 220 milj. euroa oli maatalouden alkutuotannon sekä metsätalouden tukia). Yritystuet kohdistuvat useammin miesyrityksille, myös koska naisten omistamat ja johtamat yritykset usein toimivat aloilla, jotka eivät ole perinteisiä TKI-suosikkeja, mm. teknologiasektorien ulkopuolella, hoivan, hyvinvoinnin ja palvelujen aloilla.
Lisäksi julkiset toimijat, muun muassa eläkevakuutusyhtiöt, sijoittavat erilaisiin yrityksiin, myös startupeihin. Uusyritystoiminnan rahoitukseen erikoistunut Unconventional Ventures kokoaa tietoa yksityisen yritysrahoituksen kohdentumisesta. Sen raportin mukaan pohjoismaiden startup-rahoituksesta kohdentui vuonna 2021 Pohjoismaissa miesten perustamille start upeille 88,2 % kaikesta pääomasta, kun taas sekatiimit saivat 10,7 % ja naisten perustamat start upit vaatinattomat 1,1 %.
Tausta
Maaliskuun lopussa päättynyt AGDA-hanke toteutettiin pohjoismaisen tasa-arvorahaston tuella, MDI:n johdolla, yhteistyössä norjalaisen Västlandsforskningin, Vaasan yliopiston ja Islannin yliopiston kanssa. Yhteistyöhön osallistui ohjasuryhmätyöskentelyn kautta tutkimus- ja innovaatiorahoittajia, kuten Suomen Akatemia, Business Finland ja VINNOVA. Työ koostui käytäntöjen kartoituksesta tutkimus- ja innovatiorahoituksen ohjelmien laadinnassa, raportoinnissa ja seurannassa sekä toimenpiteissä ikluusion ja diversiteetin edistämisessä ja huomioimisessa. Lisäksi järjestettiin Erätauko-keskustelujen sarja tutkimus- ja innovaatiotoiminnan ja inkluusion yhtymäkohdista vihreän siirtymän teemoissa. Tulokset koottiin mm. työpaperin, päätöksentekijää palvelevan tiivistelmän ja blogien muotoon, ja visualisointia tukemaan laadittiin myös tuloksia yksilön näkökulmasta avaava etuoikeuskävely-työkalu.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaisa Lähteenmäki-SmithAluekehittämisen konsulttitoimisto MDI
Puh:050 513 4810Puh:050 513 4810kaisa.lahteenmaki-smith@mdi.fihttps://www.mdi.fi/kirjoittajat/kaisa-lahteenmakismith/Kirsi SiltanenAsiantuntijaAluekehittämisen konsulttitoimisto MDI
Repertuaariini kuuluvat erityisesti selvitys-, ohjelma- ja tutkimustehtävät sekä erilaisten tilaisuuksien fasilitointi. Erikoisalaani ovat eri alojen ja näkökulmien väliset rajapinnat, kuten taiteen ja kulttuurin kehittämisen sekä aluekehittämisen tasa-arvon kysymykset. Aluetieteen väitöskirjatyöni käsittelee aluekehittämisen toimintakulttuureita. Aiemmalla työurallani olen työskennellyt muun muassa tutkijana yliopistolla, verkostokoordinaattorina valtakunnallisessa koordinaatiohankkeessa sekä kulttuurihyvinvoinnin projektipäällikkönä maakuntavalmistelussa.
Laura VäliniemiAsiantuntijaAluekehittämisen konsulttitoimisto MDI
Mielenkiinnon kohteenani on sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentaminen ja uudistaminen. Parhaillaan opiskelen yhteiskuntatutkimusta Tampereen yliopistossa pääaineenani sosiologia ja vahvuudekseni luen laadullisten tutkimusmenetelmien soveltamisen yhteiskunnallisten teemojen tutkimiseen. Uskon, että ajassa muuttuvien hyvinvoinnin haasteiden tunnistaminen on elinehto toimivalle yhteiskunnalle.
Annu KotirantaJohtava asiantuntijaBusiness Finland
Puh:0440 393 648annu.kotiranta@businessfinland.fiMilja SaariJohtava asiantuntijaSuomen Akatemia
Puh:+358 295 33 5123Kuvat
Linkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta FCG Finnish Consulting Group
Jan Tapper FCG Finnish Consulting Groupin Kiinteistöt-liiketoiminnan liiketoimintajohtajaksi15.4.2024 16:01:00 EEST | Tiedote
FCG:n Kiinteistöt-liiketoiminnan liiketoimintajohtajaksi on nimitetty 10.6.2024 alkaen DI Jan Tapper. Ennen FCG:lle siirtymistään Jan Tapper on työskennellyt pitkään kiinteistö- ja rakennusalan erilaisissa johtotehtävissä, joista viimeisimpänä Sitowisen vt. liiketoimintajohtajana.
FCG ostaa talouteen ja rahoitukseen erikoistuneen Inspiran15.4.2024 16:00:00 EEST | Tiedote
FCG Finnish Consulting Group Oy ostaa Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n koko liiketoiminnan Kuntarahoitus Oyj:ltä. Inspiran henkilöstö (10 henkilöä) ja asiakassopimukset siirtyvät kaupan myötä FCG:lle.
FCG:n kiinteistöveroselvitys lisännyt kunnan kiinteistöveroa jopa 50 prosenttia – Mahdollisella minimipinta-alan nostolla ei merkittävää vaikutusta selvitysten hyödyllisyyteen9.4.2024 09:42:29 EEST | Tiedote
Kunnilta jää vuosittain saamatta jopa satojen miljoonien eurojen kiinteistöverotulot kuntien ja Verohallinnon puutteellisten kiinteistörekisterien vuoksi, minkä vuoksi kiinteistöveroselvityksiä on viime aikoina tehty useissa kunnissa. FCG Finnish Consulting Group on ollut mukana monen selvitystyön toteutuksessa, joissa selvityksen tarjoamat hyödyt ovat olleet merkittäviä niin kunnan kiinteistöverotulojen ja talouden, kuin rakennusrekisteritietojen ajantasaisuudenkin kannalta. Mahdollinen tuleva muutos verotuksessa huomioitavaan minimipintalaan ei vaikuta selvitysten kannattavuuteen.
FCG Finnish Consulting Group on myynyt FCG Digital Oy:n pohjoismaiselle Grade Holding Oy:lle3.4.2024 08:59:00 EEST | Tiedote
FCG Finnish Consulting Group on myynyt ohjelmistoliiketoimintaan keskittyneen FCG Digital Oy:n Grade Holding Oy:lle 2.4.2024. Samassa yhteydessä FCG Digital Oy:n nimi vaihtuu ja yhtiö jatkaa toimintaansa Grade Solutions Oy:nä. FCG Digitalin (jatkossa Grade Solutions Oy:n) palveluita ovat muun muassa HR-ohjelmistoratkaisut Kuntarekry ja Kirkkorekry.
Esko Korhonen (FT, RI) tuo vahvan kokemuksensa ja näkemyksensä FCG:n Kiinteistöt-liiketoimintaan7.3.2024 10:17:27 EET | Tiedote
Esko Korhonen aloitti FCG Finnish Consulting Groupin johtavana asiantuntijana 1.3.2024.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme