Yritykset varautuvat rahoitusjärjestelyihin, Finnvera valmiina joustoihin

Kuluttajien luottamus on historiallisen alhaalla, mikä tulee vaikuttamaan kuluttajille suunnattujen tuotteiden ja palveluiden kysyntään. Myös yleinen kustannustason nousu sekä korkojen nousu vaikuttavat monen yrityksen talouteen. On todennäköistä, että joustoja tarvitaan, jotta pk-yritykset selviävät tulevasta monin tavoin haastavasta ajasta. Finnvera on varautunut joustoihin rahoituksessaan.
- Aihetta huoleen varmasti on, sillä joillakin yrityksillä on vaikeuksia edessä. Toisaalta esimerkiksi energiamurros on tuonut myös aivan uudenlaista kysyntää ja positiivisia mahdollisuuksia, joihin kannattaa tarttua. Me olemme osaltamme valmiita joustoihin ja tulemme myöntämään maksuvapaita yrityksille tilanteissa, joissa tämä käsillä oleva tilanne vaikuttaa tilapäisesti negatiivisesti maksukykyyn. Haluamme myös olla tukemassa rahoituksellamme uudistumista ja mahdollisuuksiin tarttumista, toteaa Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä.
Joustoihin on varauduttu yritysten osalta, joilla kannattavan liiketoiminnan edellytykset
Finnveran 25 300 asiakkaasta valtaosa on mikro-, pk- ja midcap-yrityksiä. Koronapandemian alkuvaiheessa keväällä 2020 rahoitusten uudelleenjärjestelyt eli pääasiassa lyhennysvapaat olivat ensimmäinen keino, jolla yritykset pyrkivät varautumaan kassan kestävyyteen. Yritykset käyttivät lyhennysvapaita erittäin paljon, ja rahoitusten uudelleenjärjestelyjä tehtiin vuoden 2020 aikana lähes 14 000 kappaletta, mikä oli 170 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Jo vuonna 2021 uudelleenjärjestelyjen määrä normalisoitui reiluun 7 000 kappaleeseen, ja yritysten maksukyky pysyi pandemiasta huolimatta varsin hyvänä. Finnveran suosittua pk-takausta käytettiin poikkeusoloissa yritysten toiminnan uudelleensuuntaamiseen ja käyttöpääoman vahvistamiseen, ja tuote on yhä käytettävissä
Vaikka nyt ei ole odotettavissa pandemian kaltaista kriisitilannetta, poikkeustilanteet tuntuvat yritystoiminnassa.
- Finnvera toimii pankkien kanssa läheisessä yhteistyössä. Luotoissa, joissa Finnvera on takaajana, tarvitaan maksujärjestelyihin myös pankin suostumus. Joustoihin on varauduttu nimenomaan niiden yritysten osalta, joilla vaikeudet johtuvat toimintaympäristön muutoksesta mutta joilla on kannattavan liiketoiminnan edellytykset, sanoo Heinilä.
Lisätietoja:
Juuso Heinilä, liiketoimintajohtaja, pk- ja midcap-rahoitus, Finnvera, 029 460 2576
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juuso Heinilä, liiketoimintajohtaja, pk- ja midcap-rahoitus, Finnvera, 029 460 2576
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnveran Juha Ketola Pk-yritysbarometrin tuloksista: ”Puskurien vahvistamisen sijaan investointeja - Yhä suurempi joukko yrityksistä on velattomia"11.9.2025 09:09:25 EEST | Tiedote
Pk-yritysten suhdannepohja lienee takanapäin, mutta yritysten rahoituksen saatavuudessa on edelleen haasteita. Syksyn Pk-yritysbarometrissa 43 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä ilmoitti, ettei ole saanut tai hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta. Toisaalta syksyn barometri osoittaa, että yrityksillä on tilaisuus käynnistää investointeja. Yritysten taloudellinen tilanne ei ole enää heikentynyt ja käyttöpääoman tarve on jopa alentunut. Koko vastaajajoukossa rahoituksen saatavuushaasteita on vain 15 prosentilla, huomauttaa Finnveran pk- ja midcap-yritysten liiketoimintajohtaja Juha Ketola.
Finnveran Itä-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Keski-Suomessa investoinnit hiipuivat, Pohjois-Savossa EU-rahoitus vauhditti kasvua, Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi, Etelä-Savossa rahoitus lähes kaksinkertaistui9.9.2025 09:19:07 EEST | Tiedote
Finnveran myöntämä rahoitus Itä-Suomen pk- ja midcap-yrityksille kasvoi alkuvuonna 2025 noin viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna. Investointien määrä nousi 45 prosenttia, ja erityisesti Etelä-Savo ja Pohjois-Savo erottuivat vahvalla kasvulla. Keski-Suomessa investointien määrä sen sijaan laski, vaikka rahoitusta myönnettiin enemmän kuin vuotta aiemmin. Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi selvästi, mutta InvestEU-rahoituksen käyttö jäi vaatimattomaksi. Itä-Suomen alueen investoinnit kohdistuivat erityisesti teollisuuteen sekä liike-elämän palveluihin.
Kutsu Teams-infoon: Finnveran aluekatsaus ti 9.9. klo 9 – Keski-Suomi & Etelä-Savo8.9.2025 12:40:23 EEST | Kutsu
Aluekatsaus kertoo, miten yritykset hyödynsivät rahoitusta hankkeissaan ja miten esimerkiksi investoinnit ja yrityskaupat kehittyivät Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa alkuvuonna 2025.
Kutsu: Finnveran aluekatsaus Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan talouteen ja rahoitukseen ti 9.9. klo 108.9.2025 11:57:33 EEST | Kutsu
Aluekatsaus kertoo, miten yritykset hyödynsivät rahoitusta hankkeissaan ja miten esimerkiksi investoinnit ja yrityskaupat kehittyivät Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa alkuvuonna 2025.
Lounais-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Finnveran myöntämä rahoitus kasvoi Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, mutta investointien osuus rahoituksesta jäi matalaksi4.9.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Finnveran myöntämä rahoitus sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen pk- ja midcap-yrityksille kasvoi tammi−kesäkuussa 2025, ja rahoitetuista toimialoista ykkösenä oli tuttuun tapaan teollisuus. Finnveran ja muiden rahoittajien yhdessä rahoittamissa hankkeissa investointien osuus laski Varsinais-Suomessa. Satakunnassa investointien osuus hieman nousi, mutta taso oli edelleen varsin alhainen. Rahoitettujen yrityskauppojen ja omistajanvaihdosten määrässä maakuntien kehitys kulki alkuvuonna vastakkaisiin suuntiin. Varsinais-Suomessa rahoitetut omistajanvaihdokset kasvoivat selvästi, kun taas Satakunnassa omistajanvaihdosten määrä ja rahoitus putosivat ennätysmäisen alas.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme