Yksikin alkoholiannos päivässä lisää kuolemanvaaraa
Suomessa usein käytettyjä alkoholin riskirajoja tulisi laskea. Alkoholia tulisi käyttää enintään yksi annos joka toinen päivä, paljastaa uusi suomalaistutkimus.
– Jo noin kuuden alkoholiannoksen nauttiminen viikossa nostaa merkitsevästi kuoleman riskiä. Parikymmentä annosta viikossa juovilla kuoleman riski on jo yli kaksinkertainen verrattuna vähän alkoholia nauttiviin, kertoo Helsingin yliopiston tutkija Pyry Sipilä.
Tutkimuksessa seurattiin lähes 15 000 suomalaista 24 - 60-vuotiasta kaksosta kolmenkymmenen vuoden ajan. Identtisiä kaksosia vertaamalla tutkijat osoittivat, että epäsuotuisat geenit eivät selitä runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyvää lisääntynyttä kuoleman riskiä. Tutkimuksessa huomioitiin myös iän, sukupuolen, tupakoinnin, liikunnan, ylipainon ja sosioekonomisen aseman vaikutukset.
Nykyisin lääkäreille tarkoitetussa Käypä hoito -suosituksessa korkean riskin tasoksi määritellään naisille 20 g ja miehille 40 g puhdasta alkoholia vuorokaudessa, mikä tarkoittaa noin 12 ja 24 annosta viikossa. Riskirajalla ei tarkoiteta turvarajaa, mutta riskirajan alittava käyttö voi harhaanjohtavasti vaikuttaa turvalliselta.
– Suomessa käytettyjä alkoholinkäytön riskirajoja tulisi laskea, sanoo tutkimusta johtanut professori Jaakko Kaprio.
Tutkimuksen tulosten perusteella uusimmat, vuoden 2014 kotimaiset ravitsemussuositukset ovat kohtuullisen hyvät. Niiden mukaan miesten tulisi käyttää alkoholia enintään 20 g (noin 2 annosta) ja naisten enintään 10 g (noin 1 annos) päivässä – eikä sitäkään määrää joka päivä.
– Enintään yksi annos joka toinen päivä, tutkijat tiivistävät terveyden kannalta haitattoman alkoholinkäytön.
Alkoholiannoksella tarkoitetaan 12 grammaa puhdasta alkoholia – toisin sanoen, tölkki III-olutta, lasillinen viiniä, yksi paukku väkeviä.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Addiction-tiedelehdessä: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/add.13152/abstract
Lisätietoja:
Tohtorikoulutettava, LL Pyry Sipilä, Helsingin yliopisto
pyry.sipila@helsinki.fi
Akatemiaprofessori Jaakko Kaprio, Helsingin yliopisto
jaakko.kaprio@helsinki.fipuh. 050 371 5419
***********************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kutsu: Tilaisuus lääketieteen tutkimusrahoituksen tulevaisuudesta6.2.2023 10:14:06 EET | Tiedote
Mikä on lääketieteen tutkimusrahoituksen tilanne? Mitä rahoituksella saadaan aikaan? Millaisia tavoitteita ja toimia tutkimuksen ja sen rahoituksen kehittämiseen kansanedustajat tarjoavat? Tervetuloa tilaisuuteen eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfoon 14.2. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Tutkas sekä Helsingin yliopisto
Järjestys datasykkyrään – Tekoäly oppi visualisoimaan laajaa data-aineistoa30.1.2023 11:00:00 EET | Tiedote
Uusi tekoälykeskus FCAI:n tutkijoiden kehittämä tekoälyalgoritmi pyrkii visualisoimaan data-aineiston mahdollisimman selkeästi. Hankkeessa osoittautui, että algoritmin itsenäisesti valitsema ratkaisu oli usein hyvin lähellä ihmisen tyypillisimmin suosimaa ratkaisua.
”Kotomaamme koko kuva” - Kansalliskirjasto julkaisee uuden tietokannan 1800-luvun suomenkielisistä lukijakirjeistä30.1.2023 10:59:34 EET | Kutsu
Paikalliskirjeet ovat paikallisyhteisön nimissä lehdistöön kirjoitettuja lukijakirjeitä, joita jo Eero Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen kuuluisassa kohdassa luki ja lähetti sanomalehtiin ja koki samalla ”kotomaamme koko kuvan – sen ystävällisten äidinkasvojen” painumisen sydämensä syvyyteen. Kansalliskirjailijan kuvaama paikalliskirjeilmiö laajentui suomenkielisessä lehdistössä 1800-luvun puolivälissä kokonaiseksi paikalliskirjekulttuuriksi. Se oli osa varhaisen kansalaisyhteiskunnan muotoutumista.
Lintujen ruokinta on monelle rakas harrastus – osallistu Helsingin yliopiston kyselyyn27.1.2023 09:40:07 EET | Tiedote
Suomessa on jo reilun sadan vuoden ajan ruokittu talvisin pihalintuja. Tutkijat kaipaavat kansalaisilta valokuvia ja tarinoita lintulaudoistaan. Käynnissä oleva kysely avaa näkymän linturuokinnan monimuotoisuuteen.
Helsingin yliopiston hallitus kutsui rehtorin tehtävän haastatteluihin yhdeksän hakijaa26.1.2023 12:00:02 EET | Tiedote
Ensimmäisen haastattelukierroksen jälkeen hallitus valitsee kärkihakijat, joita yliopistokollegio haastattelee maaliskuussa. Yliopiston hallitus valitsee rehtorin enintään viiden vuoden määräajaksi 1.8.2023 alkaen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme