Helsingin yliopisto

Yliopistojen opiskelijavalinnat uudistuvat: todistuksen avulla sisäänpääsyä laajennetaan, myös muita valintaväyliä kehitetään

Jaa

Todistuksen arvosanojen perusteella tehtävä valinta eli todistusvalinta on tulossa yhdeksi väyläksi päästä yliopistoon. Asian valmistelu on parhaillaan käynnissä. Avuksi on kehitetty ylioppilastodistuksen pisteytystyökalu.

Yliopistot valmistautuvat ottamaan todistusvalinnan yhdeksi valintaväyläksi vuoteen 2020 mennessä. Todistusvalintaa varten opiskelijavalintojen uudistamishankkeessa on kehitetty pisteytystyökalu, jonka avulla kukin koulutusala voi rakentaa sopivan ylioppilastutkinnon pisteytyksen. Tavoitteena on, että alakohtaiset ylioppilastutkinnon pisteytykset julkaistaan viimeistään elokuussa 2018.  

Ylioppilastutkinnon pisteytystyökalu esiteltiin opetus- ja kulttuuriministeriön yhdessä opiskelijavalintahankkeiden kanssa järjestämässä seminaarissa 7.11.2017.

Opiskelijavalintojen uudistamishankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, Helsingin yliopiston vararehtori Sari Lindblom näkee todistusvalinnassa paljon hyvää, vaikka haasteitakin on.

- Olisi erinomaista, jos samat koulutusalat pisteyttäisivät ylioppilastutkinnon samalla tavalla kaikissa yliopistoissa. Tähän pyritään, mutta se edellyttää vielä paljon yhteistyötä yliopistojen välillä. Mitä yhtenäisempänä koulutusala esittäytyy, sitä selkeämpänä se näyttäytyy hakijoille, Lindblom sanoo.

Äidinkielen ja matematiikan osaaminen korostuu

Pisteytystyökalun avulla ylioppilastutkinto voidaan pisteyttää kullekin koulutusalalle sopivaksi. Koulutusala voi painottaa ylioppilastutkinnon yksittäistä ainetta, kieliä tai luonnontieteellisiä aineita.

Äidinkieli ja matematiikka painottuvat pisteytystyökalussa, sillä niiden opiskeluun halutaan kannustaa.

Hakijan näkökulma ohjaa valintojen kehittämistä

Uudistushankkeen tavoitteena on lisätä valintayhteistyötä ja kehittää todistusvalinnan rinnalle myös muita sisäänpääsyn väyliä. Hakijan näkökulma on vahvasti mukana suunnittelussa.

Hankkeeseen sisältyy lisäksi opiskelijavalintaan liittyvä tutkimus- ja selvitystyö.

Hanke kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamiin kärkihankkeisiin ja sen rahoitus jatkuu vuoden 2019 loppuun asti. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Ohjausryhmän puheenjohtaja, vararehtori Sari Lindblom sari.lindblom@helsinki.fi, p. 02941 20628

Projektipäällikkö Ulla Sarajärvi ulla.sarajarvi@helsinki.fi, p. 02941 40335

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Åkrarnas gipsbehandling effektiviserar vattenskyddet inom jordbruket25.5.2018 09:00Tiedote

Gipsbehandlingen av åkrar har visat sig vara effektiv, säker och även accepterad av bönderna som en metod att minska jordbrukets fosforbelastning på Östersjön. Resultaten bygger på ett omfattande pilotprojekt där gipsspridning har testats i Egentliga Finland. Om gipsbehandlingen togs i bruk i större utsträckning skulle det bli möjligt att uppfylla de mål som Skyddskommissionen för Östersjön (HELCOM) har fastställt för Finlands del när det gäller att minska fosforbelastningen. Gipsbehandlingen har stor potential med tanke på hela Östersjön.

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun25.5.2018 09:00Tiedote

Peltojen kipsikäsittely on osoittautunut tehokkaaksi, turvalliseksi ja viljelijöiden hyväksymäksi keinoksi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen. Tulokset perustuvat laajaan kipsinlevitystä testanneeseen pilottiin Varsinais-Suomessa. Kipsin laajamittaisella käytöllä pystyttäisiin vastaamaan Itämeren suojelukomission (HELCOM) Suomelle asettamiin fosforikuormituksen vähentämistavoitteisiin. Kipsikäsittelyllä olisi suuri potentiaali koko Itämeren tasolla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme