Aalto-yliopisto

Yritykset ovat siirtymässä kriisin hoidosta uuden kasvun tavoitteluun – haasteina muun muassa osaajapula ja pinnalliseksi jäänyt digiloikka

Jaa
Orastavan kasvun tiellä on pullonkauloja eikä digitalisaation vauhdittuminen ole myöskään yksinkertaista. Kun organisaatio muuttaa konttorilta Teamsiin, jotain jää matkan varrelle.

Aalto-yliopiston tuore kyselytutkimus kartoitti suomalaisyritysten toimintaa ja tulevaisuuden näkymiä, kun korona-aikaa oli eletty noin vuosi. Kyselyyn vastasi huhti-toukokuussa yli 250 yritysjohtajaa. Kysely täydentää saman tutkimusryhmän kyselyä puolen vuoden takaa, jolloin tutkimukseen osallistui yli 300 päättäjää.

Tulokset antavat yllättävän valoisan kuvan yritysten tulevaisuuden näkymistä. Tutkijoiden mukaan yritykset ovat siirtymässä akuutin kriisin hoidosta uuden kasvun tavoitteluun. Strategisen johtamisen apulaisprofessori Jukka Luoma kertoo yllättyneensä tuloksista.

”Aiemmassa tutkimuksessamme kerroimme koronan kielteisistä vaikutuksista yritysten pitkän aikavälin kasvuun. Kysynnän epävarmuus sekä operatiiviset häiriöt vaikeuttivat esimerkiksi uusille markkinoille laajentumista. Oletin ilman muuta, että kriisiin liittyvä jatkuva epävarmuus toistuvine epidemia-aaltoineen olisi edelleen jatkanut tätä trendiä. Yritykset ovat kuitenkin selvästi aktivoituneet tavoittelemaan kasvua jo nyt. Yritysjohtajien vastausten maalaama tulevaisuuskuva näyttää mielestäni yllättävän myönteiseltä.”

Osa yrityksistä saattaa kuitenkin jäädä paitsi orastavasta kasvusta. Tutkimuksen mukaan yritykset, jotka kriisin ensikuukausina vetäytyivät kuoreensa ja esimerkiksi vähensivät uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä, vaikuttavat myös nyt vähemmän aktiivisilta uuden kasvun tavoittelussa.

Osaajapula pullonkaulana

Orastavan kasvun tiellä on myös pullonkauloja, joista tutkijat nostavat tärkeimpinä esiin osaavan työvoiman sekä komponenttien saatavuuden. Syksyllä 2020 tutkimusryhmä varoittelikin yrityksiä osaajapulasta ja kiristyvästä työvoimakilpailusta erityisesti uusien teknologioiden alueella.

”Tämä on edelleen ajankohtainen huoli. Yritysten on etsittävä keinoja pärjätä kiristyvässä kilpailutilanteessa. Monen yrityksen kohdalla tämä tarkoittaa sekä aktiivista rekrytointia että olemassa olevan henkilöstön jatkuvaa kouluttamista”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Susanna Takkunen, joka viimeistelee väitöskirjaa organisaatioiden digitaalisesta transformaatiosta.

Tuotantojohtamisen apulaisprofessori Lauri Saarinen kiinnittää huomion organisaatioiden ketteryyteen, joka on yhteydessä kriisin aikaiseen kykyyn tavoitella kasvua ja kilpailukykyä.

”Operatiivisesti ketterät yritykset ovat myös kyenneet löytämään innovaatio- ja kasvumahdollisuuksia kriisin aikana. Nämä yritykset näyttävät olevan myös paremmassa asemassa pääsemään kiinni kasvuun kriisin jälkeen. Yritysjohtajille ja meille tutkijoille riittää tästä kiinnostavaa opittavaa tuleviksi vuosiksi. Resilienssi määritellään kyvyksi palautua häiriöstä entistä korkeammalle suoritustasolle. Uskon että pystymme näkemään tätä vaikutusta hyvin johdettujen yritysten kohdalla tulevina vuosina.”

Pinnallinen ja suppea digiloikka

Tutkijat kuvaavat koronan aikaansaamaa digitalisaation vauhdittumista ”pikadigitalisaatioksi”.

”Kriisi on selvästi lisännyt yritysten valmiuksia ja halukkuutta ottaa käyttöön uusia digitaalisia työkaluja. ’Pikadigitalisaation’ varjopuoli kuitenkin on, että analogisessa ympäristössä hiotuneita käytänteitä ei niin vain digitalisoida. Kun organisaatio muuttaa konttorilta Teamsiin, jotain jää ilman muuta matkan varrelle”, Luoma toteaa.

Tutkimuksen mukaan monet vastaajat kertovat työmäärän ja palaverien määrän lisääntyneen samaan aikaan, kun satunnaisten kohtaamisten määrä on romahtanut. Tutkijoiden mukaan erityisesti tietointensiivisessä työssä koordinointi ja yhteistyö perustuu pitkälti ei-muodolliseen, osin spontaaniin vuorovaikutukseen, jota ei ole helppo siirtää etätyöympäristöön.

”Monelle yritykselle koronaan liittyvä digitalisaatio tarkoittaa käytännössä etätyövälineiden aiempaa laajamittaisempaa käyttöä. Koronan aikaansaama digiloikka on siis pääosin aika pinnallinen ilmiö. Laaja-alainen digitaalinen transformaatio on koronan jälkeenkin pitkä ja haastava muutosprosessi, joka vaatii johtajilta kärsivällisyyttä, näkemyksellisyyttä ja asiakaslähtöistä ajattelua”, Takkunen kertoo.

Tutkimuksen toteutuksen kumppaneina toimivat Teknologiateollisuus ry, Palvelualojen työnantajat Palta sekä Kaupan liitto.

Linkki tutkimusraporttiin

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jukka Luoma
Hankkeen akateeminen johtaja, apulaisprofessori
Aalto-yliopisto
jukka.luoma@aalto.fi
puh. 040 353 8412


Susanna Takkunen
Hankkeen projektipäällikkö, tohtoriopiskelija
Aalto-yliopisto
susanna.takkunen@aalto.fi
puh. 050 460 6183

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

aalto.fi

facebook.com/aaltouniversity

twitter.com/aaltouniversity

youtube.com/aaltouniversity

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye