Yritykset tilittivät veroja vuonna 2017 yli 63 miljardia euroa
30.1.2019 08:30:00 EET | Keskuskauppakamari | Tiedote
Keskuskauppakamarin nyt toista kertaa julkaisema selvitys kuvaa yritysten verojalanjälkeä vuonna 2017 ja kattaa peräti noin 300 000 yrityksen maksamat ja tilittämät merkittävimmät verot ja veronluonteiset maksut. Näitä ovat muun muassa arvonlisävero, palkkojen ennakonpidätykset, yhteisövero ja eläkevakuutusmaksut.
Selvityksen mukaan vuonna 2017 yrityksen maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja yhteensä yli 63 miljardia euroa. Kokonaissummassa ovat mukana merkittävimmät verot ja veronluonteiset maksut eli arvonlisävero, palkanmaksuun liittyvät verot ja maksut, yhteisövero ja ympäristöverot. Lisäksi verojalanjälki sisältää kiinteistöveron, haittaveroja ja osingoista yrityksen pidättämät verot sekä muita pienempiä veroja. Yritystiedot koostuvat pääasiassa osakeyhtiöiden tilittämistä veroista, eikä niissä ole mukana yksityisiä elinkeinonharjoittajia ja henkilöyhtiöitä.
Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaavan johtajan Ann-Mari Kemellin mukaan selvityksen tarkoituksena on antaa kokonaiskuva yritysten merkityksestä Suomen kansantaloudelle ja eri alueille. Selvitykseen sisältyy tarkastelu jokaiseen maakuntaan rekisteröityjen yritysten verojalanjäljestä.
”Suuri veroselvitys kertoo yritysten verojalanjäljestä eli yritystoiminnassa syntyvistä verovirroista. Se kuvaa hyvin yritysten merkitystä julkisten palvelujen rahoittajana; yhteiskuntaa käytännössä pyöritetään yritysten maksamilla ja tilittämillä veroilla”, sanoo Kemell.
Selvityksestä käy ilmi, että yhteisövero on vain pieni osa yritysten veronmaksua. Merkittävimmät yritystoiminnan tuottamat verot ovat arvonlisävero ja palkanmaksuun liittyvät verot ja veronluonteiset maksut. Selvityksessä mukana olevien yritysten tilittämän arvonlisäveron määrä vuonna 2017 oli noin 18,5 miljardia euroa. Palkkojen ennakonpidätykset olivat yli 14 miljardia ja kaikkien yritysten eläkevakuutusmaksut lähes 15 miljardia euroa.
Kemell painottaakin yritysten merkitystä työnantajina ja palkanmaksajina. Hänen mukaansa yritysten verotusta tarkastellaan aivan liian vähän tästä näkökulmasta.
“Viime vuosina yritysten verot ovat olleet tapetilla lähinnä aggressiivisen verosuunnittelun näkökulmasta. Olisi korkea aika nostaa esille myös se tosiseikka, että suomalaisten yritysten veronmaksuhalukkuus on maailman kärkiluokkaa. Esimerkiksi arvonlisäverovaje on Suomessa maailman alhaisimpia”, toteaa Kemell.
Kemellin mukaan yritysten toimintaedellytykset turvataan parhaiten kilpailukykyisellä ja pitkäjänteisellä veropolitiikalla.
”Yhteisöveron tasosta suhteessa kilpailijamaihin täytyy pitää koko ajan huolta. Pitkän aikavälin kilpailukyvyn kannalta on tarpeen jatkaa myös ansiotuloverotuksen kevennyksiä. Näin varmistamme työpaikkojen ja osaamisen säilymisen kotimaassa. Suomen menestys tulee jatkossakin perustumaan korkeaan osaamis- ja koulutustasoon”, Kemell sanoo.
Lisätiedot: Suuri Veroselvitys 2019: https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2019/01/suuri-veroselvitys-2019-web.pdf
Ann-Mari Kemell: verotuksesta vastaava johtaja, Keskuskauppakamari: 050 3083188 / ann-mari.kemell@chamber.fi
Yhteyshenkilöt
Ann-Mari KemellJohtaja, verotus
Puh:050 308 3188ann-mari.kemell@chamber.fiMauri KotamäkiJohtava ekonomisti
Puh:+358 942426235mauri.kotamaki@chamber.fiEmmiliina KujanpääVeroasiantuntija
Puh:0407680621emmiliina.kujanpaa@chamber.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Vuoden brändi 2026 -kilpailussa mukana neljä tunnettua brändiä: DNA, Rukka, Sydänmerkki ja VR17.4.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden brändi -kilpailun finalistinelikkoon kivunneet DNA, Rukka, Sydänmerkki ja VR ovat kaikki vahvoja ja tunnettuja brändejä. Kilpailu ratkeaa 6.5.2026, kun ammattilaisista koostuva raati julistaa voittajan näiden neljän joukosta Keskuskauppakamarin Suuri brändipäivä -tilaisuudessa.
Keskuskauppakamari: Korkeakouluille annettava selkeä kasvuvastuu – rahoitus sidottava työllistymiseen ja innovaatioihin16.4.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari katsoo, että valmisteilla oleva korkeakoulu- ja tutkimusvisio tunnistaa Suomen keskeiset osaamis- ja tuottavuushaasteet, mutta jää keinoiltaan liian varovaiseksi. Jotta visio kääntyisi talouskasvuksi, paremmaksi työllistymiseksi ja vahvemmaksi innovaatiotoiminnaksi, korkeakouluille on annettava nykyistä selkeämpi ja rohkeampi kasvurooli.
Sää lämpenee ja moottoripyörähaaveet heräävät – asiakirjat ja kunto kannattaa tarkistaa huolella ennen kauppoja1.4.2026 10:10:24 EEST | Tiedote
Kevään lähestyessä moottoripyöräkaupoilla käy jälleen vilkas sutina. Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT) Mikko Summa muistuttaa, että innostuksen keskellä ostajan kannattaa pitää mielessä huolellinen valmistautuminen.
Keskuskauppakamari: Kertasatsaus rekrytoivaan koulutukseen vauhdittaisi työllisyyttä ja purkaisi osaajapulaa30.3.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Työttömyyden pitkittyminen Suomessa ei ole vain suhdannekysymys, vaan oire työmarkkinoiden vakavasta kohtaanto-ongelmasta. Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen tulevassa kehysriihessä tarvitaan päätöksiä, jotka puuttuvat suoraan työmarkkinoilla vallitsevaan haasteeseen ja vahvistavat työllisyyttä nopeasti ilman pysyvää menolisäystä. Keskuskauppakamari esittää 40 miljoonan euron kertaluontaista lisärahoitusta rekrytoitaviin koulutuksiin tilanteen ratkaisemiseksi.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Kuluttajat vajoavat synkkyyteen27.3.2026 08:48:26 EET | Tiedote
Kotitalouksien luottamus talouteen heikkeni entisestään, selviää Tilastokeskuksen tuoreesta luottamusindikaattorista. Luottamus heikkeni Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan jopa suhteessa helmikuun valmiiksi sysisynkkään lukemaan. ”Tiedot on kerätty maaliskuun kahden ensimmäisen viikon aikana, eli ne heijastelevat yleisen pessimismin lisäksi osittain Iranin sodan alkuvaiheita”, sanoo Appelqvist.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme