Yleistyvä monipaikkainen asuminen on huomioitava, kun suunnitellaan kriisinhallintaa

Moni meistä on korona-aikana asunut pitkiä aikoja kesämökillä tai kakkosasunnossa, tai vähintään tuntee jonkun joka on tehnyt niin. Muuttunut asuinpaikka ei näy lainkaan väestötilastoissa ja ilmiön tunnistaminen tavanomaisilla tilastointimenetelmillä on vaikeaa. Tietoa kuitenkin tarvittaisiin esimerkiksi kriisinhallintaan ja palveluiden kohdentamiseen. Matkapuhelindata on osoittautunut arvokkaaksi tietolähteeksi monipaikkaista asumista ajatellen.

Helsingin yliopiston Digital Geography Labin maantieteiteilijät ovat julkaisseet matkapuhelinaineistoon perustuvan analyysin kevään 2020 koronarajoitusten vaikutuksista liikkumiseen ja väestön jakautumiseen Suomessa..

Kriisin uhatessa ihmiset voivat valita asuinpaikkansa turvallisuuden perusteella

–Miljoonilla suomalaisilla on käytössään useita asuntoja monestakin syystä. Kriisin uhatessa he voivat halutessaan valita asunnon, joka tuntuu turvallisimmalta tai mukavimmalta. Koronapandemian aikana on nähty, että muuttaessaan he voivat levittää virusta alueelta toiselle. Odottamaton väestönkasvu voi aiheuttaa sairaanhoidolle ja kriisinhallinnalle tilanteita, joihin ne eivät ole ennalta varautuneet, sanoo akatemiatutkija Olle Järv.

Tutkijat käyttivät kolmea Telian ja Elisan matkapuhelinaineistoa ja testasivat, miten hyvin suomalaiset noudattivat hallituksen suositusta pysyä kotona keväällä 2020. Miten väestön painopiste muuttui normaalista ja suuntautuiko liike kakkoasunnoille?

–Matkapuhelintiedot vahvistavat, että hallituksen suosittelemat liikkumisrajoitukset vähensivät päivittäistä työmatkaliikennettä. Samaan aikaan osa ihmisistä siirtyi kaupungeista harvaan asutulle maaseudulle ja erityisesti kesämökkipaikkakunnille, sanoo tohtoriopiskelija Elias Willberg tutkimuksen tuloksista.

Mitä tästä opimme?

Tutkimus nostaa esiin kriisivalmiuden kannalta tärkeitä asioita, Ne olisi syytä muistaa, kun suunnitellaan esimerkiksi uusia rajoitustoimia keväällä 2021. Kriisitilanteissa väestön liikkumisrakenteet muuttuvat ja rajoitusten myötä monipaikkaiset suomalaiset valitsevat heille sopivamman asuinpaikan digitalisaation ja etätyön yleistymisen tuloksena.

Matkapuhelinaineistot ja etenkin operaattorien valmiit aineistotuotteet ovat loistava ja koko ajan päivittyvä tietolähde. Niiden tulkintaa ja analyysimenetelmiä tulee kuitenkin edelleen kehittää kriisinhallinnalle sopivaksi. Myös saatavuuden parantaminen päätöksenteon käyttöön vaatii työtä.

–On pidettävä mielessä, että tarjolla olevat matkapuhelinaineistot eivät kerro kaikkea koko väestön todellisesta liikkumisesta, sanoo tohtoriopiskelija Tuomas Väisänen.

–Matkapuhelindata on kuitenkin osoittautunut erinomaiseksi tietolähteeksi ja sopii päätöksenteon pohjaksi nopeissa yhteiskunnallisissa muutoksissa. Yksityisten yritysten keräämää tietomassaa voidaan käyttää tutkimuksessa ja se hyödyttää näin koko suomalaista yhteiskuntaa, sanoo professori Tuuli Toivonen. Hänen johtamansa Digital Geography Lab -tutkimusryhmä kehittää menetelmiä yksityisten yritysten tuottaman paikkatiedon ja matkapuhelinaineiston hyödyntämiseen.

Viite:

Willberg, E.; Järv, O.; Väisänen, T.; Toivonen, T. (2021) Escaping from Cities during the COVID-19 Crisis: Using Mobile Phone Data to Trace Mobility in Finland. ISPRS Int. J. Geo-Inf. 10 (103). https://doi.org/10.3390/ijgi10020103

Lisätietoja:

Tohtorikoulutettava Elias Willberg elias.willberg@helsinki.fi,

Akatemiatutkija Olle Järv, olle.jarv@helsinki.fi, 050 4488856