Yritykset kokevat saavansa ilmastotoimista taloudellista hyötyä – mutta unohtuiko kyselyssä arvot

Kyselyyn vastanneista yrityksistä reilu kolmannes kokee ilmastotoimista syntyvän taloudellista hyötyä pitkällä aikavälillä ja viidennes näkee taloudellisen hyödyn tulevan jo lyhyellä aikavälillä. Viidennes vastanneista toteaa ilmastotoimien lisäävän kustannuksia.

Reilusti yli puolet vastanneista yrityksistä arvioi, että ilmastotoimet ovat yritykselle joko välttämättömiä markkinoilla pysymiseksi, kilpailuedun lähde tai molempia. Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin vastaaja nosti esiin myös arvot.

”Ilmastotoimet eivät ole vain markkinointia tai yrityksen kilpailutekijä. Tehtävämme on pyrkiä jättämään seuraaville sukupolville mahdollisuus elää puhtaassa luonnossa”.

”Vastuullamme on edistää arvoperusteista strategiaa ja omaksua asenne, joka mahdollistaa toiminnan kehittämisen kohti parempia ilmastotoimia”, toteaa Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin toimitusjohtaja Marja Heinimäki.

Yleisimmät yritysten tekemät ilmastotoimet ovat energiatehokkuuden parantaminen ja jätteiden lajittelun kehittäminen ja hyödyntäminen. Muita olivat materiaalitehokkuuden parantaminen, päästöttömän energian ostaminen ja kuljetusten ja työmatkojen päästöjen vähentäminen. Vain hieman yli kymmenes yrityksistä kertoo, ettei ole tehnyt mitään ilmastotoimia.

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin alueella merkittävimpänä oli materiaalitehokkuuden parantaminen ja jätteiden lajittelu ja hyödyntäminen.

Vaikka ilmastotoimet on tehty energian säästämiseksi, niin todennäköisesti asiakkaat tulevat vaatimaan tulevaisuudessa enemmän ilmastotoimia, todetaan Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin vastauksissa.

Suurimmat yritykset ovat tarttuneet ilmastotoimiin pienempiä yrityksiä aktiivisemmin ja monipuolisemmin, kun ilmastotoimia tarkastellaan yrityskoon mukaan. Yli 250 henkeä työllistävistä yrityksistä 80 prosenttia on asettanut päästövähennystavoitteen ja 50–249 henkeä työllistävistä yrityksistä 60 prosenttia.

Kauppakamarien jäsenyrityksilleen tekemä ilmastokysely tehtiin kohdennettuna sähköpostikyselynä 14.-16.3. Siihen vastasi 1182 erikokoista yritystä ympäri Suomen.