Uudenmaan ELY-keskus

Yhteistyötä tehostava Flexible Collaboration Platform avuksi tietomallinnuksen hyödyntämiseen infra-alalla ja talonrakentamisessa

Jaa

Suurimpien infra-alan tilaajien tavoitteena on kehittää infrarakenteiden tietomallintamista. Sillä tähdätään infra-alan suunnittelu- ja rakentamisprosessien ja koko elinkaaren hallinnan tehostamiseen sekä infra-alan tuottavuuden parantamiseen. Juha Noeskoski kehitti väitöskirjassaan Flexible Collaboration Platform -toimintamallin yhteistoiminnan alustaksi etenkin siltahankkeisiin.

Kun siirrytään perinteisistä rakennushankkeista tietomallihankkeisiin, on alan kehittymisen kannalta tärkeää luoda uusia menetelmiä tietomallipohjaiseen työskentelyyn ja tietomallien monipuoliseen hyödyntämiseen.

– Siirtymä edellyttää rakentamisen keskeisiltä toimijoilta kykyä omaksua tietomallintamiseen perustuva toimintamalli ja kehittää omaa osaamistaan siten, että mallipohjaisesta toiminnasta saataisiin suurin hyöty, Tampereen yliopistossa väittelevä Juha Noeskoski sanoo.

Tietomallintamista käytetään rakentamisessa yhä enemmän. Se on vähitellen muuttamassa alan toimintatapoja laajasti ja syvällisesti. Tämä koskee myös infra-rakentamista ja sen osa-alueita, kuten esimerkiksi Juha Noeskosken ominta alaa, siltojen uudis- ja korjausrakentamista.

– Infra-alan rakentamisprojektit ovat edenneet vaiheeseen, jossa on aika tutkia ja kehittää uusia toimintatapoja tietomallintamisen hyötyjen realisoimiseksi.Mallintamisen koko potentiaali saavutetaan yhteistyöllä. Ilman yhteistyötä rakennustietojen integroinnissa älykkäiden visuaalisten ja analyyttisten ominaisuuksien avulla tietomallintamisesta tulee pelkkä 3D-piirtotyökalu. Siksi muutos perinteisissä ajattelu- ja toimintatavoissa on välttämätöntä, jotta tietomallintamisesta saataisiin hyötyä, Noeskoski painottaa.

Noeskoski ehdottaa näkökulmaksi ideaalia tilannetta eli ideaalista tietomallihanketta, jossa laajamittaisesti hyödynnetään tietomallintamista. Tähän suuntaan kehittäminen edellyttää sukupolvien ja valtioiden rajojen ylittävää pitkäjänteistä tieteidenvälistä yhteistoimintaa ja oppimista, jossa tavoitteena tulee olla ajantasaiseen kumuloituvaan tietoon ja tutkimukseen perustuva malli rakennetun ympäristön fyysisistä ja toiminnallisista systeemeistä.

– Ideaalinen tietomallihanke on tutkimukseni määritelmän mukaan hypoteettinen tavoiteltava tiedonhallinnan tila, jossa on edellytykset hyödyntää rakenteeseen liittyvä kaikki tarvittava tieto eri toimijoiden ja tilannekohtaisten tarpeiden osalta koko rakenteen elinkaaren ajan. Tämä voidaan kuvata tiedonhallinnan systeeminä, jossa esimerkiksi sillan elinkaaren aikaisia tietokokonaisuuksia syntyy, käytetään ja muokataan eri toimijoiden prosesseissa, Noeskoski sanoo.

Väitöskirjassaan Juha Noeskoski tutki, millaisella toimintamallilla sillan rakentamisen valmisteluvaihe voidaan toteuttaa ideaalisessa tietomallihankkeessa. Hän lähestyi kysymystä apunaan teoreettinen viitekehys, jonka muodostaa tietomallintaminen, ideaalinen tietomallihanke, Lean-rakentaminen ja systeemiajattelu.

– Kehitetty toimintamalli on nimetty joustavaksi yhteistoiminnan alustaksi, Flexible Collaboration Platform (FCP).Tutkimuksessani FCP:n pääkohde on sillanrakennushankkeet, mutta potentiaalia on laajemmin sekä infra-rakentamisessa että talonrakentamisessa. FCP tarjoaa ideaalista tietomallihanketta palvelevan kokonaisratkaisun rakentamisen valmistelulle. Sovellusmahdollisuuksia on runsaasti, Juha Noeskoski kertoo.

Siltainsinööri, DI Juha Noeskoskella on laaja yli 30 vuoden kokemus vaativien ja mittavien siltojen ja muiden taitorakennuskohteiden osalta. Pitkä ura koostuu eri laajuisien hankkeiden suunnittelusta ja suunnittelun ohjauksesta, suunnitelmien tarkastamisesta ja hyväksymisestä, rakennuttamisesta, rakentamisen valvonnasta ja kontrolloimisesta, raportoinnista sekä vuoropuhelusta eri osapuolten kesken. Kokemus sisältää myös infran elinkaarihankkeiden rakennuttamista tilaajan, hankintapalvelukonsultin ja palveluntuottajan näkökulmasta. Lisäksi työhistoriaan kuuluu monenlaisia kehittämistehtäviä, tietomallipohjaista suunnittelunohjausta ja rakennuttamista sekä laatujärjestelmien, projektien ja työmaiden auditointia. Tällä hetkellä Juha Noeskoski toimii vaativassa Uudenmaan ely-keskuksen siltainsinöörin virassa.

DI Juha Noeskosken väitöskirja Tietomallintamisella ja integroidulla rakentamisella kohti infra-alan yhteistoiminnallisuutta tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa Hervannan kampuksella Rakennustalon auditoriossa RG202 (Korkeakoulunkatu 5, Tampere) 27.8.2021 klo 12. Vastaväittäjänä toimii Retired Professor and Honorary Research Senior Fellow Arto Kiviniemi (University of Liverpool, UK). Kustoksena toimii professori Kalle Kähkönen Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta. Tilaisuuteen osallistumiseen vaikuttaa Tampereen yliopiston koronavirustilanteen linjaukset, joista tiedotetaan lähempänä ajankohtaa Tampereen yliopiston sivuilla.

Tilaisuuteen voi osallistua etäyhteydellä. Linkki julkaistaan ennen tilaisuutta Tampereen yliopiston sivuilla.

Väitöskirjaan voi tutustua ositteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2043-0

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Noeskoski, puh. 050 350 9011, sähköposti juha.noeskoski@ely-keskus.fi

Kuvat

Väittelijä Juha Noeskoski.           
Kuva: Hilkka Noeskoski
Väittelijä Juha Noeskoski. Kuva: Hilkka Noeskoski
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Uudenmaan ELY-keskus
Uudenmaan ELY-keskus
Opastinsilta 12 A, 2. krs
00520 Helsinki

0295 021 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-uusimaa

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Uudenmaan ELY-keskus

I augusti nästan 31 000 nya lediga jobb i Nyland (Nyland)21.9.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

I slutet av augusti var antalet arbetslösa arbetssökande sammanlagt 102 729 i kommunerna på området för Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (NTM-centralen). Av dem var 90 809 utan anställning och 11 920 permitterade. Det totala antalet arbetslösa minskade med 11 314 (-9,9 %) personer jämfört med ett år tidigare. I Nyland var minskningen fjärde lägst i hela landet. I slutet av augusti utgjorde andelen arbetslösa arbetssökande 11,7% av arbetskraften, vilket är 1,4 procentenheter färre än året innan.

Elokuussa lähes 31 000 uutta avointa työpaikkaa Uudellamaalla (Uusimaa)21.9.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) kuntien alueella oli elokuun lopussa yhteensä 102 729 työtöntä työnhakijaa, joista ilman työsuhdetta olevia oli 90 809 ja lomautettuja 11 920. Työttömien kokonaismäärä laski 11 314 (-9,9 %) henkilöllä verrattuna vuotta aikaisempaan. Uudellamaalla lasku oli koko maan neljänneksi alhaisin. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli elokuun lopussa 11,7 %, joka on 1,4 prosenttiyksikköä vuotta aikaisempaa vähemmän.

Över en miljon euro för vattenvård i Nyland 202116.9.2021 13:37:13 EEST | Tiedote

NTM-centralen i Nyland understöder i år också vattenvårdsprojekt: NTM-centralen beviljade 27 projekt prövningsbaserade statsunderstöd till ett totalt belopp om nästan 1,3 miljoner euro. De flesta av projekten genomförs i år, inom några fortsätter verksamheten fram till 2023. Flest understöd beviljades projekt i de västra delarna av Nyland. NTM-centralen i Nyland är emellertid särskilt nöjd med att det kom in fler understödsansökningar från östra Nyland än tidigare. Understöd beviljades bland annat för förbättring av Lappträskets status och användningen av sjön. – Genom projektet kommer Lappträskets status att börja förbättras långsiktigt, berättar specialforskare Pasi Lempinen. Åtgärder vidtas för att reducera belastningen på Lappträsket och förbättra dess ekologiska status på lång sikt. Genom projektet ökas nätverkandet bland invånare och diverse aktörer.Det kommer även att ge ökad kunskap om såväl vattenvård som restaureringen av Lappträsket.När belastningen på Lappträsket minskar, p

Yli miljoona euroa vesienhoitoon Uudellamaalla vuonna 202116.9.2021 13:33:08 EEST | Tiedote

Uudenmaan ELY-keskus tukee myös tänä vuonna vesienhoitohankkeiden toteuttamista: Se myönsi harkinnanvaraisia valtionavustuksia 27 hankkeelle yhteensä lähes 1,3 miljoonaa euroa. Suurin osa avustusta saaneista hankkeista toteutetaan tänä vuonna, joidenkin toiminta jatkuu vuoteen 2023. Avustuksia myönnettiin eniten Uudenmaan länsiosien hankkeisiin. Uudenmaan ELY-keskus on kuitenkin erityisen tyytyväinen siitä, että itäiseltä Uudeltamaalta tuli enemmän avustushakemuksia kuin aiemmin. Avustusta myönnettiin mm. Lapinjärven tilan ja käytön kohentamiseen. - Hankkeella aletaan parantaa Lapinjärven tilaa pitkäjänteisesti, erikoistutkija Pasi Lempinen kertoo. Toimenpiteillä vähennetään Lapinjärveen kohdistuvaa kuormitusta ja parannetaan sen ekologista tilaa pitkällä tähtäimellä. Hanke lisää alueen asukkaiden ja toimijoiden verkostoitumista. Se lisää myös tietoa sekä vesiensuojelusta että Lapinjärven kunnostamisesta. Lapinjärven kuormituksen vähentäminen vaikuttaa myös Lapinjärvestä laskevan Lovii

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme