Yrityksillä on yhä ongelmia EU:n kauppasopimusten hyödyntämisessä
”Ongelma on tunnistettu ja toimenpiteisiin ryhdytty myös Suomessa”, korostaa asiaan perehtynyt Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori.
Vuoren mukaan yrityselämä - kauppakamarit mukaan lukien ovat käynnistäneet yhteistyön ulko- ja valtiovarainministeriöiden sekä tullin kanssa. Yhteistyöllä pyritään tarjoamaan suomalaisille vienti- ja tuontiyrityksille ajankohtaista ja helppokäyttöistä tietoa EU:n kauppasopimuksista.
EU:n neuvottelemat yli 70 kauppasopimusta EU:n ulkopuolisten maiden kanssa helpottavat suomalaisyritysten tuotteiden ja palveluiden pääsyä maiden markkinoille. Vuoren mukaan merkittävimmät hyödyt syntyvät tullien alentamisesta, mikä voi luoda viejälle tai tuojalle jopa 10-20 prosentin hintaedun. Teknisten määräysten ja laitteiden sekä koneiden viranomaistarkastusten yhdenmukaistaminen saattaa alentaa vienti- tai tuontikuluja 10-15 prosenttia.
”Kauppasopimukset muutoinkin pyrkivät karsimaan turhia ja päällekkäisiä lupia ja lisenssejä sekä avaamaan julkisia hankintoja kilpailulle. Yritysten ohella sopimukset hyödyttävät myös kuluttajia, sillä tuote- ja palveluvalikoima laajenee ja hinnat laskevat. Makrotasolla EU:n sopimukset vaikuttavat pääasiallisesti positiivisesti vientivetoisen Suomen talouteen, työllisyyteen ja kilpailukykyyn”, Vuori sanoo.
”On vain tyhmää jättää 10-20 % hintaetuus hyödyntämättä”
”Suomen vienti Etelä-Koreaan on kasvanut 31 prosentilla siinä aikana, kun EU:n ja Etelä-Korean välistä vapaakauppasopimusta on sovellettu”, korostaa Vuori.
Tullitilastojen mukaan vuonna 2018 Suomen vienti Japaniin kasvoi 14 prosenttia ja Kanadaan jopa 28 prosenttia.
Vuoren mukaan Suomen vientiä näihin maihin, mutta myös muihin EU-kauppakumppaneihin pitää nyt määrätietoisesti kasvattaa kauppasopimusetuudet täysimääräisesti hyödyntäen. EU:n komissio, ulkoministeriö ja tulli tarjoavat jo nyt tietoa ja palveluita asiasta, mutta niiden helppokäyttöisyyttä voidaan kehittää.
Keskuskauppakamarin kansainvälisen kaupan asiantuntija Hannele Visurin mukaan kauppakamarissa on käynnissä projekti, jossa yhdessä johtavien vientiyritysten kanssa kehitetään erityisesti pk-yrityksille suunnattavan tiedon ja palveluiden helppokäyttöisyyttä.
Vuori ja Visuri kuitenkin korostavat, että ensisijainen vastuu viennin ja tuonnin prosessien osaamisesta on aina kullakin yrityksellä.
”Pitää olla kykyä ja halua seurata muutoksia markkinoiden sääntelyssä - tullit mukaan lukien. On vain tyhmää jättää kauppasopimusten ja niihin liittyvien tullialennusten tarjoamat etuudet hyödyntämättä”, Vuori ja Visuri muistuttavat.
Eurooppalaisten kauppakamarien yhteistyöjärjestö Eurochambers ja Euroopan alueiden komitea ovat julkistaneet selvityksensä 18.11.2019 Brysselissä. Implementation of Free Trade Agreements -selvitys tehtiin syksyn 2019 aikana yrityksille, viranomaisille ja kauppakamareille. EU:n komission julkaisi lokakuussa 2019 oman vuosittaisen raporttinsa asiasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Timo VuoriJohtaja, kansainväliset asiat; Maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC
Puh:050 553 5319timo.vuori@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Kauppakamarin vientijohtajakysely: Yritysten vientinäkymät kuluvalle vuodelle heikentyneet merkittävästi edellisvuodesta27.3.2024 06:54:00 EET | Tiedote
Kauppakamarin vientijohtajakyselyn perusteella yritysten vientinäkymät ovat selkeästi heikentyneet edellisvuoteen nähden. Tuoreen kyselyn mukaan enää kuusi prosenttia vientiyrityksistä uskoi viennin kasvavan merkittävästi kuluvan vuoden aikana. Alkuvuonna 2023 vielä 20 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä uskoi viennin kasvavan merkittävästi vuoden aikana.
Suhdanteesta huolimatta työllisyystilanne jatkui vahvana – lakkojen arvioidaan lisäävän lomautusten määrää ja pidemmällä aikavälillä pysyvämpää työttömyyttä26.3.2024 09:42:49 EET | Tiedote
Työllisyyskehitys jatkui helmikuussa odotuksia valoisampana. Heikosta suhdannejaksosta huolimatta työllisyysasteen trendilukema on noussut kolmena peräkkäisenä kuukautena.
Keskuskauppakamarin hallitus: Työmarkkinatilanne on ratkaistava luottamusta rakentamalla25.3.2024 16:41:36 EET | Tiedote
Meneillään olevat työtaistelutoimenpiteet ovat vahingollisia Suomen taloudelle. Yrityksille aiheutuu taloudellisia ja toiminnallisia vaikeuksia, joiden korjaaminen ei tapahdu hetkessä. Keskuskauppakamarin hallitus painottaa, että Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tähän ei ole varaa. Suomen talouden kasvu on jo pitkään ollut lähes olematonta ja teolliset investoinnit vuotuisia poistoja pienemmät rapauttaen siten tulevaa kasvupotentiaalia. Siksi Keskuskauppakamarin hallitus pitää tärkeänä, että kiistoissa päästään eteenpäin.
Kauppakamarien vientijohtajakysely: Vientiyrityksistä yli 90 prosenttia kertoo poliittisten lakkojen vaikuttaneen toimintaan - lisäkustannuksia, mainehaittaa, lomautuksia22.3.2024 06:53:00 EET | Tiedote
Yli 90 prosenttia Kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo meneillä olevien lakkojen vaikuttaneen yritysten toimintaan. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 37 prosenttia kertoi lakkojen vaikuttaneen merkittävästi ja 54 prosenttia yrityksistä kertoo lakkojen vaikuttaneen jonkin verran.
Keskuskauppakamari: Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien yhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä jatkoi kasvuaan – Suomi jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä19.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä kasvaa edelleen, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta. Jo yli puolessa jäsenmaista naisten osuus hallituksen jäsenistä on yli 30 prosenttia ja johtoryhmän jäsenistä yli 20 prosenttia. Vaikka Suomi sijoittuukin edelleen kärkikymmenikköön kummassakin vertailussa, olemme jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä. Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä Keskuskauppakamari haluaa muistuttaa, että naisjohtajuuden edistämiseksi on vielä paljon työtä tehtävänä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme