YK:n pakolaisjärjestön selvitys: Lapsen etu on etusijalla Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksissä

Maahanmuuttovirasto tekee tiivistä yhteistyötä UNHCR:n kanssa kansainvälisen suojelun asioissa. Yhteistyö on yksi tapa kehittää turvapaikkapäätöksentekoa. UNHCR:n Pohjoismaiden ja Baltian edustusto on vuodesta 2018 alkaen tehnyt viraston pyynnöstä vastaavia selvityksiä turvapaikkapäätöksenteon keskeisistä aiheista.

– Lapsen etu pitää huomioida aina, kun päätös vaikuttaa lapseen. Se määrittyy jokaisen lapsen kohdalla tilanne- ja tapauskohtaisesti. Sen takia arviointiin liittyy aina myös tulkintaa. UNHCR on arvioinut muun muassa sitä, miten lapsen etu on huomioitu turvapaikkapäätöksissä ensisijaisena päätökseen vaikuttavana tekijänä, kertoo Maahanmuuttoviraston oikeuspäällikkö Tirsa Forssell.

Selvitys tehtiin vuosien 2021-2022 aikana, ja sitä varten analysoitiin 50 Maahanmuuttoviraston päätöstä ajalta joulukuu 2018–helmikuu 2021. Tutkitut päätökset koskivat yhteensä 87 lasta.

Maahanmuuttovirasto saa selvityksessä enimmäkseen kiitosta lapsen edun asettamisesta etusijalle turvapaikkapäätöksenteossa. Lisäksi UNHCR antaa Maahanmuuttovirastolle useita suosituksia lasten turvapaikkahakemusten käsittelystä ja sen kehittämisestä.

Lapsen etu etusijalla päätöksenteossa

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan lapsen edun arviointi on Maahanmuuttovirastossa vakiintunut osa kansallista turvapaikkamenettelyä ja lapsen etu on turvapaikkapäätöksissä etusijalla.

UNHCR pitää myönteisenä sitä, että suurimmassa osassa selvityksessä tutkituista 50 päätöksestä lapsen edun analyysi ja oikeudelliset perustelut olivat selkeästi jäsenneltyjä.

– Olemme viime vuosina kehittäneet päätösten perusteluja muun muassa eriyttämällä näytön ja riskin arvioinnit, mikä osaltaan selkeyttää päätöksiä ja varmistaa, että molemmat osiot tulevat huolellisesti arvioiduiksi, kertoo Forssell.

Maahanmuuttovirastolla on yksityiskohtaiset sisäiset ohjeet lasten turvapaikkahakemusten käsittelyyn ja ratkaisemiseen. Ohjeiden tarkoituksena on edistää päätöksenteon yhdenmukaisuutta ja varmistaa, että lapsen edun arviointiin on riittävästi osaamista.

Turvapaikkayksikössä on myös erityisylitarkastajia, joilta puhuttelijat ja päätöksentekijät saavat tukea alaikäisten turvapaikanhakijoiden käsittelyyn liittyvissä erityiskysymyksissä.

Selvityksen mukaan myönteistä on myös se, että Maahanmuuttovirastossa tunnistetaan ikäsidonnaiset tekijät ja huomioidaan alaikäisyys puhutteluissa muun muassa varaamalla lapselle riittävästi aikaa vastata kysymyksiin ja tauottamalla puhuttelua.

UNHCR on tärkeä yhteistyökumppani

Tiivis yhteistyö UNHCR:n kanssa on yksi tapa kehittää turvapaikkapäätöksentekoa. UNHCR:n ohjeistukset eivät kuitenkaan yksin ohjaa viraston päätöksentekoa. Oikeuskäytäntö ja korkeimman hallinto-oikeuden linjaukset ovat aina virastoa sitovia.

UNHCR myös kouluttaa Maahanmuuttoviraston henkilöstöä kansainväliseen suojeluun liittyvistä kysymyksistä vuosittain.

YK:n pakolaisjärjestö suosittaa selvityksessään, että kaikissa lapsia koskevissa turvapaikkapäätöksissä ilmaistaan selkeästi, miten lapsen etua on päätöksenteossa arvioitu.

UNHCR suosittaa Maahanmuuttovirastoa kuulemaan lasta aina myös silloin, kun lapsi hakee turvapaikkaa aikuisten huoltajiensa kanssa. Lisäksi kaikissa Maahanmuuttoviraston toimipaikoissa tulisi olla lasten haastattelemiseen erikoistuneita päätöksentekijöitä.

– Ulkomaalaislain mukaisesti Maahanmuuttovirasto kuulee aina perheen mukana hakevia 12 vuotta täyttäneitä lapsia. Turvapaikkayksikkö on myös hiljattain uudistanut käytäntöjään ja kuulee nyt entistä useammin myös tätä nuorempia lapsia, Forssell kertoo.

Puhuttelijat saavat koulutusta alaikäisten kuulemiseen jo alkuperehdytyksessä, minkä lisäksi aiheesta on lisäkoulutusta ja ohjeistusta. Ilman huoltajaa olevia alaikäisiä kuulevat vain ylitarkastajat, jotka ovat suorittaneet Euroopan unionin turvapaikkaviraston (EUAA) lasten puhuttelua koskevan koulutuksen. Vuosina 2021-2022 koulutuksen on saanut lähes 30 ylitarkastajaa.

Suomessa turvapaikka voidaan myöntää ihmiselle, jolla on lähtömaassaan perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi alkuperänsä, uskontonsa, kansallisuutensa, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisensa tai poliittisen mielipiteensä vuoksi. Jokaisen turvapaikanhakijan suojelun tarve arvioidaan yksilöllisesti.