Yksittäisiä havaintoja sinilevästä, tilanne vielä hyvä (Varsinais-Suomi, Satakunta)
Merialueilla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa on havaittu sinilevää vähäisiä määriä Saaristomerellä Kemiönsaaren suojaisimmilla vesialueilla. Sisävesissä on havaittu vakioseurannassa vähäisiä määriä sinilevää vain Kemiön Dragsfjärdenissä.
Tarkemmat levätiedot havaintopisteittäin: www.järviwiki.fi, Havainnot
Aurinkoinen ja lämmin sää voi runsastuttaa sinileväesiintymiä, mutta sinileväkukintojen muodostumiseen vaikuttavat myös muut vallitsevat sääolot, kuten tuulisuus. Paikallinen sinilevätilanne voi muuttua hyvin nopeasti tuulen suunnan vaihtuessa, minkä vuoksi esimerkiksi veden uintikelpoisuus tulee aina arvioida paikan päällä.
Vähäinen määrä sinilevää ei yleensä ole este veden käyttämiselle, kunhan veden käyttöön kiinnittää erityistä huolellisuutta. Vettä ei tule niellä, ja uimisen jälkeen on suositeltavaa peseytyä iho-oireiden välttämiseksi. Herkille henkilöille oireita saattaa tulla pienemmistäkin levämääristä. Vettä, jossa on silminnähden runsaasti sinilevää, ei tule käyttää talousvetenä, saunavetenä tai syötävien kasvien kasteluvetenä eikä se sovellu uimiseen. Lapsien ja lemmikkien päästämistä sinileväpitoiseen rantaveteen on syytä välttää, sillä lapset ja lemmikit voivat juoda sinileväpitoista vettä. Sinileväkukinta näkyy aluksi vedessä vihertävinä tikkuina, hippusina tai palleroina. Sinilevä voi kohota veden pinnalle muodostaen viiruja ja lauttoja. Rantaan kasautuessaan sinilevä saattaa muodostaa paksun kerroksen, joka kuivuessaan muuttuu sinivihreäksi. Sinilevä hajoaa vedessä kepillä koskettaessa hippusiksi, eikä levää jää roikkumaan rihmoina keppiin. Myös siitepöly voi muodostaa raitoja tai lauttoja veden pinnalle.
Levähavainnoista ilmoittaminen
Vakiohavaintopaikkojen lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus ottaa vastaan levähavaintoja Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Havainnot voi ilmoittaa numeroon 0295 02 530. Järvi-Meriwikiin on mahdollista kirjata levähavaintoja muualtakin kuin vakiohavaintopaikoilta, joko kirjautumalla palveluun tai älypuhelimeen ladattavan Havaintolähetti-sovelluksen kautta www.jarviwiki.fi/havaintolahetti/. Lounais-Suomen sinilevähavainnot -karttasovelluksesta (linkki alla) voi tarkastella kansalaisten ilmoittamia sinilevähavaintoja vuodesta 2003 tähän päivään. Erityisen runsaista tai poikkeuksellisista levähavainnoista on mahdollista lähettää myös näyte analysoitavaksi. Levänäytteen lähettämisestä tulee ensin sopia ELY-keskuksen kanssa (0295 022 530).
Linkkejä:
- Lounais-Suomen levätilannekatsaukset, Levätilanne
- Järvi-meriwiki (jarviwiki.fi)
- Havaintolähetti (jarviwiki.fi)
- Lounais-Suomen sinilevähavainnot (karttasovellus)
- Valtakunnalliset levätilannekatsaukset (syke.fi)
Lisätietoja:
Ympäristöasiantuntija Suvi Kiviluoto, puh. 0295 022 088
Ylitarkastaja Heli Perttula, puh. 0295 022 925
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Kevään kelirikosta arvioidaan vaikeaa (Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)20.3.2023 10:27:21 EET | Tiedote
Kelirikolla tarkoitetaan tien pinnan tai tierakenteen pehmenemisen aiheuttamaa kulkukelpoisuuden merkittävää vaikeutumista tai estymistä. Tien pinta tai rakenne voi pehmentyä keväällä roudan sulamisen yhteydessä tai rakenteiden vettyessä märkänä myöhäissyksynä tai lämpimänä alkutalvena. Rakenne voi pehmentyä ja kantavuus heikentyä joko tien pinnalta tai myös syvemmältä. Sorateillä voi siten esiintyä erityyppistä kelirikkoa, kuten pinta- ja runkokelirikkoa.
Skärgårdshavets tillstånd väckte intresse i Åbo - 140 deltog i seminarium om Skärgårdshavets tillstånd i framtiden (Egentliga Finland, Satakunta)17.3.2023 09:03:41 EET | Tiedote
NTM-centralen för Egentliga Finland anordnade 16.3. i Åbo ett seminarium om Skärgårdshavets tillstånd i framtiden. På seminariet presenterades färsk forskningskunskap om Skärgårdshavets tillstånd, och bollades idéer om metoder med vilka olika aktörer kan främja skyddet av Skärgårdshavet och minska näringsbelastningen från land.
Saaristomeren tila kiinnosti Turussa – Saaristomeren tilan tulevaisuus -seminaarissa 140 kuulijaa (Varsinais-Suomi, Satakunta)17.3.2023 09:01:16 EET | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus järjesti 16.3. Saaristomeren tilan tulevaisuus -seminaarin Turussa. Seminaarissa esiteltiin tuoretta tutkimustietoa Saaristomeren tilasta ja ideoitiin keinoja, joilla eri toimijat voivat edistää Saaristomeren suojelua ja vähentää maalta tulevaa ravinnekuormitusta.
Saimaan järvilohen pelastamiseen lisääntymisalueita, vaellusväyliä ja resursseja17.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Järvilohen pelastamista seurataan ensimmäistä kertaa tulosmittareilla. Tulosmittareiden perusteella ollaan lajin häviämisen kynnyksellä, mikäli järvilohen hoitokohteissa ja säilytysviljelyssä sekä resursseissa ei tapahdu nopeita muutoksia. Kannanhoidollisten poikasten elossa säilyminen tulee kohentua Saimaalla ja Pielisellä, sillä nykyään poikasista noin 99,8 % ei selviä järvivaelluksesta takaisin.
Haettavana rahoitusta porotalouden ja luontaiselinkeinojen sekä koltta-alueen kehittämistoimintaa koskevien tutkimusten ja selvitysten tekemiseen (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu)13.3.2023 10:12:54 EET | Tiedote
Lapin ELY-keskus ottaa vastaan tutkimushankehakemuksia, jotka edistävät porotaloutta ja luontaiselinkeinoja sekä koltta-alueen kehittämistoimintaa tai tuottavat tietoa päätöksenteon tueksi. Tutkimusrahoitusta voi hakea ajalla 13.3.–30.4.2023.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme