Yritykset tilittivät veroja vuonna 2017 yli 63 miljardia euroa
Keskuskauppakamarin nyt toista kertaa julkaisema selvitys kuvaa yritysten verojalanjälkeä vuonna 2017 ja kattaa peräti noin 300 000 yrityksen maksamat ja tilittämät merkittävimmät verot ja veronluonteiset maksut. Näitä ovat muun muassa arvonlisävero, palkkojen ennakonpidätykset, yhteisövero ja eläkevakuutusmaksut.
Selvityksen mukaan vuonna 2017 yrityksen maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja yhteensä yli 63 miljardia euroa. Kokonaissummassa ovat mukana merkittävimmät verot ja veronluonteiset maksut eli arvonlisävero, palkanmaksuun liittyvät verot ja maksut, yhteisövero ja ympäristöverot. Lisäksi verojalanjälki sisältää kiinteistöveron, haittaveroja ja osingoista yrityksen pidättämät verot sekä muita pienempiä veroja. Yritystiedot koostuvat pääasiassa osakeyhtiöiden tilittämistä veroista, eikä niissä ole mukana yksityisiä elinkeinonharjoittajia ja henkilöyhtiöitä.
Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaavan johtajan Ann-Mari Kemellin mukaan selvityksen tarkoituksena on antaa kokonaiskuva yritysten merkityksestä Suomen kansantaloudelle ja eri alueille. Selvitykseen sisältyy tarkastelu jokaiseen maakuntaan rekisteröityjen yritysten verojalanjäljestä.
”Suuri veroselvitys kertoo yritysten verojalanjäljestä eli yritystoiminnassa syntyvistä verovirroista. Se kuvaa hyvin yritysten merkitystä julkisten palvelujen rahoittajana; yhteiskuntaa käytännössä pyöritetään yritysten maksamilla ja tilittämillä veroilla”, sanoo Kemell.
Selvityksestä käy ilmi, että yhteisövero on vain pieni osa yritysten veronmaksua. Merkittävimmät yritystoiminnan tuottamat verot ovat arvonlisävero ja palkanmaksuun liittyvät verot ja veronluonteiset maksut. Selvityksessä mukana olevien yritysten tilittämän arvonlisäveron määrä vuonna 2017 oli noin 18,5 miljardia euroa. Palkkojen ennakonpidätykset olivat yli 14 miljardia ja kaikkien yritysten eläkevakuutusmaksut lähes 15 miljardia euroa.
Kemell painottaakin yritysten merkitystä työnantajina ja palkanmaksajina. Hänen mukaansa yritysten verotusta tarkastellaan aivan liian vähän tästä näkökulmasta.
“Viime vuosina yritysten verot ovat olleet tapetilla lähinnä aggressiivisen verosuunnittelun näkökulmasta. Olisi korkea aika nostaa esille myös se tosiseikka, että suomalaisten yritysten veronmaksuhalukkuus on maailman kärkiluokkaa. Esimerkiksi arvonlisäverovaje on Suomessa maailman alhaisimpia”, toteaa Kemell.
Kemellin mukaan yritysten toimintaedellytykset turvataan parhaiten kilpailukykyisellä ja pitkäjänteisellä veropolitiikalla.
”Yhteisöveron tasosta suhteessa kilpailijamaihin täytyy pitää koko ajan huolta. Pitkän aikavälin kilpailukyvyn kannalta on tarpeen jatkaa myös ansiotuloverotuksen kevennyksiä. Näin varmistamme työpaikkojen ja osaamisen säilymisen kotimaassa. Suomen menestys tulee jatkossakin perustumaan korkeaan osaamis- ja koulutustasoon”, Kemell sanoo.
Lisätiedot: Suuri Veroselvitys 2019: https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2019/01/suuri-veroselvitys-2019-web.pdf
Ann-Mari Kemell: verotuksesta vastaava johtaja, Keskuskauppakamari: 050 3083188 / ann-mari.kemell@chamber.fi
Yhteyshenkilöt
Ann-Mari KemellJohtaja, verotus
Puh:050 308 3188ann-mari.kemell@chamber.fiMauri KotamäkiJohtava ekonomisti
Puh:+358 942426235mauri.kotamaki@chamber.fiEmmiliina KujanpääVeroasiantuntija
Puh:0407680621emmiliina.kujanpaa@chamber.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Kiinteistöalalle 211 uutta LKV- ja LVV-välittäjää - kokelaita vähemmän kuin viime vuonna20.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 Suomessa laillistettiin 175 uutta kiinteistövälittäjää (LKV) ja 36 vuokrahuoneistojen välittäjää (LVV). Sekä osallistujia että hyväksytysti kokeen läpäisseitä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Huono markkinatilanne näkyy myös kokelasmäärissä.
Keskuskauppakamari: Ukrainan tuki on Suomen etu19.12.2025 08:45:14 EET | Tiedote
Eurooppa-neuvoston hyväksymä 90 miljardin euron taloudellinen tukipaketti Ukrainalle on historiallinen ja strategisesti ratkaiseva askel koko Euroopan turvallisuudelle. EU-johtajat sitoutuivat tarjoamaan merkittävää rahoitusta Ukrainan valtion tarpeisiin ja puolustuskyvyn ylläpitämiseen vuosiksi 2026–2027, vaikka alkuperäinen tavoite käyttää Venäjän jäädytettyjä varoja rahoituksen lähteenä osoittautui oikeudelliselta ja poliittiselta kannalta liian vaikeaksi toteuttaa juuri nyt. Työtä niiden varojen käyttämiseksi on kuitenkin myös jatkettava, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Keskuskauppakamari: Välimiesmenettelylain uudistusehdotus parantaa Suomen asemaa kansainvälisillä markkinoilla19.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Oikeusministeriön työryhmän julkaisema välimiesmenettelylain uudistusehdotus on Keskuskauppakamarin mukaan erittäin tervetullut ehdotus. Ehdotuksen sisältämät uudistukset parantavat Suomen välitysmenettelytoiminnan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
Keskuskauppakamari: Ulkomaisten opiskelijoiden asemaa selkeyttävät toimet oikeansuuntaisia – Suomen on silti pidettävä kiinni houkuttelevuudesta18.12.2025 15:40:12 EET | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää hallituksen linjauksia ulkomaisten opiskelijoiden lupaprosessien ja toimeentuloedellytysten selkeyttämisestä pääosin perusteltuina. On tärkeää torjua väärinkäytöksiä ja estää opiskelijoiden joutuminen haavoittuvaan asemaan. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, etteivät uudet vaatimukset yhdessä ulkomaalaisvastaisemmaksi muodostuneen ilmapiirin kanssa heikennä Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien silmissä.
Kauppakamarikysely: Kauppasuhteiden palauttaminen Venäjään mahdollisen rauhan jälkeen jakaa yrityksiä18.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Suomalaisista vientiyrityksistä 43,5 prosenttia näkee, että kauppasuhteiden palauttaminen Venäjän kanssa ennalleen voisi olla joskus mahdollista, jos rauhansopimus olisi sellainen, että se olisi Ukrainan hyväksyttävissä. Yrityksistä 30,6 prosenttia on puolestaan sitä mieltä, että kauppasuhteiden palauttaminen ennalleen ei ole mahdollista. ”Jos asiassa edetään, se tehdään tietenkin yhteisessä rintamassa EU:n kanssa”, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme