Yliopistoista valmistuneet tyytyväisiä koulutukseensa. Pandemialla ollut vain vähän vaikutuksia akateemisten työllisyyteen
Kandidaatin tutkinnon suorittaneet kokivat, että yliopisto-opinnoissa on hyvää erityisesti opintojen kiinnostavuus ja vertaistuki, ja he olivat omaan opiskeluunsa ja hyvinvointiinsa. Parantamisen varaa koettiin olevan kurssivaatimusten selkeydessä, opintoja koskevan tiedon löytymisessä sekä oppimista tukevan palautteen antamisessa. Tarvetta ilmeni myös opintojen suunnittelun entistä parempaan tukemiseen, opetusmenetelmien monipuolistamiseen sekä opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen.
Maistereista valtaosa, noin 70 %, koki että on saanut koulutuksestaan riittävät työelämävalmiudet. Kuitenkin noin 70 % arvioi, että koulutuksessa yrittäjyys ei juurikaan tullut esiin uravaihtoehtona. Tyytyväisyys tutkintoon oli yhteydessä vastaajien työmarkkina-asemaan.
– Tyytyväisimpiä olivat luonnollisesti ne yli 90 % vastaajista, joilla ei ollut työurallaan katkoksia, kertoo professori Päivi Tynjälä, ja toteaa vastaavasti työttömyyttä tai pätkätyötä kokeneiden olleen vähiten tyytyväisiä tutkintoonsa. Heitä oli kaksi prosenttia kyselyyn vastanneista.
Tohtorikoulutuksen saaneet toimivat pääosin tutkimustehtävissä, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä sekä opetustyössä. Valtaosa, noin 82 % kyselyyn vastanneista koki nykyisen työn vastaavan vaativuustasoltaan tohtorin koulutusta. Kuitenkin tohtorin tutkinto koettiin vasta kolmanneksi tärkeimmäksi työllistymiseen vaikuttaneista tekijöistä. Tärkeimmiksi nähtiin ylempi korkeakoulututkinto ja kyky kertoa omasta osaamisestaan.
Koulutusalojen ja yliopistojen väliset erot vähäisiä
Urakehitykseensä kaikkein tyytyväisimpiä olivat lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneet. He myös arvioivat muilta aloilta valmistuneita useammin saaneensa riittävät työelämävalmiudet, vaikkakin he samanaikaisesti olivat kriittisimpiä yksittäisten taitojensa kehittymiseen opintojen aikana. Tohtoreista tyytyväisimpiä tutkintoonsa työuran kannalta olivat palvelualoilta sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden aloilta valmistuneet tohtorit. Viidennes humanististen alojen tohtoreista ei ollut tyytyväinen urakehitykseensä.
Erot tyytyväisyydessä koulutusalojen välillä ovat tilastollisesti merkitseviä, mutta tutkimusprofessori Juhani Rautopuro painottaa niiden johtuvan suuresta vastaajamäärästä.
– Erojen käytännöllinen merkitys on vähäinen, samoin kuin yliopistojen välillä havaitut pienet erot, Rautopuro toteaa.
Pandemialla vähän vaikutuksia akateemisten työllisyyteen, enemmän seurauksia opiskelu-uupumukseen
Vuoden 2020 aikana vajaa 16 % maistereista ja 12 % tohtoreista oli kokenut lomautuksia tai työttömyyttä tai lopettanut yritystoiminnan. Etätyöhön siirtyminen, matkustusrajoitukset ja lastenhoidon järjestelyt sulkuaikana olivat suurimpia pandemian-ajan aiheuttamia muutoksia akateemisessa työssä.
Yliopistot siirtyivät vuoden 2020 maaliskuun puolivälissä etäopetukseen. Etäopetukseen siirtymisellä ei kuitenkaan havaittu olleen vaikutusta yleiseen opetusta ja koulutusta koskevaan tyytyväisyyteen vuoden 2020 aikana. Kuitenkin ne, jotka olivat suorittaneet kandidaatintutkinnon vuoden viimeisellä neljänneksellä kokivat hieman enemmän opiskelu-uupumusta, opiskeluvaikeuksia ja tyytymättömyyttä saamaansa ohjaukseen, tukeen ja palautteeseen kuin aikaisemmin valmistuneet.
Tutkimusraportti TUTKINTO TAKANA. Yliopistojen kandipalautekyselyn sekä maisterien ja tohtorien uraseurantakyselyjen 2018, 2019 ja 2020 tulokset on saatavilla 15.10.2021 alkaen www-sivulta https://r.jyu.fi/ktl-unifi-2018-20
Raportin tekijät: Päivi Tynjälä, Juhani Rautopuro, Helena Aittola, Päivikki Jääskelä, Maarit Virolainen ja Anne Virtanen.
Raportin julkistamistilaisuus järjestetään 15.10. klo 14.00 zoomissa: https://jyufi.zoom.us/j/66674803993 Meeting ID: 666 7480 3993
Julkistustilaisuuden ohjelma: https://r.jyu.fi/ktl-unifi-2018-20
Lisätietoja antavat:
Professori Päivi Tynjälä, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto, puh. 050-400 9464, paivi.tynjala@jyu.fi
Tutkimusprofessori Juhani Rautopuro, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto, puh. 040-805 4936, juhani.e.rautopuro@jyu.fi
Rehtori Sari Lindblom, Helsingin yliopisto, president@helsinki.fi
Vararehtori Petri Suomala, Aalto-yliopisto, petri.suomala@aalto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirsi HäkämiesviestintäsihteeriKoulutuksen tutkimuslaitos
Puh:040 805 4249kirsi.m.hakamies@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Väitös 26.4.2024: Mikromuovin seuraavat askeleet – mihin muoveista peräisin oleva hiili päätyy?23.4.2024 06:35:00 EEST | Tiedote
Tuore Jyväskylän yliopiston väitöstutkimus keskittyi järviin päätyvän orgaanisen aineksen ja mikromuovien hajotukseen. Tutkimuksessa havaittiin, että hajotusnopeudeltaan poikkeavien materiaalien hiilen biokemiallinen kohtalo on samankaltainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme