Yksikin alkoholiannos päivässä lisää kuolemanvaaraa
– Jo noin kuuden alkoholiannoksen nauttiminen viikossa nostaa merkitsevästi kuoleman riskiä. Parikymmentä annosta viikossa juovilla kuoleman riski on jo yli kaksinkertainen verrattuna vähän alkoholia nauttiviin, kertoo Helsingin yliopiston tutkija Pyry Sipilä.
Tutkimuksessa seurattiin lähes 15 000 suomalaista 24 - 60-vuotiasta kaksosta kolmenkymmenen vuoden ajan. Identtisiä kaksosia vertaamalla tutkijat osoittivat, että epäsuotuisat geenit eivät selitä runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyvää lisääntynyttä kuoleman riskiä. Tutkimuksessa huomioitiin myös iän, sukupuolen, tupakoinnin, liikunnan, ylipainon ja sosioekonomisen aseman vaikutukset.
Nykyisin lääkäreille tarkoitetussa Käypä hoito -suosituksessa korkean riskin tasoksi määritellään naisille 20 g ja miehille 40 g puhdasta alkoholia vuorokaudessa, mikä tarkoittaa noin 12 ja 24 annosta viikossa. Riskirajalla ei tarkoiteta turvarajaa, mutta riskirajan alittava käyttö voi harhaanjohtavasti vaikuttaa turvalliselta.
– Suomessa käytettyjä alkoholinkäytön riskirajoja tulisi laskea, sanoo tutkimusta johtanut professori Jaakko Kaprio.
Tutkimuksen tulosten perusteella uusimmat, vuoden 2014 kotimaiset ravitsemussuositukset ovat kohtuullisen hyvät. Niiden mukaan miesten tulisi käyttää alkoholia enintään 20 g (noin 2 annosta) ja naisten enintään 10 g (noin 1 annos) päivässä – eikä sitäkään määrää joka päivä.
– Enintään yksi annos joka toinen päivä, tutkijat tiivistävät terveyden kannalta haitattoman alkoholinkäytön.
Alkoholiannoksella tarkoitetaan 12 grammaa puhdasta alkoholia – toisin sanoen, tölkki III-olutta, lasillinen viiniä, yksi paukku väkeviä.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Addiction-tiedelehdessä: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/add.13152/abstract
Lisätietoja:
Tohtorikoulutettava, LL Pyry Sipilä, Helsingin yliopisto
pyry.sipila@helsinki.fi
Akatemiaprofessori Jaakko Kaprio, Helsingin yliopisto
jaakko.kaprio@helsinki.fipuh. 050 371 5419
***********************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme