Työterveyshuollon järjestäminen yrittäjälle ei ole pakollista, mutta jos se järjestetään, vastaa se sisällöltään ja korvauksiltaan työntekijöiden palvelua. 32 prosenttia yrittäjistä Suomessa tekee töitä ilman työterveyshuoltoa. 31 prosenttia on järjestänyt itselleen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja 37 prosentilla on työterveyshuoltosopimuksessa mukana myös sairaanhoito.

- Vielä vuonna 2016 tekemässämme kyselyssä yrittäjän työterveyshuolto oli käytössä vain 43 prosentilla yrityksiä, joten muutos on suuri, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä sanoo.

Tiedot käyvät ilmi Yrittäjien kuntabarometri -kyselystä, jonka Suomen Yrittäjät teetti Iro Researchilla. Kysely oli poikkeuksellisen laaja: siihen vastasi 10 404 yrittäjää eri puolilta Suomea.

Erityisesti yksinyrittäjien tilanne parantunut

Erityisen merkittävä lisäys on tapahtunut yksinyrittäjillä: kun vuonna 2016 vain 18 prosenttia heistä järjesti itselleen työterveyshuollon, on luku nyt 39 prosenttia. Pelkästään ennaltaehkäisevä palvelu on käytössä 19 prosentilla ja laajempi myös sairaanhoidon sisältävä työterveyshuolto 20 prosentilla yksinyrittäjistä.

- Muutos kertoo siitä, että yrittäjät haluavat pitää huolta yritystoimintansa tärkeimmästä voimavarasta eli itsestään. Toisaalta pienyrittäjille on viime vuosina myös räätälöity kevyempiä palvelukokonaisuuksia ja alueellisesti tarjottu apua palvelun hankintaan, Hellstén kertoo.

- Jos yrityksessä on työsuhteisia henkilöitä, on vähintään ennaltaehkäisevän työterveyshuoltopalvelun tarjoaminen heille pakollista. Kyselyn työnantajavastaajista 95 prosenttia ilmoitti näin myös tehneensä. Palvelu oli useimmin järjestämättä alle 10 henkeä työllistävissä yrityksissä, mutta niissäkin asia oli kunnossa 94 prosentilla, mikä on myös selkeä nousu aiempien kyselyidemme tuloksiin.

- Tärkeää on, että ostettu palvelu myös tukee yrittäjän ja työntekijöiden hyvinvointia ja työssä pysymistä, Hellstén muistuttaa.

Yrittäjien vuonna 2012 tehdyssä laajassa työterveyshuoltokyselyssä yli puolet työterveyshuoltopalvelut työntekijöilleen järjestäneistä yrittäjistä koki, että työterveyshuollon palveluista ei ole hyötyä työkyvyn ylläpitämisessä ja sairauspoissaolojen ehkäisyssä. Lisäksi kolmasosassa työterveyshuollon työntekijöilleen järjestäneestä yrityksistä ei tiedetty täysin, mihin yritys on työterveyshuoltosopimuksessaan sitoutunut.

- Palveluiden kattavuuden noustua voisikin olla aiheellista seuraavaksi selvittää onko myös saatu palvelu yrittäjien mielestä parantunut, Hellstén toteaa.

Lähes kaksi kolmesta ostaa työterveyshuollon itse valitsemaltaan yksityiseltä terveyspalveluyritykseltä

Kunta on velvollinen järjestämään alueellaan sijaitsevissa työ- ja toimipaikoissa työskenteleville työterveyshuoltopalvelut. Tämän velvoitteen kunta voi hoitaa eri tavalla: joko tuottamalla palvelut itse, kuntayhtymänä, kunnallisena liikelaitoksena tai hankkimalla sen yksityiseltä palveluntuottajalta. Kunta voi myös toteuttaa sen yhteistyössä yksityisen työterveyspalvelujen tuottajan kanssa.

Kyselystä käy ilmi, että yrittäjät luottavat työterveyspalvelussa toisiin yrittäjiin: 64 prosenttia työnantajavastaajista kertoo hankkivansa työntekijöidensä työterveyspalvelut yksityiseltä terveyspalveluita tuottavalta, jonka on itse valinnut. 21 prosenttia käyttää kunnan työterveysyksiköitä tai -yhtiöitä, 14 prosenttia kunnan kilpailuttamaa yksityistä yhtiötä. Vielä vuoden 2012 Suomen Yrittäjien tekemässä työterveyshuoltokyselyssä kunnan yksikköä tai yhtiötä hyödynsi 39 prosenttia vastaajista, joten siirtymää yksityisen palveluntarjoajan suuntaan on tapahtunut.

Näin kysyttiin

- Iro Research kysyi yrittäjiltä Yrittäjien kuntabarometri -kyselyssä yrittäjien mielipiteitä siitä, miten yrityksen kotikunta toimii.
- Kysely tehtiin 16.2.–13.5.2020.
- Siihen vastasi 10 400 yrittäjää eri puolilta Suomea.
- Koko kyselyn valtakunnalliset tulokset julkistettiin 9.6. ja maakunnallisia tuloksia 10.–12.6.2020