Yrityslainakanta lähes samansuuruinen kuin vuosi sitten

Pankkien yrityslainakanta[1] on supistunut 1,7 mrd. euroa toukokuun 2020 lopun huipusta (60,8 mrd. euroa) ja oli 59,1 mrd. euroa maaliskuun 2021 lopussa. Maaliskuussa yrityslainakanta kuitenkin kasvoi vielä vuodentakaiseen verrattuna 1,8 %. Koronapandemian aikana lainakannan kasvuvauhti (14 %) oli nopeinta toukokuussa 2020, minkä jälkeen vuosikasvu on hidastunut merkittävästi.

Yrityslainakannan kasvu on hidastunut erityisesti vähentyneiden nostomäärien takia. Vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen aikana uusia yrityslainoja nostettiin 42 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana, jolloin nostoja oli poikkeuksellisen runsaasti tammi- ja maaliskuussa. Maaliskuussa 2021 uusia yrityslainanostoja nostettiin 1,4 mrd. euron edestä ja niiden keskikorko oli 2,01 %. Pankkien luotonannon seurantakyselyn mukaan yrityslainojen kysynnän arvioitiin vähentyneen vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen aikana lähinnä kiinteiden investointien heikentymisen vuoksi[2].

Yrityslainoista johtuvat arvonalentumiset ja luottotappiot ovat pysyneet koronapandemiasta huolimatta kokonaisuudessaan vähäisinä. Toimialojen välillä on kuitenkin eroja. Esimerkiksi koronapandemiasta pahoin kärsineillä toimialoilla, kuten majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ja taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialoilla, lainoista on kirjattu suhteessa lainakantaan enemmän arvonalentumisia ja luottotappioita kuin keskimäärin.

Epävarmuus ja varautuminen ovat näkyneet myös yritysten talletusten nopeana kasvuna. Viimeisen vuoden aikana talletusten määrä on kasvanut lähes 5 mrd. euroa. Maaliskuun 2021 lopussa yrityksillä oli talletuksia 44,3 mrd. euroa Suomessa toimivissa pankeissa. Talletusten keskikorko oli −0,08 % maaliskuussa.

Lainat

Suomalaiset kotitaloudet nostivat maaliskuussa 2021 uusia asuntolainoja 2,1 mrd. euron edestä, mikä on 360 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Asuntolainojen kanta oli maaliskuun 2021 lopussa 103,6 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 3,8 %. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli maaliskuun lopussa kulutusluottoja 16,5 mrd. euroa ja muita lainoja 17,4 mrd. euroa.

Asuntoyhteisöt nostivat uusia lainoja[3] maaliskuussa 450 milj. euron edestä. Uusien nostettujen asuntoyhteisölainojen keskikorko laski helmikuusta ja oli 1,26 % maaliskuussa. Asuntoyhteisöille myönnettyjen lainojen kanta oli maaliskuun lopussa 37,6 mrd. euroa.

Talletukset

Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli maaliskuun 2021 lopussa 104,8 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,05 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 94,8 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 3,4 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat maaliskuussa 70 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli maaliskuussa 0,22 %.

Tiedot sijoitusasuntolainoista julkaistaan ensimmäistä kertaa huomenna 4.5. Euro & talous -julkaisussa(Rahoitusjärjestelmän vakausarvio) ilmestyvässä artikkelissa.

Non-recourse factoringin (Myyntisaamisten ostot) poistaminen yrityslainojen volyymeista ja keskikoroista maaliskuusta 2014 eteenpäin laski yrityslainojen keskikorkoja ja vähensi uusien lainojen määriä.

Lisätietoja antavat

Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,

Anu Karhu, puh. 09 183 2228, sähköposti: anu.karhu(at)bof.fi.

Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 1.6.2021 klo 10.

Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/.

[1] Pl. asuntoyhteisöt.

[2] Ks. https://www.suomenpankki.fi/fi/rahapolitiikka/rahapolitiikan-valittyminen/pankkien-luotonannon-seurantakysely/.

[3] Pl. tili- ja korttiluotot.