Jyväskylän yliopisto

Yliopistoista valmistuneet tyytyväisiä koulutukseensa. Pandemialla ollut vain vähän vaikutuksia akateemisten työllisyyteen

Jaa

Kandidaatintutkinnon suorittaneista 82 % arvioi saamaansa opetusta laadukkaaksi, ja lähes 90 % maisterin ja tohtorin tutkinnon suorittaneista on erittäin tyytyväinen tai vähintäänkin melko tyytyväinen tutkintoonsa työuran kannalta. Tulokset käyvät ilmi yliopistojen kandipalaute- ja uraseurantatutkimuksista, joihin vastasi 33 825 kandidaatin, 18 867 maisterin ja 2 569 tohtorin tutkinnon suorittanutta vuosina 2018–2020. Kandidaatintutkinnon suorittaneet vastasivat kyselyyn heti tutkinnon suorittamisen jälkeen, maisterit viiden vuoden ja tohtorit kolmen vuoden kuluttua tutkinnosta.

Kandidaatin tutkinnon suorittaneet kokivat, että yliopisto-opinnoissa on hyvää erityisesti opintojen kiinnostavuus ja vertaistuki, ja he olivat omaan opiskeluunsa ja hyvinvointiinsa. Parantamisen varaa koettiin olevan kurssivaatimusten selkeydessä, opintoja koskevan tiedon löytymisessä sekä oppimista tukevan palautteen antamisessa. Tarvetta ilmeni myös opintojen suunnittelun entistä parempaan tukemiseen, opetusmenetelmien monipuolistamiseen sekä opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen.

Maistereista valtaosa, noin 70 %, koki että on saanut koulutuksestaan riittävät työelämävalmiudet. Kuitenkin noin 70 % arvioi, että koulutuksessa yrittäjyys ei juurikaan tullut esiin uravaihtoehtona. Tyytyväisyys tutkintoon oli yhteydessä vastaajien työmarkkina-asemaan.

– Tyytyväisimpiä olivat luonnollisesti ne yli 90 % vastaajista, joilla ei ollut työurallaan katkoksia, kertoo professori Päivi Tynjälä, ja toteaa vastaavasti työttömyyttä tai pätkätyötä kokeneiden olleen vähiten tyytyväisiä tutkintoonsa. Heitä oli kaksi prosenttia kyselyyn vastanneista.

Tohtorikoulutuksen saaneet toimivat pääosin tutkimustehtävissä, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä sekä opetustyössä. Valtaosa, noin 82 % kyselyyn vastanneista koki nykyisen työn vastaavan vaativuustasoltaan tohtorin koulutusta. Kuitenkin tohtorin tutkinto koettiin vasta kolmanneksi tärkeimmäksi työllistymiseen vaikuttaneista tekijöistä. Tärkeimmiksi nähtiin ylempi korkeakoulututkinto ja kyky kertoa omasta osaamisestaan.

Koulutusalojen ja yliopistojen väliset erot vähäisiä

Urakehitykseensä kaikkein tyytyväisimpiä olivat lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneet. He myös arvioivat muilta aloilta valmistuneita useammin saaneensa riittävät työelämävalmiudet, vaikkakin he samanaikaisesti olivat kriittisimpiä yksittäisten taitojensa kehittymiseen opintojen aikana. Tohtoreista tyytyväisimpiä tutkintoonsa työuran kannalta olivat palvelualoilta sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden aloilta valmistuneet tohtorit. Viidennes humanististen alojen tohtoreista ei ollut tyytyväinen urakehitykseensä.

Erot tyytyväisyydessä koulutusalojen välillä ovat tilastollisesti merkitseviä, mutta tutkimusprofessori Juhani Rautopuro painottaa niiden johtuvan suuresta vastaajamäärästä.

– Erojen käytännöllinen merkitys on vähäinen, samoin kuin yliopistojen välillä havaitut pienet erot, Rautopuro toteaa.  

Pandemialla vähän vaikutuksia akateemisten työllisyyteen, enemmän seurauksia opiskelu-uupumukseen

Vuoden 2020 aikana vajaa 16 % maistereista ja 12 % tohtoreista oli kokenut lomautuksia tai työttömyyttä tai lopettanut yritystoiminnan. Etätyöhön siirtyminen, matkustusrajoitukset ja lastenhoidon järjestelyt sulkuaikana olivat suurimpia pandemian-ajan aiheuttamia muutoksia akateemisessa työssä.

Yliopistot siirtyivät vuoden 2020 maaliskuun puolivälissä etäopetukseen. Etäopetukseen siirtymisellä ei kuitenkaan havaittu olleen vaikutusta yleiseen opetusta ja koulutusta koskevaan tyytyväisyyteen vuoden 2020 aikana. Kuitenkin ne, jotka olivat suorittaneet kandidaatintutkinnon vuoden viimeisellä neljänneksellä kokivat hieman enemmän opiskelu-uupumusta, opiskeluvaikeuksia ja tyytymättömyyttä saamaansa ohjaukseen, tukeen ja palautteeseen kuin aikaisemmin valmistuneet.


Tutkimusraportti TUTKINTO TAKANA. Yliopistojen kandipalautekyselyn sekä maisterien ja tohtorien uraseurantakyselyjen 2018, 2019 ja 2020 tulokset on saatavilla 15.10.2021 alkaen www-sivulta https://r.jyu.fi/ktl-unifi-2018-20
Raportin tekijät: Päivi Tynjälä, Juhani Rautopuro, Helena Aittola, Päivikki Jääskelä, Maarit Virolainen ja Anne Virtanen.


Raportin julkistamistilaisuus järjestetään 15.10. klo 14.00 zoomissa: https://jyufi.zoom.us/j/66674803993   Meeting ID: 666 7480 3993

Julkistustilaisuuden ohjelma: https://r.jyu.fi/ktl-unifi-2018-20


Lisätietoja antavat:

Professori Päivi Tynjälä, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto, puh. 050-400 9464, paivi.tynjala@jyu.fi

Tutkimusprofessori Juhani Rautopuro, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto, puh. 040-805 4936, juhani.e.rautopuro@jyu.fi

Rehtori Sari Lindblom, Helsingin yliopisto, president@helsinki.fi

Vararehtori Petri Suomala, Aalto-yliopisto, petri.suomala@aalto.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme