Ympäristöalan avustuksia haettavissa Uudenmaan ELY-keskuksesta

Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen ensi vuoden harkinnanvaraisia valtionavustuksia voi nyt hakea Uudenmaan ELY-keskuksesta. ELY-keskus myöntää avustuksia ministeriöiden sille osoittamien määrärahojen puitteissa.

Rakennusperinnön hoitoa, saariston ympäristönhoitoa, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimista, vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamista sekä vesistön käyttöä ja tulvariskien hallintaa Uudellamaalla koskevat avustushakemukset lähetetään Uudenmaan ELY-keskukseen.

Uudellamaalla toteutettaviin kalataloudellisiin kunnostuksiin voi hakea avustusta Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Uudenmaan alueella toteutettaviin ympäristökasvatus- ja -valistushankkeisiin voi puolestaan hakea avustusta Keski-Suomen ELY-keskukselta ja maa- ja metsätalousalueiden vesienhallintaa edistäviin hankkeisiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Kainuun ELY-keskukselta voi hakea tukea haitallisten vieraslajien torjuntaan.

Avustusten hakuaika on 15.10. - 30.11.2020.

Rakennusperinnön hoito

Rakennusperinnön hoitoon voidaan myöntää avustusta kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten kunnossapitoon. Avustusta voidaan myöntää myös muihin kunnossapitoa, suojelua ja parantamista edistäviin toimenpiteisiin. Työ on tehtävä rakennuksen rakentamisajankohdan mukaisilla työtavoilla ja rakennukseen sopivilla perinteisillä rakennusmateriaaleilla. Avustusta voivat hakea rakennusten yksityiset omistajat, rakennusperinnön hoitoa edistävät yhteisöt, kunnat ja kuntayhtymät.

Saariston ympäristönhoito

Avustusta voidaan myöntää kunnalle tai kuntalaiselle saariston eläimistön, kasviston tai maiseman suojeluun liittyviin hankkeisiin. Avustusta voi hakea myös yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on luonnonsuojelun tai ympäristönhoidon edistäminen. Avustusta ei ole myönnetty ruoppauksiin.

Uudellamaalla saariston ympäristönhoitoavustuksen piiriin kuuluvat Espoon, Helsingin, Inkoon, Kirkkonummen, Loviisan, Porvoon, Raaseporin ja Sipoon ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret.

Avustusalueeseen kuuluvat lisäksi seuraavat alueet, joihin on kiinteä tieyhteys: 

• Suvisaaristo (Espoo)
• Santahamina (Helsinki)
• Storramsjö, Hirdal, Barö, Räfsö, Degerö ja Sävö (Inkoo)
• Porkkalanniemi (Kirkkonummi)
• Sarvsalö, Kabböle, Isnäs, Tjuvö, Strömsland, Vahterpää ja Gäddbergsö (Loviisa)
• Emäsalo, Vessölandet, Tirmo ja Fagersta (Porvoo)
• Bromarv, Trollshovda, Lindö, Svedja, Öby, Odensö, Norrby ja Båsa (Raasepori)
• Kitö ja Löparö (Sipoo)

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen ja pohjavesien suojelua toteuttavat hankkeet

Avustuksilla edistetään pohjavesien suojelusuunnitelmien laatimista alueille, joilla suunnitelmaa ei vielä ole. Niillä edistetään myös vanhentuneiden suojelusuunnitelmien päivittämistä. Tukea voidaan myöntää kunnalle, jonka alueelle suojelusuunnitelma laaditaan. Avustuksen saamiseksi vesienhoitosuunnitelmissa tarpeellisina pidettyihin pohjavesien suojeluhankkeisiin hakijan tulee yleensä olla kunta tai kuntayhtymä.

Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttaminen

Vesien hyvän tilan tavoite edellyttää monissa järvi-, joki-, rannikko- ja pienvesikohteissa ulkoisen kuormituksen vähentämistä sekä vesien kunnostustoimia. Tavoitteiden toteuttamiseksi tuetaan myös kuntien, yritysten, yhdistysten ja muiden paikallisten yhteisöjen muodostamien yhteistyöverkostojen toimintaa ja kehittymistä. Hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi hyödyntää aikaisemmissa hankkeissa saavutettuja hyviä tuloksia, kokemuksia sekä verkostoja ja verkostomalleja. Määräraha voidaan myöntää harkinnanvaraisina avustuksina hankkeisiin, jotka paikallisesti ja alueellisesti kokonaisuutena arvioiden vaikuttavimmin edistävät vesien- ja merenhoidon tavoitteiden toteuttamista.

Hankkeiden arvioinnissa on eduksi, jos:

• Toimenpiteiden tarve on tunnistettu vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmissa vuosille 2016–2021.
• Kohdevesistö on hyvää huonommassa tilassa tai tilan säilymiseen kohdistuu riski.
• Hankkeen toteuttaminen voidaan käynnistää viivytyksettä, mikä tarkoittaa esimerkiksi tarvittavia suunnitelmia, lupia sekä olemassa olevaa yhteistyöverkostoa ja paikallista sitoutumista.
• Toimenpiteillä saavutetaan merkittäviä hyötyjä, jotka palvelevat mahdollisimman laajasti alueen asukkaita ja virkistyskäyttäjiä.
• Hankkeen muu rahoitus on varmistettu.
• Hankkeen tulokset ja kokemukset ovat hyödynnettävissä muissa kohteissa.
• Hanke hyödyntää tai jatkojalostaa aikaisempien hankkeiden tuloksia, kokemuksia ja verkostoja.

• Toteutushankkeen esitys sisältää hankkeen vaikutusten seurantasuunnitelman.

Rahoitus voidaan myöntää 3-vuotisena määrärahana, joka on käytettävissä vuosina 2021–2023. Avustuksen saamiseksi hakijan tulee yleensä olla esimerkiksi vesilain mukainen yhteisö, rekisteröitynyt yhdistys, vesialueen osakaskunta, kalatalousalue tai kunta. Mikäli myönnettävällä avustuksella tuetaan taloudellista toimintaa, noudatetaan EU:n valtiontukisääntöjä.

Vesistön käyttö, tulvariskien hallinta ja vesitalous

Vesistöjen käytön ja tulvariskien hallinnan hankkeissa tavoitteena on tulva- ja kuivuusriskien vähentäminen sekä vesistöjen monipuolisen käytön edistäminen. Etusijalla ovat laajaa käyttäjäjoukkoa palvelevat vesitalouden riskien hallintaa, alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tai virkistyskäyttöä parantavat hankkeet.

Tavoitteena voi olla esimerkiksi vesistöön jääneistä rakenteista tai materiaaleista aiheutuvan vaaran vähentäminen, aiemmin valtion tuella toteutetun toimenpiteen täydentäminen tai siitä aiheutuneiden haittojen vähentäminen. Tukea on mahdollista suunnata myös tulvasuojelun ja peltojen vesienhallinnan edistämiseen. Tukea voidaan myöntää myös vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistäviin kehittämis-, kokeilu- ja vienninedistämishankkeisiin sekä vesihuollon alueellisen yhteistyön ja innovatiivisten julkisten hankintojen sekä niihin liittyvien toimintamallien kehittämiseen.

Avustuksen saamiseksi hakijan on yleensä oltava esimerkiksi vesilain mukainen yhteisö, rekisteröitynyt yhdistys, vesialueen osakaskunta, kalatalousalue tai kunta.

Maa- ja metsätalousalueiden vesienhallinnan edistäminen

Avustuksen tavoitteena on edistää kestävää vesienhallintaa maa- ja metsätalousalueilla, tukea valuma-aluetasoista vesitalouden suunnittelua ja toteutusta sekä vähentää vesistöön kohdistuvaa kuormitusta. Avustettavien hankkeiden tulee vahvistaa maa- ja metsätalouden sopeutumista muuttuviin sää- ja vesioloihin sekä parantaa maatilatalouden vesitalouden toimintaedellytyksiä ilmasto- ja ympäristökestävyys huomioiden.

Erityisesti toivotaan hankkeita, joilla edistetään luonnonmukaisen vesienhallinnan sekä vedenpidätys- ja kierrätysratkaisujen käyttöönottoa, kehitetään suometsien ja turvepeltojen ympäristö- ja ilmastokestäviä vesienhallinnan ratkaisuja tai joilla luodaan toimintamalleja maa- ja metsätaloustoimijoiden väliselle yhteistyölle valuma-alueen vesienhallinnan suunnittelussa.

Avustusrahoitus on suunnattu yhdistyksille, järjestöille, yhteisöille, tutkimuslaitoksille ja julkisille toimijoille, kuten kunnille. Avustusta voidaan myöntää yritykselle silloin, kun yrityksen toimialaa koskevat valtiontuen edellytykset täyttyvät. Rahoitus on käytettävissä vuosina 2021–2022.

Kalataloudelliset kunnostukset

Kalataloudellisissa kunnostuksissa avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen. Hankkeilla pyritään erityisesti vahvistamaan uhanalaisten kalakantojen elinvoimaisuutta. Avustettavia hankkeita voivat olla esimerkiksi kalakantojen lisääntymisalueiden kunnostaminen, kalateiden rakentaminen ja vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen. Etusijalle asetetaan virtavesikohteet, jotka on mainittu kalataloudellisissa kunnostusohjelmissa tai Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman (2016–2021) liitteessä 2.

Ympäristökasvatus ja -valistus

Ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankeavustus voidaan myöntää valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäville kokeilu- tai kehittämishankkeille. Hankkeissa voidaan esimerkiksi luoda uusi toimintamalli, tuote tai kasvatus- ja valistusmateriaali.

Haitallisten vieraslajien torjunta

Kainuun ELY-keskukselta voi hakea tukea haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelman mukaiseen torjuntaan, neuvontaan ja torjuntatoimenpiteiden jälkiseurannan toteuttamiseen. Avustusta voidaan myöntää hankkeiden toteuttamisesta, neuvonnasta ja jälkiseurannasta aiheutuviin kustannuksiin.

Avustuksen hakemisesta ja myöntämisestä

Avustusta on haettava ennen hankkeen toimenpiteiden aloittamista. Hakemukset toimitetaan viimeistään 30.11.2020 ensisijaisesti sähköisesti aluehallinnon asiointipalvelun kautta.

Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamista, vesistön käyttöä ja tulvariskien hallintaa sekä kalataloutta koskevia hakuajan jälkeen toimitettuja hakemuksia voidaan ottaa huomioon määrärahojen puitteissa. Avustuksia myönnettäessä noudatetaan valtionavustuslain (668/2001) perusteita ja menettelyjä. Vesien kunnostushankkeiden osalta noudatetaan myös valtioneuvoston asetusta vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta (714/2015).

Hakulomakkeet ja ohjeita ELY-keskuksesta ja verkkopalvelusta

Hakulomakkeita ja tarkempia tietoja avustusten myöntämisen edellytyksistä saa Uudenmaan alueella Uudenmaan ELY-keskuksesta. Harkinnanvaraisia valtionavustuksia koskevia hakulomakkeita ja ohjeita – myös kalataloudelliset kunnostukset – on saatavissa myös ELY-keskusten verkkopalvelussa osoitteessa www.ely-keskus.fi/rahoitus-ja-avustukset-ymparistovastuualue.

Avustuksista kalataloudellisiin kunnostuksiin saa lisätietoja Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta ja avustuksista maa- ja metsätalousalueiden vesienhallinnan edistämiseen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta tai Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankeavustuksista lisätietoja saa Keski-Suomen ELY-keskuksesta.

Rahoitus ja avustukset -sivujen kautta pääsee tutustumaan sekä eri avustustyyppien avustuksiin että niihin liittyviin Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmaan 2016–2021, Kansalliseen kalatiestrategiaan ja valtioneuvoston asetukseen 714/2015. Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma 2016–2021 on osoitteessa www.ymparisto.fi/fi-FI/Meri/Merenhoito.

Tietoa maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämistä koskevasta avustushausta on osoitteessa www.ely-keskus.fi/maa-ja-metsatalouden-vesienhallinnan-edistamisen-avustushaku. Tältä sivulta pääsee tutustumaan Maa- ja metsätalouden vesitalouden suuntaviivat muuttuvassa ympäristössä -julkaisuun.

Lisätietoja

Yhteyshenkilöiden sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi

• Rakennusperinnön hoito sekä saariston ympäristönhoito: ylitarkastaja Henrik Wager, 0295 021 473
• Saariston ympäristönhoito: ylitarkastaja Henrik Wager, 0295 021 473
• Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen: geologi Esko Nylander, 0295 021 437
• Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttaminen: erikoistutkija Pasi Lempinen, 0295 021 425
• Vesistön käyttö ja tulvariskien hallinta: erikoistutkija Pasi Lempinen, 0295 021 425
• Kalataloudelliset kunnostukset: johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta, 0295 021 080
• Ympäristökasvatus ja -valistus: ympäristökasvatusasiantuntija Tanja Tuulinen, 0295 024 669
• Maa- ja metsätalousalueiden vesienhallinnan edistäminen: johtava vesitalousasiantuntija Anne-Mari Rytkönen, 0295 038 083 ja johtava vesitalousasiantuntija Eeva Nuotio, 0295 028 025
• Haitallisten vieraslajien torjunta: Reima Leinonen 0295 023 799