Kotimaan käräjäoikeuksissa laitettiin vireille 1 142 perintöasioihin liittyvää riitaa vuonna 2020, kun vuotta aiemmin käräjäoikeuksissa käsiteltiin 1 429 perintöriitaa.

Private Banking -palveluita tarjoava S-Pankki Private selvitti, miten Suomessa riideltiin perinnöistä vuosina 2013–2020. Selvityksessä käytiin läpi vireille tulleet perintöasioihin liittyvät riidat Suomen kaikissa käräjäoikeuksissa. Tarkastelujaksolla käräjäoikeuksissa käytiin vuosittain keskimäärin runsaat 1 500 perintöriitaa.

”Jokainen perintöriita on inhimillisestä näkökulmasta liikaa, olipa kyseessä sitten isompi tai pienempi perintö. Useimmiten perillisten erimielisyydet käynnistyvät jo ennen varsinaista perinnönjakoa, jolloin kuolinpesän selvittäjäksi ja jakajaksi on täytynyt määrätä ulkopuolinen henkilö. Riitojen välttämiseksi on fiksuinta olla liikkeellä ajoissa ja suunnitella perheelle asiantuntijoiden avustuksella pitkän aikajänteen varallisuussuunnitelma, jossa on otettu huomioon myös perintösuunnittelu”, johtaja Veera Kosonen S-Pankista kertoo.

Kosonen vastaa S-Pankki Privaten varakkaille perheille suunnatusta Family Office -palvelusta sekä Wealth Planning -palveluista eli varallisuus- ja perintösuunnittelusta. Hänen tiiminsä auttaa asiakkaita varallisuus- ja perintösuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä.

Kosonen on työskennellyt perimiseen liittyvien kysymysten parissa toistakymmentä vuotta. Niiden aikana hän on havainnut, että perheitä ja sukuja rikkovat riidat saadaan usein vältettyä suunnittelemalla asiat huolellisesti ja avoimesti etukäteen.

“Oikeusprosessi voi kestää vuosia ja olla henkisesti erittäin kuormittava. Tuskin kukaan tahtoo jättää riitaisaa perintöä jälkeläisilleen ja siksi haluaisin rohkaista meitä suomalaisia puhumaan avoimemmin aiheesta. Jokaisen meistä olisi hyvä pysähtyä hetkeksi, pohtia omaa tilannetta ja ottaa asiat rohkeasti puheeksi oman lähipiirin ja asiantuntijoiden kanssa. Useimmiten varallisuus- ja perintösuunnitteluun liittyy myös hyvin arkaluonteisia asioita, joiden käsittely perhepiirissä on helpompi ulkoistaa asiantuntijoille sen sijaan, että joku perheenjäsenistä ottaisi asiat puheeksi.”

“Aiheen ympärille liittyy myös paljon väärinkäsityksiä ja sudenkuoppia, jotka voi oikaista ja välttää suunnittelemalla asiat etukäteen varallisuus- ja perintösuunnitteluun erikoistuneiden juristien kanssa. Moni esimerkiksi luulee, että aviopuoliso perii menehtyneen puolisonsa omaisuutta aina automaattisesti. Usein myös törmää siihen, että testamenttia päivitettäessä on unohdettu päivittää muut perheoikeudelliset asiakirjat. Esimerkiksi täysin poissulkeva avioehtosopimus yhdistettynä aviopuolisoiden väliseen omistusoikeustestamenttiin voi aiheuttaa leskelle huomattavatkin perintöveroseuraamukset. Kun punainen lanka ei kulje läpi kaikkien perheoikeudellisten asiakirjojen, ei oma tahto välttämättä toteudukaan ja veroseuraamukset saattavat tulla yllätyksenä.”

Uusimpien tilastojen mukaan joka neljännellä suomalaisella kotitaloudella on nettovarallisuutta noin 260 000 euroa, ja kaikkein varakkaimpia ovat 65–74-vuotiaat. Kososen mukaan yhä useampi suomalainen kaipaakin tänä päivänä apua varallisuus- ja perintösuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä.

”Tärkeintä on aluksi pysähtyä tarkastelemaan omaa tilannettaan ja ottaa se puheeksi. Oma suositukseni on, että jos oma tilanne yhtään pohdituttaa, kannattaa kääntyä reippaasti ammattilaisten puoleen. Me pystymme auttamaan monimutkaisemmissakin kokonaisuuksissa ja käymään läpi arkaluonteisiakin asioita perheenjäsenistä riippumattomina neutraaleina asiantuntijoina.”