Yksinyrittäjäkysely: Nuoret yksinyrittäjät hakevat voimakasta kasvua

Yksinyrittäjyyden yleistyminen on ollut työ- ja yrityselämässä 2000-luvun merkittävin trendi. Vuosituhannen alussa yksinyrittäjiä oli Tilastokeskuksen mukaan 123 000 ja viime vuonna jo 182 000. Suomen Yrittäjien jäsenistä noin 58 prosenttia on yksinyrittäjiä.
Suomen Yrittäjien tuoreen Yksinyrittäjäkyselyn perusteella palvelusektori on yksinyrittäjille selkeästi yleisin toimiala. Vastanneista lähes kolme neljästä ilmoittaa toimivansa palvelualalla. Yleisin yritysmuoto yksinyrittäjillä on toiminimi, mutta osakeyhtiöiden osuus on noussut verrattuna kolme vuotta sitten tehtyyn kyselyyn.
Jo yli puolella yksinyrittäjistä on ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa suoritettu tutkinto. Osuus nousi hivenen edellisestä, kolme vuotta sitten tehdystä kyselystä.
90 prosenttia nuorista yksinyrittäjistä haluaa kasvattaa yritystään
Yksinyrittäjien kasvuhalukkuus on säilynyt korkealla tasolla, sillä 67 prosenttia vastaajista ilmoittaa tavoittelevansa kasvua tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Erityisen voimakasta kasvuhalukkuus on alle 35-vuotiaiden yksinyrittäjien joukossa: heistä 90 prosenttia ilmoittaa tavoittelevansa kasvua. Toimialojen välillä kasvuhalukkuus on korkeinta kaupassa, jossa kasvua tavoittelee noin kolme neljästä vastanneesta.
Tärkeimpinä kasvun keinoina yksinyrittäjät mainitsevat verkostoitumisen kumppaneiden kanssa, uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraamisen ja työntekijän palkkaamisen.
Miksi osa yksinyrittäjistä ei kasvata yritystään?
- Syitä on useita: Yritystoiminta henkilöityy yrittäjään itseensä, eikä omaa työaikaa voi rajattomasti lisätä. Lisäksi työllistäminen koetaan kalliiksi ja riskialttiiksi, toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi Suomen Yrittäjistä sanoo.
Ne vastaajat, joilla oli joskus ollut työntekijä, kokivat työllistämisen riskin ja kalleuden yrityksen kasvua rajoittaviksi tekijöiksi useammin kuin ne vastaajat, jotka olivat toimineet koko ajan yksin.
- Kokemus ei ole tullut tyhjästä. Työmarkkinarakenteilla on merkittävä ohjaava vaikutus siihen, halutaanko työtä yrityksissä teettää työsuhteessa vai toimeksiantona vai jätetäänkö työ tekemättä kokonaan. Päättäjien kannattaa helpottaa työllistämistä, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén lisää.
Puolet tienaa alle 2000 euroa kuukaudessa
Yksinyrittäjien tulotaso on pysynyt suunnilleen samalla tasolla kuin edellisessä kyselyssä: hieman parannusta, mutta edelleen matala. 48 prosenttia kyselyyn vastanneista yksinyrittäjistä ansaitsee kuukaudessa alle 2 000 euroa. Kolme vuotta sitten tehdyssä edellisessä kyselyssä heitä oli 51 prosenttia, eli osuus on pienentynyt kolme prosenttiyksikköä.
Pitkät työajat ja vapaiden puute näkyy jaksamisessa
Noin joka neljäs kaikista vastanneista kertoo tekevänsä töitä keskimäärin yli 50 tuntia viikossa. Vain joka viides ilmoittaa viettävänsä lomaa vuosittain neljä viikkoa tai enemmän.
Jaksamisessa yksinyrittäjät jakautuvat lähes kahtia. 47 prosenttia vastasi, että jaksamisen haasteita ei ole ollut missään vaiheessa. Hieman yli puolet puolestaan kokeneensa jaksamisen haasteita. Yksinyrittäjät hakevat apua jaksamiseen eniten läheisiltään ja yrittäjäkollegoilta.
Perhevapaata vaikea pitää
Noin joka viides kyselyyn vastanneesta kertoi, että perheeseen kuuluu alle 12-vuotias lapsi, jonka syntymän aikaan vastaaja oli yrittäjänä. Tästä ryhmästä 38 prosenttia ei pitänyt perhevapaita lainkaan. Naisista 20 prosenttia ei pitänyt perhevapaita ja miehistä 51 prosenttia. Perhevapaalla olleista yrittäjä-äideistä vain 27 prosenttia piti pidemmän yhtenäisen vapaan ja 12 prosentilla toimintaa hoiti sijainen. Jopa 61 prosenttia vastaajista jatkoi yritystoimintaa perhevapaan rinnalla.
Perhevapaauudistustyö on sosiaali- ja terveysministeriössä alkamassa ja hallitusohjelmassa on linjattu, että uudistuksessa huomioidaan erityisesti sekä perheiden joustojen mahdollisuuksien lisääminen että yrittäjät.
- Tulosten perusteella erityisesti yrittäjänä toimivien äitien on selvästi vaikeampi pitää perhevapaita kuin työntekijöiden. Yrittäjien asemaa perhevapaissa todella kannattaa parantaa, se on erityisesti lasten etu, Harri Hellstén sanoo.
Näin kysyttiin
Suomen Yrittäjät on toteuttanut jäsenyrittäjilleen suunnatun Yksinyrittäjäkyselyn kolmen vuoden välein, edellisen kerran vuonna 2016.
Kysely toimitettiin sähköpostikyselynä Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäjäsenille, jotka ovat antaneet luvan tutkimuskäyttöön. Tiedot kerättiin viikoilla 19-21. Kyselyyn vastasi 1874 yksinyrittäjää.
50,4 prosenttia vastaajista on naisia, 49,0 prosenttia miehiä ja 0,6 prosenttia ei halunnut ilmoittaa sukupuoltaan. Naisilla on vastaajissa lievä yliedustus, sillä Suomen kaikista yksinyrittäjistä miehiä on noin 60 prosenttia ja naisia noin 40 prosenttia.
Yli 55-vuotiaita on vastaajista 35 prosenttia. 45–54 vuotiaita on noin 31 prosenttia ja alle 35-vuotiaita noin 10 prosenttia vastaajista.
38 prosenttia vastaajista on toiminut yrittäjänä yli 10 vuotta, ja saman verran on 3–10 vuotta yrittäjänä toimineita. Alle kolme vuotta yrittäjänä toimineita vastaajista on noin 24 prosenttia.
Yhteyshenkilöt
toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi, Suomen Yrittäjät, p. 050 372 4804, mika.hameenniemi@yrittajat.fi
työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät, p. 050 502 0111, harri.hellsten@yrittajat.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

Käynti: Maistraatinportti 2 / Posti: PL 999
00240 HELSINKI
09 229 221 (vaihde klo 8.00-16.00)http://www.yrittajat.fi
Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin keskusjärjestö, joka ajaa yrittäjien sekä pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäseniä Yrittäjien paikallisyhdistyksissä on lähes 70 000 ja toimialajärjestöissä noin 36 000. Ne työllistävät Tilastokeskuksen (2023) mukaan yrittäjät mukaan lukien noin 590 000 henkilöä ja yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 171 miljardia euroa. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 372 paikallisyhdistyksestä, 21 aluejärjestöstä ja 60 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Yrittäjät
Yrittäjägallup: Ukrainan sodan luoma epävarmuus vaikuttaa yhä vahvasti pk-yrityksiin18.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Ukrainan sodan aiheuttama epävarmuus vaikuttaa pk-yrityksiin yhä vahvasti. Tuoreessa Yrittäjägallupissa 41 prosenttia pk-yrityksistä kertoo, että tilausmäärät ovat vähentyneet viimeisen vuoden aikana sodan aiheuttaman yleisen epävarmuuden vuoksi. Vaikutus on vahvistunut sodan kestäessä. Vielä joulukuussa 2023 vastaava osuus oli 35 prosenttia.
Yrittäjät: Hallituksen työelämäuudistukset tukevat yritysten sopeutumiskykyä16.10.2025 16:19:35 EEST | Tiedote
Mediatietojen mukaan hallitus on päässyt yhteisymmärrykseen työmarkkinauudistuksista. "Määräaikaisien työsopimuksien solmimisen helpottaminen on tärkeää. Lomautusilmoitusajan lyhentäminen on merkittävä uudistus, joka parantaa yritysten mahdollisuuksia reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin", Suomen Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg sanoo.
Mediakutsu: Tervetuloa Valtakunnallisille yrittäjäpäiville 24.–25.10. Tampereelle!14.10.2025 07:54:40 EEST | Tiedote
Mitkä ovat yrittäjien tunnelmat? Mitkä yritykset palkitaan? Mitä huippupuhujilla on yrittäjille kerrottavana? Palkintogaalassa juhlapuheen pitää tasavallan presidentti Alexander Stubb.
Yrittäjien Salminen: Suomalaisten säästöt listaamattomiin yrityksiin11.10.2025 17:15:00 EEST | Tiedote
Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen varoittaa osinkoverotuksen kiristämisestä ja ehdotti suomalaisten säästöjä listaamattomiin yrityksiin. – Kun maailmantalouden kasvu käynnistyy, suomalaiset yritykset tarvitsevat pääomia investointeihin ja omistajanvaihdoksiin. Yksityinen pääoma edistäisi rahoituksen saantia. Osinkoverotus on tässä keskeinen työkalu, Salminen totesi Turussa Varsinais-Suomen Yrittäjägaalassa lauantaina.
KHO:n Sarastia-ratkaisu selkeyttää sidosyksikkösääntöjä – järjestöiltä vahva viesti: rakenteet arvioitava kriittisesti10.10.2025 08:09:51 EEST | Tiedote
Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi äskettäin ratkaisunsa Sarastia Oy:n in house -asemasta. KHO katsoi, että Sarastia ei täyttänyt hankintalain mukaista sidosyksikkömääritelmää. Ratkaisu vahvistaa markkinaoikeuden ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) aiemmat linjaukset: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hankinta olisi tullut kilpailuttaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme