Yli 10 miljoonan euron EU-hanke valjastaa tekoälyn ja genomitiedon sairauksien ennaltaehkäisyyn
Genomitietoa tuotetaan ympäri maailmaa koko ajan enemmän muun muassa laajojen biopankkitutkimusten ansiosta. Tällä hetkellä genomitietoa käytetään pääasiassa tieteelliseen tutkimukseen, mutta mahdollisuuksia hyödyntää sitä terveydenhuollossa olisi nykyistä huomattavasti enemmän.
INTERVENE-hankkeen päätavoitteena on edistää genomitiedon hyödyntämistä poistamalla monia siihen nykyisellään liittyviä haasteita. Hankkeessa kehitetään tekoälyn avulla entistä tarkempia riskinarviointiin soveltuvia menetelmiä ja testataan niiden toimivuutta kansainvälisessä biopankkiverkostossa sekä yhteistyössä käytännön terveydenhuollon toimijoiden kanssa Suomessa HUS:n alueella, Virossa ja Italiassa.
Pilottihankkeissa keskitytään kolmeen kansanterveyden kannalta erityisen merkittävään sairausryhmään: sydänsairauksiin, tyypin 2 diabetekseen ja rintasyöpään. Kaikkien näiden sairauksien osalta aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että genomitiedon avulla voidaan tunnistaa sellaisia korkeassa sairastumisriskissä olevia henkilöitä, joita muuten terveydenhuollossa ei pystytä tunnistamaan.
– Sairastumisriskejä perimästä kartoittavat algoritmit ovat tarkentuneet huimasti viimeisten viiden vuoden aikana ja niitä on testattu yksittäisissä tutkimushankkeissa, kuten FinnGenissä. INTERVENE-projekti luo puitteet testata algoritmeja eri väestöissä ja terveydenhoitojärjestelmissä Euroopassa ja Yhdysvalloissa, kertoo professori Samuli Ripatti Helsingin yliopistosta, toinen INTERVENE-hankkeen päätutkijoista.
INTERVENE-hankkeessa riskiarvion tarkkuutta pyritään entisestään tarkentamaan hyödyntämällä genomitiedon lisäksi laboratoriomittauksia ja muuta terveystietoa.
Hankkeessa on mukana myös eettisten ja lainsäädännöllisten näkökulmien asiantuntijoita, lääketieteellisiä asiantuntijajärjestöjä sekä potilasjärjestöjä eri puolilta Eurooppaa. Nämä tahot ovat tiiviisti mukana suunnittelemassa pilottihankkeiden toteuttamista ja niiden tulosten analysointia.
Soveltuvien työkalujen puute on yksi genomitiedon laajamittaisen hyödyntämisen suurimmista esteistä. INTERVENE-hankkeen aikana tullaan myös kehittämään automaattisia laskentatyökaluja, joita lääkärit eri puolilla Eurooppaa voisivat hyödyntää.
– INTERVENE-projektissa mukana olevien 18 partnerin joukosta löytyvät kaikki keskeiset eurooppalaiset toimijat potilasjärjestöistä biopankkeihin ja tekoälytutkijoista kliinikoihin. Tämä luo poikkeukselliset mahdollisuudet olla luomassa, testaamassa ja jalkauttamassa terveydenhoitoon seuraavan sukupolven henkilökohtaista lääketiedettä, Samuli Ripatti jatkaa.
Suomesta hankkeeseen osallistuu Helsingin yliopiston lisäksi Aalto-yliopisto, tieteen tietotekniikan keskus CSC ja HUS Helsingin Biopankki. Aalto-yliopiston tutkijat vetävät tekoälyratkaisujen kehittämiseen liittyvää työpakettia ja CSC puolestaan vastaa genomitiedon käsittelyyn soveltuvan turvallisen analyysiympäristön ja laskennallisten resurssien järjestämisestä.
HUSin kanssa yhteistyössä toteutettavassa osiossa tullaan tarjoamaan joukolle rintasyöpädiagnoosin saaneita potilaita ja heidän lähisukulaisilleen mahdollisuutta saada hankkeessa kehitettäviin ennustetyökaluihin perustuvaa riskitietoa.
Hankkeen lopullisena päämääränä on tuottaa tietoa, jota hyödyntämällä yksilöiden sairastumisriskiä voidaan ennustaa ennen näkemättömällä tarkkuudella, ja auttaa näin potilaita kohdentamalla sairauksien ennaltaehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet ja hoitokeinot mahdollisimman hyvin.
INTERVENE-hankkeen muodostaa 18 partneria ja se on saanut EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -ohjelmasta yli kymmenen miljoonan euron rahoituksen 1.1.2021 alkaen viideksi vuodeksi. Hanketta koordinoivalle Helsingin yliopistolle rahoituksesta tulee noin 2.2 miljoonaa euroa. Koordinoinnin lisäksi Helsingin yliopistosta hankkeen johtavina tutkijoina toimivat Samuli Ripatti (Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM ja Lääketieteellinen tiedekunta) ja Andrea Ganna (Suomen molekyylilääketieteen instituutti, FIMM).
Lisätietoja:
Professori Samuli Ripatti
Helsingin yliopisto
s-posti: samuli.ripatti@helsinki.fi
puh: 040-5670826 (Sari Kivikko)
Tutkimuskoordinaattori Julius Anckar
Helsingin yliopisto
s-posti: julius.anckar@helsinki.fi
puh: 050-3048099
Hankepartnerit:
- Helsingin yliopisto, Suomi
- IBM Research, Sveitsi
- European Molecular Biology Laboratory
- Sienan yliopisto, Italia
- Norwegian University of Science and Technology, Norja
- Queen Mary University of London, Iso-Britannia (hyväksynyt osallistumiskutsun)
- Tarton yliopisto, Viro
- BBMRI-ERIC (Biobanks and Biomolecular Resources Research Infrastructure Consortium)
- Münchenin Teknillinen yliopisto, Saksa
- CSC – tieteen tietotekniikan keskus, Suomi
- Hasso Plattner Instituutti, Saksa
- Aalto-yliopisto, Suomi
- HUS Helsingin Biopankki, Suomi
- Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia
- Massachusetts General Hospital, USA
- Torinon yliopisto, Italia
- Euroopan syöpäpotilasjärjestöjen kattojärjestö (ECPC), Belgia
- Ttopstart, Alankomaat
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi tekniikan tohtori Antti Vasara18.12.2025 13:59:14 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 18.12.2025 puheenjohtajakseen TkT Antti Vasaran. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin FT, dosentti Mari Pantsar.
Väitös: Julkisesti rahoitettu terveydenhuolto edistää yhdenvertaista hoitoon pääsyä18.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Kehittyneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmien suorituskyky muodostuu terveydenhuollon rakenteiden ja laajempien yhteiskunnallisten olosuhteiden vuorovaikutuksesta, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Kadotus vai toivo? Kolminaisuus pelastaa kaikki15.12.2025 11:25:44 EET | Tiedote
Eri uskonnoissa ja kristinuskon sisällä on hyvin monenlaisia käsityksiä ihmiskunnan lopullisesta kohtalosta. Tutkija, pastori Petri Tikan väitöstutkimus hakee vastausta kysymykseen kolminaisuusopista.
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
