Into Kustannus

Yhdysvaltalaiset tutkijat ehdottavat napa-alueiden sulamisen pysäyttämistä tuulimyllyjen avulla

Jaa

Risto Isomäen Sarasvatin hiekkaa -romaanissa esittämästä ajatuksesta on tullut yksi ihmiskunnan vakavasti otetuista hätävarasuunnitelmista. Yhdysvaltalaiset tutkijat esittävät, että Jäämeren kelluvien jäiden, Grönlannin mannerjäätikön sekä pohjoisten ikirouta-alueiden ja merenpohjan metaaniklatraattien sulaminen voitaisiin estää pystyttämällä merijäälle 10 miljoonaa pientä tuulimyllyä. Tuulimyllyt pumppaisivat talvisin jään alta vettä, niin että se jäätyisi. Tällöin kelluvien merijäiden paksuus ja pinta-ala kasvaisivat. Suurempi osa Jäämerestä pysyisi jäiden peittämänä ja voimakkaasti heijastavana läpi kesän.

Maailman johtaviin yleistajuisiin tiede- ja teknologialehtiin kuuluva New Scientist nostaa idean näkyvästi esille 31. elokuuta ilmestyneessä numerossaan.

Rowan Hooperin kirjoittama artikkeli Arctic rescue squad toteaa, että arktisten alueiden soista, ikiroudasta ja merenpohjan klatraattiesiintymistä voi pian vapautua niin paljon hiilidioksidia ja metaania, että ihmisen omat päästöt saattavat muuttua merkityksettömiksi.  Lisäksi jään peittämien alueiden supistuminen lämmittää ilmastoa voimakkaasti.  Arktisten alueiden suilamista ei kuitenkaan välttämättä enää ole mahdollista pysäyttää vain päästöjä vähentämällä, vaan se saattaa edellyttää myös toisenlaisia toimenpiteitä.  

New Scientistin artikkeli luonnostelee kolme erilaista hätävarasuunnitelmaa ja nostaa jääpeitettä vahvistavat ja laajentavat tuulimyllyt varteenotettavimmaksi vaihtoehdoksi. New Scientistin mukaan vettä jääkannen alta ylös pumppaavia tuulimyllyjä on hiljattain ehdotettu hätäratkaisuksi myös Etelämantereen sulamiseen.

Ajatuksen on esittänyt ensimmäisenä kirjailija Risto Isomäki vuonna 2005 ilmestyneessä, kymmenelle kielelle käännetyssä romaanissaan Sarasvatin hiekkaa (Tammi, 2005).  New Scientistin juttu ei mainitse, että idean ensiesiintyminen on tapahtunut tieteisromaanissa jo 14 vuotta aikaisemmin.  

Isomäen romaanissa hallitukset yrittävät pysäyttää arktisten alueiden sulamisen 200 000 suuren, vahvistetuille merijäälautoille pystytetyn tuulimyllyn avulla. Steve Deschin ja muiden Arizonan yliopiston tutkijoiden ehdottama hanke puhuu kymmenestä miljoonasta pienemmästä tuulimyllystä.

"Kaksi noihin aikoihin esittämistäni B-suunnitelmista, joiden avulla arktisten alueiden sulaminen voitaisiin hätätilassa pysäyttää, on nyttemmin noussut tiedeyhteisön piirissä varteenotettaviksi luokiteltujen ehdotusten joukkoon", sanoo Isomäki. "Toinen on ylimääräisen merijään tuottaminen tuulimyllyjen avulla ja toinen on pohjoisten metsien heijastavuuden parantaminen lehtipuiden ja lehtikuusien osuutta lisäämällä sekä kasvattamalla metsissä suuria puita aiempaa harvemmassa."

"Tärkein tuolloin tekemäni ehdotus eli talviaikaisen pilvipeitteen vähentäminen napa-alueilla on valitettavasti edennyt selvästi takkuisemmin.  Tiedeyhteisö puhuu edelleen pelkästään pilvipeitteen lisäämisestä ja pilvien muuttamisesta voimakkaammin heijastaviksi, vaikka napa-alueilla talviaikaisen pilvipeitteen vähentämisellä olisi vielä paljon suurempi viilentävä vaikutus.  En tiedä miksi tämä idea lyö itsensä läpi niin hitaasti.  Ehkä talvisten pilvien lämmittävä vaikutus on itsestään selvyys ainoastaan ihmisille, jotka elävät hyvin kaukana pohjoisessa. Kuten suomalaisille", pohtii Isomäki.

Isomäen viimeisin kirja Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen (Into, 2019) keskittyy suomalaisten yritysten, yliopistojen ja kansalaisjärjestöjen kansainvälisesti merkittäviin ilmastoprojekteihin. Isomäki kirjoittaa parhaillaan myös Vedenpaisumuksen lapset -nimistä romaania, joka on "eräänlainen jatko-osa" Sarasvatin hiekalle.

Risto Isomäki (s. 1961) on laaja-alainen ja arvostettu kirjailija, kolumnisti ja ympäristöaktivisti. Hän on julkaissut yli 20 romaania ja tietokirjaa. Sarasvatin hiekkaa (Tammi 2005) oli Finlandia-ehdokas ja voitti Tähtivaeltaja- ja Kiitos kirjasta -palkinnot. Romaanista tehty sarjakuva voitti Sarjakuva-Finlandian. Isomäen kirjoja on käännetty lähes 20 kielelle, ja hänelle on myönnetty myös European Science Fiction Associationin palkinto.

Risto Isomäki kertoo miten Suomi voi auttaa koko maailmaa vähentämään päästöjään ja tulla kansainväliseksi sankariksi Turun kirjamessuilla huomenna perjantaina 4.10. kello 13.50 Jukola-salissa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lataa
Risto Isomäki
Risto Isomäki
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Into Kustannus
Into Kustannus
Kalevankatu 43
00180 HELSINKI

http://www.intokustannus.fi

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Into Kustannus

Innon kevään listalla Greta, Juice, Rive ja monia muita sankareita nuorille ja vähän vanhemmillekin8.11.2019 10:45:10 EETTiedote

Into Kustannuksen kevään kirjalista on julki. Luvassa on monenlaisille lukijoille mielenkiintoista luettavaa, kuten kansantaiteilija Juice Leskisen kootut muistelmat, huippuvalmentaja Markku Kanervan oivalluksia johtamisesta, ruotsin dekkarikuningattaren Denise Rudbergin uusin Jidhoff-rikosromaani, historioisija Virva Liskin kiehtova tietokirja Santahaminan naisvankileirin selviytyjistä vuonna 1918 tai tietokirjailija Risto Isomäen uutuusteos siitä miksi ruokavalio vaikuttaa sekä ilmastoon että terveyteemme enemmän kuin mikään muu asia. Greta Thunbergin kuvitettu elämäkerta ilmestyy jo ennen joulua, mitä Into juhlii pikkujoulujuhlassa 12.12. Kalevankadun puutalossamme ja Rosebud booksin Kolmen sepän myymälässä, tervetuloa!

Helsingin Kirjamessuilla joukkorahoitetaan teknologiataitoja ja lukiolaisten kirjahanketta22.10.2019 08:27:00 EESTTiedote

Helsingin Kirjamessuilla käynnistyy kaksi mesenaattikampanjaa loka-marraskuun ajaksi. Ensiksi messutorstaina 24.10. alkaa Sankaritarinoita nuorille -kirjan mesenaattikampanja. Kallion ilmaisutaidon lukiolaiset kyllästyivät siihen, että tämän päivän esikuvat ovat aikuisten sanelemia. He päättivät valita omat sankarinsa ja kirjoittaa heidän tarinansa. Messulauantaina 26.10. käynnistyy myös toinen mesenaattikampanja, jonka tarkoitus on lahjoittaa keväällä 2020 julkaistava Kaikki koodaa -kirja kaikille Suomen lukioiden toisen vuoden opiskelijoille.

Häpeä ja rakkaus ulkonäköyhteiskunnassa2.10.2019 11:34:38 EESTTiedote

Anna Kontulalle myönnettiin tiistaina tiedonjulkistamisen valtionpalkinto tietokirjastaan Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä: "Teos päästää tavallisen kansalaisen kulissien taakse sellaisen tiedon piiriin, jota ei löydä tiedotusvälineistä eikä asiakirjoista." Turun kirjamessuilla julkistetaan perjantaina kaksi muuta populaaria, yhteiskuntatieteellistä teosta: Elisa Aaltolan Häpeä ja rakkaus – Ihmiseläinluonto pohtii, mikä on tunteiden rooli ilmastonmuutoksen, lajisukupuuton ja eläinteollisuuden aikakaudella. Ulkonäköyhteiskunta – Ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa ruotii ulkonäön ja elämässä menestymisen välistä yhteyttä yhteiskunnassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme