Helsingin yliopisto

Yleinen asenneilmapiiri heijastuu kulttuurimakuun

Jaa

Poliittiset asenteet, avoimuus ja kulttuurisen erilaisuuden sietäminen näkyy myös kulttuurimaussa, esittää Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Taru Lindblom.

Kuva: Haseeb Jamil/Unsplash
Kuva: Haseeb Jamil/Unsplash

Taru Lindblom on tutkinut vastikään julkaistussa artikkelissaan asenneilmapiirimuutosta ja sen yhteyttä kulttuurimakuun vuodesta 2007 vuoteen 2018. Lähemmin hän tarkasteli sitä, onko näiden vuosien aikana nähtävissä kapeakatseistumista vai onko toisten elämäntyylien ja valintojen suhteen pikemminkin jatkunut avarakatseisuus ja sallivuus. Toiseuden sietämistä ja avoimuutta käsiteltiin artikkelissa kahdesta tulokulmasta: kulttuurisesta ja sosiopoliittisesta.

– Kulttuurista avoimuutta on jo pitkään tutkimuksissa käsitteellistetty kulttuuriseksi kaikkiruokaisuudeksi, Lindblom kertoo.  

–Sosiaalinen ja elämäntyylien politiikkaan liittyvä avoimuus taas ymmärretään erilaisina liberaaleina arvoina ja asenteina.

Kaikkiruokainen, yksiruokainen vai äärimmäisen salliva?

Lindblom tarkasteli kolmea erityyppistä kulttuuriseen avoimuuteen liittyvää orientaatiota, joita olivat kaikkiruokainen (tutkimuskirjallisuudessa laajasti käytettävä käsite omnivore), "yksiruokainen" (univore) sekä kategorinen tolerantti eli äärimmäisen salliva. Aineistona toimivat kaksi Suomessa kerättyä, kansallisesti edustavaa kyselyä, joissa tarkasteltiin erittäin laajasti suomalaisten kulttuurimakua ja vapaa-ajan harrastuksia.  

Tuloksista ilmeni, että ennakko-odotuksista huolimatta kapeakatseisuus ei näytä lisääntyneen eivätkä kaikkiruokaisuus ja toleranssi ole vähentyneet. Sen sijaan, vaikka kulttuurimaussa havaittiin avoimuuden hieman lisääntyneen, vaikutti se tapahtuneen erityisesti siten, että se oli epävarmuuden mukanaan tuomaa.  

– Tämän voisi tulkita sitten, että siinä missä aiemmin makuasioista ja mielipiteistä oltiin varmempia ja ehkä tehtiin jyrkempiä rajaamisia, on avarakatseisuudessa kyse siitä, ettei kaikissa tapauksissa haluta osoittaa kovin jyrkästi omaa kantaa.

Erityisen selkeänä tämä näkyi äärimmäisen sallivan kulttuuriorientaation kohdalla. Lindblom pohti tutkimuksessaan myös sitä, voisiko se olla seurausta sosiaalisen median tuomasta viestintätavasta, jossa kaikenlaiset kohut helposti eskaloituvat harkitsemattomien mielipideilmausten vuoksi.

Samanlaista keskustelua käydään ja tutkimusta tehdään myös ruuankulutuksesta 

– Artikkelin aihepiiri liittyy nykyiseen ruokakulttuurin professorin tehtävääni aihepiiriltään ja teoreettisilta lähtökohdiltaan: samanlaista keskustelua käydään ja tutkimusta tehdään tällä hetkellä paljon myös ruuankulutuksesta ja ruokamausta.

Lindblom itsekin vetää tutkimushankkeita, joissa tarkastellaan muun muassa ruokamaun laajuutta, sitä miten erilaisista ruoista pidetään, miten vieraisiin ruokakulttuureihin yhtäältä suhtaudutaan ja toisaalta missä määrin avoin ja tolerantti tai täysin päinvastainen, inhoon perustuva puhetapa värittää syömiseen liittyvää puhetta.  

Taru Lindblomin kulttuurisosiologian alaan liittyvä artikkeli "Growing openness or creeping intolerance? Cultural taste orientations and tolerant social attitudes in Finland, 2007–2018" ilmestyi juuri alan johtavassa julkaisussa Poetics (JUFO 3).

Lisätietoja

Taru Lindblom, ruokakulttuurin professori, kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto,  041 440 7876, taru.lindblom@helsinki.fi

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Haseeb Jamil/Unsplash
Kuva: Haseeb Jamil/Unsplash
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Linnunradan musta aukko on pystytty kuvaamaan – Heino Falcke luennoi Helsingin yliopistossa16.5.2022 08:30:00 EEST | Tiedote

Professori Falcke kertoo Event Horizon -teleskoopin viimeisimmistä tuloksista, ja mustan aukon uusien kuvien tieteellisistä vaikutuksista. Exactumissa 30.5. klo 17 järjestettävän tapahtuman juontaa Helsingin yliopiston kosmologi Syksy Räsänen ja mukana keskustelemassa on myös fysiikan yliopistonlehtori Esko Keski-Vakkuri sekä erikoistutkija Kaj Wiik Turun yliopistosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme