Yritykset haluavat investointeja tiestöön ja raideliikenteeseen. Etelä-Savossa tahtotila vielä keskimääräistä vahvempaa. 

Nopeasti käynnistettäviin tiestön korjaus- ja parannusinvestointeihin suhtautui myönteisesti tai erittäin myönteisesti noin 73 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä. Etelä-Savossa vastaava luku on 82,6 %   

”Panostamalla tie- ja rataverkon kunnon parantamiseen saadaan tehokkaita vaikutuksia heikossa taloustilanteessa. Väyläverkon kunnolla on suora vaikutus liikenteen sujuvuuteen ja parannushankkeiden avulla työllistetään myös pk-yrityksiä. Kun koronan runtelemaa taloutta käynnistetään, on infra-investoinneilla oltava siinä merkittävä osa”, sanoo Keskuskauppakamarin liikenteestä ja elinkeinopolitiikasta vastaava johtava asiantuntija Päivi Wood.  

Kauppakamarien toukokuun puolivälissä tehtyyn kyselyyn vastasi lähes 3400 kauppakamarien jäsenyritystä useilta eri toimialoilta ympäri Suomen. Vastanneista noin kahdeksan prosenttia oli yksinyrittäjiä ja loput eli reilut 3000 olivat työnantajayrityksiä.   

“Kyselyn tulos ei yllätä. Alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, rakennusteollisuuden ja energiateollisuuden raaka-aineet ja tuotanto ovat eri puolilla Suomea. Meidän kotimarkkinoiden keskeisin kuljetusmuoto on maantiekuljetukset. Tieverkon kunnolla on suora yhteys kotimarkkinoiden toimivuuteen ja kilpailukykyyn. Tämän takia juuri tieverkkoon suunnatut nopeat toimenpiteet ovat tärkeitä”, Wood sanoo.    

Wood korostaa, että nyt on oikea aika lisätä panostusta tieverkon päällystämiseen sekä teiden ja siltojen kantavuutta parantaviin kohteisiin. Nopeiden hankkeiden etuna on, että investointeja voidaan tehdä joka puolella Suomea ja näin parantaa työllisyyttä ja sitä kautta koronan jäädyttämää taloutta. Viime viikolla myös EU-komissio suositteli Suomelle elvyttävää ja työllisyyttä tukevaa talouspolitiikkaa. 

”Suomen vientiteollisuuden kilpailukyky on merkittävässä asemassa koko kansantalouden näkökulmasta.  Suomen vientikuljetukset alkavat pääosin tieverkosta ja tieverkon kunnolla on suuri merkitys viennin ja tuonnin toimivuuteen. Yksi kilpailutekijöistä kuljetuksissa on toimitusketjujen varmuus ja tehokkuus. Tieliikenteen kuljetukset ovat usein osa tehokasta kuljetusketjua. Suomen logistista takamatkaa kilpailijamaihin verrattuna ei lasketa tunneissa, vaan päivissä”, Wood sanoo.  

”Etelä-Savossa valtateiden lisäksi korostuu alemman tieverkon kunto. Alempi tieverkko palvelee paitsi maa- ja metsätaloutta, mutta myös matkailua ja vapaa-ajan asumista. Näiden merkitys aluetalouteen on huomattava” Lisää Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen. 

Nopeasti käynnistettäviin raiteiden korjaus- ja parannusinvestointeihin myönteisesti tai erittäin myönteisesti suhtautui noin 58 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä. Etelä-Savossa vastaava luku oli 64,6 prosenttia.   

”Suomen rataverkon heikentyvä kunto vaikeuttaa liikennöintiä. Radanpidosta johtuvat ongelmat ja myöhästymiset jatkavat kasvuaan ja heikentävät ihmisten liikkumisen ja teollisuuden kuljetusten toimintavarmuutta. Jos rataverkon korjausvelan takaisinmaksua ei aloiteta, seurauksena on rataverkon rapistuminen ja Suomen kilpailukyvyn heikkeneminen rataverkkoon panostaneisiin naapurimaihin verrattuna”, Wood sanoo.   

”Raideliikenteen nopeuttamisella on merkittävä vaikutus ihmisten liikkumiseen ja elinvoiman kehittämiseen. Ympäristöystävällisenä kulkumuotona raideliikenteen kehittäminen mm Savon radan yhteyksiä nopeuttamalla on panostus tulevaisuuteen” Toteaa Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen

   

Keskuskauppakamarin ehdottamiin elvytystoimiin voi tutustua täällä.  

Kauppakamarien kysely tehtiin 18.5.2020. Kyselyyn vastasi 3392 kauppakamarien jäsenyritystä. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Etelä-Savossa vastaajia oli 65. Kyselyn muista tuloksista on kerrottu jo 20.5.2020 .