Akava ry

Yhteinen vetoomus: Työterveyden mukaanotto on avain koronarokotusten onnistumiseen

Jaa

Koronarokotusten läpivienti ajaa Suomen terveydenhoidon resurssit äärirajoille. Tehtävästä selviäminen edellyttää julkisen ja yksityisen sektorin voimien yhdistämistä. Avainasemassa on nimenomaan työterveyshuollon mukaan ottaminen rokotusten suunnitteluun ja toteutukseen, vetoavat työmarkkinakeskusjärjestöt ja Työterveyslaitos.

Juuri työterveyshuollon yksiköt ovat se resurssi, joka mahdollistaisi massarokotusten tehokkaan läpiviemisen yli 18-vuotiaitten kansanosassa. Työterveyshuollon kautta tavoitetaan merkittävä osa työikäisestä väestöstä kautta maan. Samalla julkisen sektorin kuormitusta kohtuullistettaisiin, jottei muun terveydenhuollon hoitovelka ainakaan kasvaisi.

Terveydenhuollon resurssia on riitettävä rokotusten ohella koronan hoitoon

Julkisuudessa on pohdittu eniten sitä, kuinka eri rokotevalmisteita saataisiin riittävän suurina määrinä eri kansalaisryhmille. Rokote on kuitenkin vain yksi osa haastavaa yhtälöä. Lisäksi on ratkaistava terveydenhuollon henkilöstön, rokotteiden kylmäsäilytystilojen, suojavarusteiden, rokotustilojen ja oheistarvikkeiden riittävyys.

Koronan tautiluvut voivat pysyä korkealla tasolla vielä pitkään senkin jälkeen, kun rokotusten ensimmäiset vaiheet ovat käynnistyneet. Siksi resurssit on saatava riittämään koronan testaukseen, jäljitykseen, hoitoon sekä luonnollisesti kaikkeen muuhun terveydenhuoltoon. Samaan aikaan tulee huomioida valmistelussa olevan "testaa ja tule" -mallin vaatimat resurssit, joita tarvitaan oireettomien Suomeen tulijoiden testaamiseksi.

Tämän kaiken resurssointi ja organisointi voi onnistua vain julkisen sektorin ja työterveyshuollon yhteistyöllä, jolloin myös työsuojelu tulee huomioiduksi. Pelkän julkisen sektorin voimin rokotusten eteneminen on vaarassa hidastua merkittävästikin.

Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, EK:
”Yhdistetään voimat ja selätetään korona rokotteella. Mitä nopeammin yhteiskunnan ja yritysten pyörät saadaan rokotteen myötä uudestaan pyörimään, sitä nopeammin pääsemme jälleenrakentamaan Suomea.”

Puheenjohtaja Jarkko Eloranta, SAK:
"Ihmisten rokottaminen on hoidettava mahdollisimman nopeasti, turvallisesti ja tehokkaasti. Se on terveyden, talouden ja työpaikkojen etu."

Puheenjohtaja Antti Palola, STTK:
”Työterveyshuolto tukee työpaikkoja terveysriskien hallinnassa. Se on luontevin yhteistyötaho työssäkäyvien rokottamiseksi.”

Puheenjohtaja Sture Fjäder, Akava:
”Koronakriisissä tärkeintä on varmistaa ihmisille tarvittava terveydenhoito. Tähän tarvitaan sekä julkisen sektorin että yksityisten toimijoiden voimavaroja.”

Pääjohtaja Antti Koivula, Työterveyslaitos:
"Työpaikat ja työterveyshuollot ovat tehneet paljon työtä koronan taltuttamiseksi, mutta nyt tilanne on valtakunnallisesti vaikeutumassa. Meidän on varmistettava, että kaikki voimavarat otetaan käyttöön ja työterveyshuollot osallistuvat riittävän ajoissa rokotusten valmisteluun."

Lisätiedot:
EK: toimitusjohtaja Jyri Häkämies (haastattelupyynnöt tiedottaja Satu Toivosen kautta, puh. 040 8212 097)

SAK: puheenjohtaja Jarkko Eloranta (haastattelupyynnöt viestintäpäällikkö Marjo Pihlajaniemen kautta, puh. 0400 969 633)

STTK: sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi, puh. 040 827 2988

Akava: puheenjohtaja Sture Fjäder, puh. 0400 609 717

Työterveyslaitos: pääjohtaja Antti Koivula (haastattelupyynnöt assistentti Leena Saarnin kautta, puh. 0400 683 563)

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Akava ry



Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö, johon kuuluu 36 jäsenliittoa. Akavan liittojen jäsenenä on sekä palkansaajia että ammatinharjoittajia ja yrittäjiä, mutta myös opiskelijoita. Akavan liittoihin liitytään suoritetun tutkinnon, asematason tai ammatin perusteella.

akava.fi 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Akava ry

Hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen samapalkkaisuusohjelma on julkaistu18.12.2020 10:00:16 EETTiedote

Hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt ovat neuvotelleet yhteiset samapalkkatoimenpiteet vuosille 2020–2023. Samapalkkaohjelman tavoitteena on naisten ja miesten keskimääräisen palkkaeron kaventaminen. Tavoitteeseen pyritään muun muassa palkka- ja sopimuspolitiikalla, palkkausjärjestelmien kehittämisellä, työn ja perhe-elämän yhteensovittamisella sekä purkamalla työelämän sukupuolen mukaista eriytymistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme