Yli 50 000 hakenut tilapäistä suojelua Suomesta

Hakemuksista 49 405 on Ukrainan kansalaisten jättämiä ja 956 muiden maiden kansalaisten. Päätöksiä ensimmäisiin hakemuksiin 15.2.2023 mennessä on tehty 46 194.

Huomattava osa (62 %) tilapäistä suojelua hakevista ja saavista on lapsia äiteineen. Suomeen on tullut myös ilman huoltajaa olevia lapsia, jotka yleensä tulevat kuitenkin sukulaisten tai perheystävien kanssa. Yhteensä noin kolmannes tulijoista on lapsia.

Maahanmuuttovirasto tiedotti tammikuussa jatkavansa tilapäisen suojelun oleskelulupia 4.3.2024 asti. Jatko tapahtuu automaattisesti, joten Ukrainasta paenneiden ei itse tarvitse hakea jatkoa luvalle. Automaation avulla päätöksiä tehtiin vuoden alussa viidessä päivässä 42 433 kappaletta.

– Tilapäistä suojelua saavien oleskelulupakortit ovat myös voimassa ensi vuoden maaliskuuhun. Halutessaan he voivat hakea uutta korttia ja yli 12 000 onkin jo hyödyntänyt tätä mahdollisuutta Enter Finland -palvelun kautta, kertoo turvapaikkayksikön aluevastaava Minna Serradj.

Oleskelulupakortilla voi todistaa oleskelun laillisuuden ja esimerkiksi työnteko-oikeuden.

Mahdollisuus siirtyä kuntalaisiksi

Kymmenet tuhannet Ukrainan sotaa paenneet voivat hakea kotikuntaa tänä vuonna, kun he ovat oleskelleet Suomessa vuoden. Ensimmäiset heistä voivat hakea kotikuntaa jo 1.3.2023 alkaen. Kuntalaisina tilapäistä suojelua saavat ovat oikeutettuja laajempiin palveluihin kuin vastaanottokeskuksessa.

Kotikunnan saatuaan ukrainalaiset saavat palvelut kunnasta ja hyvinvointialueelta, eivätkä ole enää vastaanottokeskuksen asiakkaita. Kotikunnan hakeminen on vapaaehtoista. Jos asiakas ei hae kotikuntaa, jää hän vastaanottokeskuksen asiakkaaksi ja saa sitä kautta edelleen palveluja.

Arvio: 30 000–40 000 tilapäisen suojelun hakijaa vuonna 2023

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tietojen mukaan Ukrainasta on Venäjän hyökkäyksen jälkeen lähtenyt sotaa pakoon yhteensä yli 8 miljoonaa henkilöä. Tilapäistä tai sitä vastaavaa suojelua on hakenut 4,8 miljoonaa ihmistä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan heijastuu Suomeen myös jatkossa. Viikoittaiset hakijamäärät ovat viime kuukausina pysyneet 400 – 500 välillä. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan Suomeen saapuu noin 30 000 – 40 000 tilapäisen suojelun hakijaa vuoden 2023 aikana.

Vastaanottokeskuksia perustetaan ja pidetään yllä tarvetta vastaava määrä. Tällä hetkellä toiminnassa on 112 vastaanottokeskusta, niiden sivutoimipistettä ja yksityismajoittujien palvelupistettä sekä yhdeksän alaikäisyksikköä. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Suomessa oli 20 vastaanottokeskusta ja seitsemän alaikäisyksikköä.

– Vielä on vaikeaa tarkkaan arvioida, kuinka paljon hakijoita lopulta tulee tänä vuonna ja kuinka moni hakee kotikuntaa. Olemme varautuneet nostamaan tai laskemaan vastaanottojärjestelmän kapasiteettia tilanteen mukaan, kertoo vastaanottoyksikön johtaja Elina Nurmi.

Fakta: Tilapäinen suojelu Ukrainasta paenneille

• Tilapäistä suojelua haetaan Suomessa poliisilta tai rajaviranomaiselta. Tämän jälkeen Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen tilapäisestä suojelusta.

• Tilapäistä suojelua voidaan myöntää Ukrainan kansalaisille, jotka eivät voi palata takaisin Ukrainaan Venäjän hyökkäyksen takia.

• Suojelua voidaan myöntää myös niille Venäjän hyökkäyksen takia paenneille EU:n ja Schengen-sopimuksen ulkopuolisten maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille, jotka ovat oleskelleet laillisesti Ukrainassa ja joiden paluu lähtömaahan turvallisesti ja pysyvästi ei ole mahdollista.

• Suojelua voidaan myöntää myös ukrainalaisten ja Ukrainassa kansainvälistä suojelua tai vastaavaa kansallista suojelua saaneiden perheenjäsenille, jos perheside on muodostettu Ukrainassa ennen Venäjän hyökkäystä.

Lisätietoja medialle

• Tilapäisen suojelun tilastot

• Tiedote 3.2.2023: Tuhannet Ukrainasta paenneet voivat siirtyä kuntalaisiksi maaliskuusta alkaen

• Tiedote 19.1.2023: Ukrainasta paenneiden oleskelulupia jatketaan automaattisesti 4.3.2024 asti