Yleinen hygienia ja kansalaisten terveys ovat merkittävässä roolissa antibioottiresistenssin globaalissa torjunnassa

Tutkimus on ensimmäinen laatuaan, jonka tulokset antavat maailmanlaajuisesti vertailtavaa tietoa terveen väestön vastustuskyvystä antibiooteille 60 maassa ja 79 kaupungissa. Tutkijat kartoittivat tilannetta yhdyskuntajätevesistä löytyvien bakteerien avulla. Tarkastelukohteena olivat bakteereiden geenit, joita tunnistetaan bakteerien perimän DNA-sekvensseistä ja jotka kertovat bakteerien vastustuskyvystä eri antibiootteja kohtaan.
– Luotettavaa tietoa terveiden kansalasten vastustuskyvystä antibiooteille on ollut haastavaa saada. Kaupunkien jätevesiä tutkimalla saimme kuitenkin uutta tietoa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien esiintymisestä yhteiskuntien tasolla. Tutkimme näytteitä myös Viikinmäen jätevedenpuhdistamosta ja voidaan sanoa, että Suomessa ja Helsingissä on erittäin hyvä tilanne eli antibioottiresistenssin esiintyminen on alhaista, kertoo tutkija Annamari Heikinheimo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkijat keräsivät näytteitä kaupunkien käsittelemättömistä jätevesistä, eristivät näytteiden sisältämän DNA-materiaalin ja tutkivat niistä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien geenien DNA-sekvenssien esiintymistä. Tutkijat suosittelevatkin tällaista niin kutsuttua metagenomista analyysiä jätevesistä eettisenä ja edullisena tapana seurata ja ennustaa antibioottiresistenssiä globaalisti.
Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien geenien määrän suhteen maat jakaantuivat kahteen ryhmään: alhaisimmat antibioottiresistenssin esiintyvyydet todettiin Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, kun taas korkeimmat pitoisuudet todettiin Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Laajin kirjo eli eniten erilaisia antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerien geenejä löytyi Brasiliasta, Intiasta ja Vietnamista. Kapein kirjo eli vähiten erilaisia antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerien geenejä oli Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.
Bakteerien vastustuskyky antibiooteille ei selity pelkästään lääkkeiden runsaalla käytöllä
Hankkeessa verrattiin antibioottiresistenssin esiintymistä antibioottien käyttöön ja Maailmanpankin keräämiin sosioekonomisiin ja terveydellisiin ympäristön tilaa kuvaaviin muuttujiin.
– Maltillista antibioottien käyttöä pidetään yhtenä merkittävimmistä tekijöistä vastustuskyvyn torjunnassa. Lääkkeiden käyttö kuitenkin selitti tutkimuksessa mikrobilääkeresistenssin esiintymisen vain osittain, toteaa Heikinheimo.
Useat muuttujat, jotka liittyivät antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien geenien esiintymiseen, olivat yhteydessä maan hygieniatilanteeseen, sekä väestön yleiseen terveyteen ja sosioekonomiseen asemaan. Millaisia toimenpiteitä tutkijat suosittavat niille alueille, joissa antibioottiresistenssin esiintyminen on arkipäivää?
– Antibioottiresistenssin maailmanlaajuisessa torjunnassa olisi tärkeää kohdistaa toimia hygienian parantamiseen muun muassa viemäröintiä parantamalla niissä maissa, joissa antibioottiresistenssi on yleistä. Myös lääkärien koulutukseen satsaaminen näyttäisi olevan kannattavaa antibioottiresistenssin torjunnassa, sillä yhtenä tekijänä alhaiselle antibioottiresistenssille todettiin maassa toimivien lääkärien määrä, sanoo Heikinheimo.
Hankkeen tulokset osoittavat, että antibioottiresistenssin torjuminen on oleellista myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteille.
Tutkimusta rahoitti Novo Nordisk Foundation, Velux Foundation ja EU-hanke COMPARE.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Annamari Heikinheimo, puh. 0504486586, annamari.heikinheimo@helsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 02941 58461, eeva.karmitsa@helsinki.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme