Sitra

YK-raportti peräänkuuluttaa viisinkertaista kunnianhimoa ilmastotoimiin – pohjoismaisissa kunnissa toimivia ratkaisuja

Jaa

YK:n ympäristöohjelman tuoreen raportin mukaan nykymeno uhkaa johtaa lähes neljän asteen lämpötilannousuun maapallolla. Samaan aikaan Sitran tänään Suomessa julkaisema kansainvälinen Green to Scale -selvitys osoittaa, että pohjoismaisten kuntien ilmastoratkaisuissa on isot mahdollisuudet: 14 ratkaisua vähentäisi Pohjoismaissa päästöjä vuosittain lähes 26 miljoonaa hiilidioksiditonnia eli puolikkaan Suomen päästöjen verran.

YK:n ympäristöohjelman UNEPin vuosittainen Emissions Gap Report julkaistaan tänään yhtä aikaa Genevessä ja Helsingissä. Raportti tarkastelee kuilua valtioiden päästösitoumusten ja Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteen välillä. Päästökuilu kuvaa eroa nykykehityksen ja tavoitellun polun välillä eli sitä, kuinka paljon päästöjä tulisi todellisuudessa vähentää, jotta ilmaston lämpeneminen pysyy alle 1,5 asteen.

Laskelmat kertovat, että päästöjä pitää maailmanlaajuisesti leikata yli seitsemän prosenttia vuosittain, jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajata 1,5 asteeseen. Se tarkoittaa kunnianhimon viisinkertaistamista.

”Raportti toisensa jälkeen osoittaa, että valtioiden pitää kiihdyttää ilmastotoimia olennaisesti – ja se pitää tehdä välittömästi. Pieni viilailu ei enää riitä, vaan tarvitaan yhteiskunnan ja talouden rakenteisiin pureutuvia, järjestelmätason muutoksia”, sanoo Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen.

Ratkaisuja on valtavasti, mutta ne pitää ottaa käyttöön viipymättä

Vaikka YK-raportin maalaama tilannekuva on karua luettavaa, on sen pääviesti myös tämä: ilmaston lämpeneminen on vielä rajattavissa 1,5 asteeseen.

”Vitkutteluun ei ole aihetta, sillä päästöjen vähentämisessä päästään pitkälle jo hyödyntämällä olemassa olevia ilmastoratkaisuja. Tässä Suomi ja muut Pohjoismaat voivat olla suunnannäyttäjiä”, sanoo pohjoismaisten kuntien ilmastoratkaisuja selvittänyt asiantuntija Mariko Landström Sitrasta.

Sitran tänään Suomessa julkaisema kansainvälinen Nordic Green to Scale for Cities and Communities -selvitys osoittaa, että ottamalla käyttöön 14 pohjoismaista ilmastoratkaisua Pohjoismaiden kaupungit ja kunnat voisivat vähentää vuosittaisia ilmastopäästöjään arviolta 26 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Määrä vastaa noin puolta Suomen vuosittaisista päästöistä. Landström muistuttaa, että päästövähennysten ja esimerkiksi paremman ilmalaadun ohella ratkaisujen käyttöönotto toisi myös säästöjä kunnille ja kotitalouksille. ”Analyysimme mukaan vuositasolla jopa 460 miljoonaa euroa.”

Kansainvälisen Green to Scale -projektin eri vaiheissa on jo vuodesta 2015 lähtien selvitetty, paljonko päästöjä voitaisiin vähentää, jos parhaat jo käytössä olevat ratkaisut otettaisiin muualla käyttöön siinä määrin, kuin edelläkävijät jo ovat tehneet.

Kaupungit ja kunnat ovat nyt ajurin paikalla

Selvästi suurin osa pohjoismaisten kuntien alueella syntyvistä päästöistä tulee energiantuotannosta ja liikenteestä, ja suurin osa selvityksessä tarkastelluista ratkaisuista koskee näitä sektoreita. Green to Scale -analyysiin sisältyi esimerkiksi jäteveden hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpöverkossa Turussa, maalämpö omakotitalojen lämmityksessä Tukholmassa sekä pyöräily Kööpenhaminassa.

Selvityksessä tunnistettiin myös paljon uusia mielenkiintoisia ratkaisuja, joita kunnissa tällä hetkellä pilotoidaan. Esimerkkejä näistä ovat uusiutuvan metanolin tuotanto liikennepolttoaineeksi Grindavíkissa Islannissa, syvä maalampö Espoossa ja vanhojen rakennusten remontointi plusenergiataloiksi Sandvikassa Norjassa.

Kansainväliset ilmastoneuvottelut jatkuvat joulukuussa Madridissa. Siinä missä valtioiden riittäviä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi yhä odotetaan, kaupungit ja kunnat ovat lähteneet aktiivisesti liikkeelle.

”Kaupungit luovat puitteet asukkaidensa kestävämmälle arjelle. Kaupungit ja kunnat voivat olla ilmastokriisin ratkaisijoita, jotka ryhtyvät sanoista tekoihin”, sanoo Landström.

Sitra on yksi UNEP Emissions Gap Reportin kumppaneista. Raportin tuloksia esittelee sen pääkirjoittajiin kuuluva Takeshi Kuramochi Sitran järjestämässä tilaisuudessa Helsingissä tänään iltapäivällä. Samassa tilaisuudessa kuullaan myös päätulokset Nordic Green to Scale for Cities and Communities -selvityksestä sekä Tracking Nordic Clean Energy Progress 2019 -selvityksestä.

14 ratkaisua pohjoismaisista kunnista ja kaupungeista:

  1. Maatuulivoima, Ringkøbing,Tanska (27 % sähköstä maatuulivoimaa, paikalliset hyötyvät työpaikkoina ja omistajina)
  2. Merituulivoima, Kööpenhamina, Tanska (13 % sähköstä merituulivoimaa, paikalliset asukkaat hyötyvät omistajina)
  3. Kaukolämpöä jätevedestä, Turku (8 % alueen kaukolämmöstä jätevedestä, lietteestä biokaasua ja kierrätyslannoitetta)
  4. Kaukolämpöä merivedestä, Drammen, Norja (Jopa 85 % kaukolämmöstä merivesilämpöpumpuilla)
  5. Kaukolämpöä aurinkokeräimillä ja lämmön kausivarastoinnilla, Marstal, Tanska (Kausivaraston avulla puolet kaukolämmöstä tuotetaan aurinkokeräimillä)
  6. Kaukolämpöä datakeskuksen hukkalämmöstä, Mäntsälä (Puolet kaukolämmöstä datakeskuksen hukkalämpöä, päästöt sekä kustannukset laskeneet)
  7. Geoterminen kaukolämpö, Reykjavik, Islanti (Päästötöntä ja edullista kaukolämpöä, lämpöpumppujen avulla hyödynnettävissä myös vähemmän vulkaanisesti aktiivisilla alueilla)
  8. Maalämpö, Tukholma, Ruotsi (Kolmannes omakotitaloista lämpiää maalämmöllä
  9. Julkinen liikenne urbaaneilla alueilla, Helsinki (Pk-seudulla 21 % kuljetuista etäisyyksistä julkisilla)
  10. Sähköautot, Oslo, Norja (12 % autokannasta täyssähköautoja)
  11. Pyöräily urbaaneilla alueilla, Kööpenhamina, Tanska (Keskimäärin asukkaat pyöräilevät kolme kilometriä päivässä ja saavat terveyshyötyjä)
  12. Sähkölautat, Sognefjord, Norja (Sähkölautta korvaa miljoona litraa dieseliä joka vuosi ja säästää kustannuksissa)
  13. Biokaasun tuotanto biojätteestä, Oslo, Norja (Kotitaloudet erittelevät 45 % ruokajätteestään, joka prosessoidaan biokaasuksi paikallisille busseille sekä kierrätyslannoitteiksi lähistön viljelijöille)
  14. Kaupan ruokahävikin vähentäminen, Vantaa (Yhteinen pöytä -konsepti tehostaa hävikkiruuan keruuta ja jakelua

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Oras Tynkkynen, vanhempi neuvonantaja, Sitra, etunimi.sukunimi@sitra.fi, p. 050 512 1584

Mariko Landström, asiantuntija, Sitra, etunimi.sukunimi@sitra.fi, p. 029 461 8464

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Sitra
Sitra
Itämerenkatu 11-13, PL 160
00180 HELSINKI

0294 618 991http://www.sitra.fi

Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sitra

Mediakutsu 10.12.: Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus aloittaa TEM:ssä – katsaus alan kehitykseen Suomessa2.12.2019 17:12:52 EETKutsu

Vaikuttavuusinvestoiminen tarjoaa valtiolle ja kunnille uudenlaisia työkaluja ja lisävaroja yhteiskunnallisten ongelmien ehkäisyyn – vieläpä ilman taloudellista riskiä. Palvelut rahoitetaan sijoittajilta kerätyin varoin ja julkinen sektori maksaa tuloksista, ei suoritteista. Suomessa tällaisen toimintamallin avulla edistetään mm. lasten ja nuorten hyvinvointia Vantaalla, Hämeenlinnassa ja Lohjalla sekä maahanmuuttajien nopeaa työllistymistä TEM:n hankkeessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme