Yleinen asenneilmapiiri heijastuu kulttuurimakuun

Taru Lindblom on tutkinut vastikään julkaistussa artikkelissaan asenneilmapiirimuutosta ja sen yhteyttä kulttuurimakuun vuodesta 2007 vuoteen 2018. Lähemmin hän tarkasteli sitä, onko näiden vuosien aikana nähtävissä kapeakatseistumista vai onko toisten elämäntyylien ja valintojen suhteen pikemminkin jatkunut avarakatseisuus ja sallivuus. Toiseuden sietämistä ja avoimuutta käsiteltiin artikkelissa kahdesta tulokulmasta: kulttuurisesta ja sosiopoliittisesta.
– Kulttuurista avoimuutta on jo pitkään tutkimuksissa käsitteellistetty kulttuuriseksi kaikkiruokaisuudeksi, Lindblom kertoo.
–Sosiaalinen ja elämäntyylien politiikkaan liittyvä avoimuus taas ymmärretään erilaisina liberaaleina arvoina ja asenteina.
Kaikkiruokainen, yksiruokainen vai äärimmäisen salliva?
Lindblom tarkasteli kolmea erityyppistä kulttuuriseen avoimuuteen liittyvää orientaatiota, joita olivat kaikkiruokainen (tutkimuskirjallisuudessa laajasti käytettävä käsite omnivore), "yksiruokainen" (univore) sekä kategorinen tolerantti eli äärimmäisen salliva. Aineistona toimivat kaksi Suomessa kerättyä, kansallisesti edustavaa kyselyä, joissa tarkasteltiin erittäin laajasti suomalaisten kulttuurimakua ja vapaa-ajan harrastuksia.
Tuloksista ilmeni, että ennakko-odotuksista huolimatta kapeakatseisuus ei näytä lisääntyneen eivätkä kaikkiruokaisuus ja toleranssi ole vähentyneet. Sen sijaan, vaikka kulttuurimaussa havaittiin avoimuuden hieman lisääntyneen, vaikutti se tapahtuneen erityisesti siten, että se oli epävarmuuden mukanaan tuomaa.
– Tämän voisi tulkita sitten, että siinä missä aiemmin makuasioista ja mielipiteistä oltiin varmempia ja ehkä tehtiin jyrkempiä rajaamisia, on avarakatseisuudessa kyse siitä, ettei kaikissa tapauksissa haluta osoittaa kovin jyrkästi omaa kantaa.
Erityisen selkeänä tämä näkyi äärimmäisen sallivan kulttuuriorientaation kohdalla. Lindblom pohti tutkimuksessaan myös sitä, voisiko se olla seurausta sosiaalisen median tuomasta viestintätavasta, jossa kaikenlaiset kohut helposti eskaloituvat harkitsemattomien mielipideilmausten vuoksi.
Samanlaista keskustelua käydään ja tutkimusta tehdään myös ruuankulutuksesta
– Artikkelin aihepiiri liittyy nykyiseen ruokakulttuurin professorin tehtävääni aihepiiriltään ja teoreettisilta lähtökohdiltaan: samanlaista keskustelua käydään ja tutkimusta tehdään tällä hetkellä paljon myös ruuankulutuksesta ja ruokamausta.
Lindblom itsekin vetää tutkimushankkeita, joissa tarkastellaan muun muassa ruokamaun laajuutta, sitä miten erilaisista ruoista pidetään, miten vieraisiin ruokakulttuureihin yhtäältä suhtaudutaan ja toisaalta missä määrin avoin ja tolerantti tai täysin päinvastainen, inhoon perustuva puhetapa värittää syömiseen liittyvää puhetta.
Taru Lindblomin kulttuurisosiologian alaan liittyvä artikkeli "Growing openness or creeping intolerance? Cultural taste orientations and tolerant social attitudes in Finland, 2007–2018" ilmestyi juuri alan johtavassa julkaisussa Poetics (JUFO 3).
Lisätietoja
Taru Lindblom, ruokakulttuurin professori, kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, 041 440 7876, taru.lindblom@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme