Tampereen yliopisto

Yhdyskunta- ja radioaktiivisten jätteiden loppusijoituksen hyvät pahat mikrobit ja niiden hallinta ympäristön hyväksi

Jaa
Jätteiden maanalaisessa loppusijoituksessa ihmisen rakentama ympäristö kohtaa luonnollisen ympäristön ja sen mukanaan tuomat mikroskooppiset eliöt, mikrobit, jotka voivat toiminnallaan vähentää tai lisätä loppusijoituksen ympäristövaikutuksia. Susanna Maanoja tutkii väitöskirjassaan, kuinka kaatopaikkojen ja suunnitteilla olevien käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen mikrobien aktiivisuutta voitaisiin ohjata rakennus- ja maanparannusteknisin keinoin haluttuun suuntaan ympäristövaikutusten minimoimiseksi.

Nykyisin yhä vähemmän jätteitä päätyy kaatopaikoille, sillä kaatopaikoilla muodostuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat ilmasto-ongelma. Materiaalit myös pyritään hyödyntämään raaka-aineina kiertotalouden tavoitteiden mukaisesti. Suomessa ja muualla maailmassa on kuitenkin runsaasti vanhoja suljettuja kaatopaikkoja, joiden uumenissa hajottajamikrobit tekevät yhä työtään ja kasvihuonekaasuja syntyy. Siksi sellaisten kaatopaikojen jälkihuolto on tärkeää.

Yhdyskunnissa erilaisten jätteiden loppusijoitus on pyritty ja pyritään tulevaisuudessakin toteuttamaan siten, että siitä ei koituisi vahinkoa ihmisille tai ympäristölle pitkälläkään aikavälillä. Sen vuoksi kaatopaikoilla syntyvien kasvihuonekaasujen, erityisesti metaanin, vapautuminen ilmakehään pyritään estämään erilaisin keinoin. Matalien metaanipitoisuuksien tuhoamisessa voidaan käyttää hyväksi metaania hapettavia bakteereita, joita elää luonnostaan maaperässä ja kaatopaikkojen pintarakenteissa.

– Kaatopaikkojen pintarakenteet voidaan suunnitella siten, että ne tukevat metaania hapettavien bakteereiden kasvua, mutta esimerkiksi suljettujen vanhojen kaatopaikkojen maisemointikerrokset eivät ole optimoitu sitä varten ja saattavat läpäistä metaania bakteereiden kasvaessa heikosti. Tutkin erilaisia tapoja, joilla bakteereiden olosuhteita tällaisissa rakenteissa voitaisiin parantaa ja metaanipäästöjä torjua käytännössä, Susanna Maanoja kertoo.

Tietyt mikrobit voivat lisätä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen ympäristövaikutuksia

Käytetyn ydinpolttoaineen käsittelemiseksi on rakenteilla uusia geologisia loppusijoitustiloja, esimerkiksi Suomessa Olkiluodossa, sillä se on tämänhetkisen tiedon mukaan paras tapa eristää korkea-aktiivinen käytetty ydinpolttoaine ihmisten elinympäristöstä. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa tiettyjen mikrobien aktiivisuus voi kuitenkin lisätä loppusijoituksen ympäristövaikutuksia. Maaperässä elävät sulfaattia pelkistävät mikrobit tuottavat sulfidia, joka voi hapettaa kuparista valmistettuja loppusijoituskapseleita ja siten johtaa radioaktiivisten aineiden vapautumiseen ympäristöön, joskin hyvin pitkällä aikavälillä. Sulfaattia pelkistävien mikrobien kasvaminen kapselien läheisyydessä minimoidaan hautaamalla kapselit tiheään ja paisuvaan bentoniittisaveen, joka lienee usealle tutumpi materiaali kissanhiekkojen raaka-aineena.

– Bentoniitin mukana loppusijoitustiloihin voi kuitenkin kulkeutua orgaanista ainesta, jota maaperän mikrobit voivat käyttää ravintonaan. Toinen tutkimustavoitteeni oli selvittää, kuinka paljon eri bentoniittimateriaalit sisältävät orgaanista ainesta ja olisiko mahdollista, että ne ruokkisivat sulfaattia pelkistäviä mikrobeita ja sitä kautta lisäisivät sulfidin muodostusta loppusijoitustiloissa, Susanna Maanoja kertoo.

– Kaikkien mahdollisten sulfidin muodostukseen liittyvien prosessien selvittäminen ja huomioonottaminen on tärkeää käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuden takaamiseksi, hän jatkaa.

Susanna Maanoja työskentelee tällä hetkellä tutkimus- ja kehitysinsinöörinä Eurajoella Posiva Oy:ssä, joka on maailman johtava loppusijoittaja. Posiva Oy aloittaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen 2020-luvulla.

Filosofian maisteri Susanna Maanoja ympäristötekniikan alaan kuuluva väitöskirja Control of Microbial Activity by Engineered Barriers in Subterranean Waste Disposal tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 27.8.2021 kello 9.00 Festia-rakennuksen salissa FA133 Pieni Sali 2 (Korkeakoulunkatu 8, 33720 Tampere). Vastaväittäjinä toimivat filosofian tohtori, yksityinen konsultti Simcha Stroes-Gascoyne ja professori Jurate Kumpiene Luleån teknillisestä yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jukka Rintala tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta.

Väitöstilaisuuteen on kutsuttu rajallinen määrä osallistujia koronarajoitusten vuoksi. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä Zoom-etäyhteyden kautta.

Väitöksen teknisenä tukihenkilönä toimii tohtorikoulutettava Veera Koskue, joka vastaanottaa yleisön kysymyksiä väitöksen aikana (kysymykset esitetään väitöstilaisuuden lopuksi): veera.koskue@tuni.fi

Tiedekunnan opintohallinto toimittaa pyydettäessä pdf-version koko väitöskirjasta. Lähetä viesti osoitteeseen: ens.doc.tau@tuni.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Susanna Maanoja, 040 7522 023, susanna.maanoja@posiva.fi

Kuvat

Väittelijä Susanna Maanoja. Kuva: Susanna Maanoja
Väittelijä Susanna Maanoja. Kuva: Susanna Maanoja
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye