Yksittäisiä sinilevähavaintoja Kaakkois-Suomen vesillä

Sinilevähavainnot Kaakkois-Suomen rannikolla ja sisävesillä ovat toistaiseksi olleet yksittäisiä ja levämäärät vielä vähäisiä. Ennustettu hellejakso voi kuitenkin lisätä sinileväkukintojen riskiä seuraavien viikkojen aikana.
Itäisen Suomenlahden avomerialueella, Suursaaren ympäristössä ja eteläpuolella, on alkuviikon satelliittikuvien perusteella havaittavissa levämäärien kasvua pintavesikerroksissa. Kaakkois-Suomen rannikolla sinilevätilanne on alkukesälle tyypillisesti rauhallinen. Sisä- ja ulkosaariston havaintopaikkojen perusteella, mukaan lukien Haminan Pitkienhiekkojen ja Kotkan Santalahden uimarannat, ei sinilevää ole alkuviikon aikana havaittu. Alkuviikon kovien tuulten seurauksena vedet ovat sekoittuneet, vesi viilentynyt ja kirkastunut.
Kaakkois-Suomen sisävesiltä yksittäisiä sinilevähavaintoja on alkuviikon aikana tullut muutamalta Etelä-Karjalan järveltä. Läntisellä Pien-Saimaalla levää on ollut vähäisinä määrinä Taipalsaaren Riutanselän alueella ja Maaveden Kurenlahden suunnalla, mutta myös yksi havainto itäisen Pien-Saimaan puolelta, Lappeenrannan Suolahden tuntumasta. Vähäinen määrä sinilevää oli havaittu lisäksi Simpelejärven Joukkionsalmen-Kukkarolahden havaintopaikoilta. Lappeenrannan Haapajärvellä levämäärät olivat selvästi runsastuneet viime viikosta.
Pintavedet laajalti lämpenemässä
Viileähkön viikon jälkeen vesistöjen pintavedet ovat lämpenemässä juhannusta kohti mentäessä. Pintaveden lämpötilat Kaakkois-Suomen järvillä ovat olleet 17 ja 19 asteen tuntumassa - pienissä ja matalissa järvissä ja lammissa vesi jo 20 asteista. Tämänhetkisten vesistöennusteiden mukaan vesistöjen pintavedet voivat lämmetä edelleen kesäkuun loppupuolta ja heinäkuun alkupuolta kohden mentäessä.
Alkuviikon voimakkaiden tuulten sekoitettua vesikerroksia pintalämpötilat laskivat sisä- ja ulkosaaristossa 13-14 asteeseen. Rannikon suojaisilla lahdilla pintaveden lämpötila oli alkuviikolla 16-17 asteista. Hellejakson seurauksena pintaveden lämpötilat rannikolla todennäköisesti jonkin verran nousevat.
Tarkista levätilanne ennen uimista
Ennustetun hellejakson seurauksena sinilevämäärät voivat paikoin lisääntyä Kaakkois-Suomen sisävesillä. Tyypillisesti kesän ensimmäiset sinilevähavainnot Kaakkois-Suomen järvillä ajoittuvat juhannuksen tienoille, mutta useimmiten sinilevästä mahdollisesti aiheutuva haitta on alkukesällä lyhytkestoinen ja nopeasti ohimenevä. Rehevillä järvillä sinilevän määrät runsastuvat useimmiten vasta loppukesällä. Suomen rannikolla merivesi on vielä viileää eikä edistä sinilevien kasvua. Avomerialueelle kesän aikana muodostuvien pintalauttojen kulkeutuminen rannikolle riippuu tuuli- ja virtausoloista. Paikallisia sinileväkukintoja voi muodostua otollisissa oloissa rehevillä lahdilla ja sisäsaaristossa.
Viime vuosina Kaakkois-Suomen rannikkovedet ovat välttyneet pahoilta levähaitoilta.
Levän määrä voi kesän aikana vaihdella nopeasti, kun levän pintakertymät kasaantuvat ja hajoavat jälleen tuulen vaikutuksesta. Jos levää näkyy vain vähän, on uiminen vielä turvallista, kunhan vettä ei niellä. Lapsia ja lemmikkieläimiä ei tulisi päästää lainkaan veteen, jos vedessä on näkyvästi sinilevää. Sinileväistä vettä ei tulisi käyttää löylyvetenä, sillä kiukaalla höyrystyvät levämyrkyt ovat erittäin haitallisia hengitettyinä.
Lisätietoa sinilevän tunnistamisesta, havaintojen tekemisestä ja riskeistä löytyy JärviMeriWiki-sivuilta:
https://www.jarviwiki.fi/wiki/Sinilevätilanne
Saimaa ja Päijänne nousevat yhä ja ovat korkeimmillaan heinäkuussa
Jokien ja järvien vedenpinnat jatkavat pääosin laskuaan koko maassa. Itä-Suomessa jokien virtaamat ovat paikoin kasvaneet viime viikon sateiden takia. Muualla Suomessa jokien ja järvien vedenpinnat ovat pääosin laskussa. Tälle viikolle on ennustettu vähäisempiä sateita ja kohonneiden jokipintojen odotetaan kääntyvän laskuun viimeistään lähipäivinä.
Vuoksen ja Kymijoen vesistössä useimpien järvien vedenpinnat ovat laskusuunnassa. Saimaa ja Päijänne nousevat yhä ja ovat korkeimmillaan heinäkuussa. Saimaan vedenkorkeus on 25 cm keskimääräistä korkeammalla, mutta nousu on vähitellen pysähtymässä. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen virtaama ovat suurempia kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Mäntyharjun reitillä Vuohijärvi on edelleen noin 10 cm keskimääräistä ylempänä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hydrobiologi Jouni Törrönen
s-posti: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 296
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kaakkois-Suomen ELY-keskusKauppamiehenkatu 4 (PL 1041)
45101 Kouvola
0295 029 000http://www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan elinvoimainen, kestävä ja saavutettava Kaakkois-Suomi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Yritystoimintaa ja alueen kehittämistä rahoitettiin Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa noin 64 miljoonalla eurolla16.12.2025 10:49:17 EET | Tiedote
Tänä vuonna marraskuun loppuun mennessä Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon myönnettiin erilaisia Euroopan Unionin ja kansallisia yritys- ja hankerahoitustukia yhteensä 24 miljoonaa euroa. Lisäksi alueen elinvoimalle tärkeää valtion maantieverkkoa ylläpidettiin ja korjattiin lähes 40 miljoonalla eurolla.
Kouvolassa välillä Rantinsuonpolku – Vennantie on poistettu suoraan valtatielle 6 johtavat yksityistieliittymät28.11.2025 09:20:50 EET | Tiedote
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen valtatien 6 parantaminen välillä Tykkimäki-Kuivala, Kouvola -rakennusurakka on valmistunut yksityistiejärjestelyiden osalta.
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen ylijohtajaksi on nimitetty Satu Mäkelä27.11.2025 14:16:27 EET | Tiedote
Valtioneuvosto nimitti 27.11.2025 kymmenelle elinvoimakeskukselle ylijohtajat ajalle 1.1.2026–31.12.2030. Valtion aluehallinnon uudistuksessa perustetaan 10 alueellista elinvoimakeskusta. Elinvoimakeskukset perustetaan nykyisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) pohjalta. Uudistuksen myötä nykyiset 15 ELY-keskusta lakkaavat.
Kaakkois-Suomen maanteillä tehdään reunapaalumuutoksia25.11.2025 10:07:00 EET | Tiedote
Väylävirasto on julkaissut uuden ohjeen reunapaalujen käytöstä ja laatuvaatimuksista. Ohjeistuksen muutokset johtavat siihen, että kaikki Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueen reunapaaluosuudet käydään läpi, ja paalut joko poistetaan tai vaihdetaan. Poistettavat paalut korvataan talvi- ja pimeän ajaksi aurausviitoilla.
Kaakkois-Suomessa oli lokakuun lopussa 16435 työtöntä työnhakijaa25.11.2025 08:11:52 EET | Tiedote
Työttömien määrä Kaakkois-Suomessa kasvoi lokakuussa vuodentakaiseen verrattuna. Lomautettuja oli vähemmän kuin vuosi sitten, mutta syyskuusta määrä kasvoi. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi huomattavasti − eniten Kouvolan seudulla. Työpaikkailmoituksia oli vuodentakaista enemmän Kouvolan seutukunnassa, mutta muualla avoimet työpaikat vähenivät. Palveluista vain valmennusten ja omaehtoisen opiskelun osallistujamäärät nousivat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme