Yrityslainakanta lähes samansuuruinen kuin vuosi sitten
Pankkien yrityslainakanta[1] on supistunut 1,7 mrd. euroa toukokuun 2020 lopun huipusta (60,8 mrd. euroa) ja oli 59,1 mrd. euroa maaliskuun 2021 lopussa. Maaliskuussa yrityslainakanta kuitenkin kasvoi vielä vuodentakaiseen verrattuna 1,8 %. Koronapandemian aikana lainakannan kasvuvauhti (14 %) oli nopeinta toukokuussa 2020, minkä jälkeen vuosikasvu on hidastunut merkittävästi.
Yrityslainakannan kasvu on hidastunut erityisesti vähentyneiden nostomäärien takia. Vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen aikana uusia yrityslainoja nostettiin 42 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana, jolloin nostoja oli poikkeuksellisen runsaasti tammi- ja maaliskuussa. Maaliskuussa 2021 uusia yrityslainanostoja nostettiin 1,4 mrd. euron edestä ja niiden keskikorko oli 2,01 %. Pankkien luotonannon seurantakyselyn mukaan yrityslainojen kysynnän arvioitiin vähentyneen vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen aikana lähinnä kiinteiden investointien heikentymisen vuoksi[2].
Yrityslainoista johtuvat arvonalentumiset ja luottotappiot ovat pysyneet koronapandemiasta huolimatta kokonaisuudessaan vähäisinä. Toimialojen välillä on kuitenkin eroja. Esimerkiksi koronapandemiasta pahoin kärsineillä toimialoilla, kuten majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ja taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialoilla, lainoista on kirjattu suhteessa lainakantaan enemmän arvonalentumisia ja luottotappioita kuin keskimäärin.
Epävarmuus ja varautuminen ovat näkyneet myös yritysten talletusten nopeana kasvuna. Viimeisen vuoden aikana talletusten määrä on kasvanut lähes 5 mrd. euroa. Maaliskuun 2021 lopussa yrityksillä oli talletuksia 44,3 mrd. euroa Suomessa toimivissa pankeissa. Talletusten keskikorko oli −0,08 % maaliskuussa.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat maaliskuussa 2021 uusia asuntolainoja 2,1 mrd. euron edestä, mikä on 360 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Asuntolainojen kanta oli maaliskuun 2021 lopussa 103,6 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 3,8 %. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli maaliskuun lopussa kulutusluottoja 16,5 mrd. euroa ja muita lainoja 17,4 mrd. euroa.
Asuntoyhteisöt nostivat uusia lainoja[3] maaliskuussa 450 milj. euron edestä. Uusien nostettujen asuntoyhteisölainojen keskikorko laski helmikuusta ja oli 1,26 % maaliskuussa. Asuntoyhteisöille myönnettyjen lainojen kanta oli maaliskuun lopussa 37,6 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli maaliskuun 2021 lopussa 104,8 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,05 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 94,8 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 3,4 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat maaliskuussa 70 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli maaliskuussa 0,22 %.
Tiedot sijoitusasuntolainoista julkaistaan ensimmäistä kertaa huomenna 4.5. Euro & talous -julkaisussa(Rahoitusjärjestelmän vakausarvio) ilmestyvässä artikkelissa.
Non-recourse factoringin (Myyntisaamisten ostot) poistaminen yrityslainojen volyymeista ja keskikoroista maaliskuusta 2014 eteenpäin laski yrityslainojen keskikorkoja ja vähensi uusien lainojen määriä.
Lisätietoja antavat
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
Anu Karhu, puh. 09 183 2228, sähköposti: anu.karhu(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 1.6.2021 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/.
[1] Pl. asuntoyhteisöt.
[2] Ks. https://www.suomenpankki.fi/fi/rahapolitiikka/rahapolitiikan-valittyminen/pankkien-luotonannon-seurantakysely/.
[3] Pl. tili- ja korttiluotot.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Bolåneriskerna har ökat under coronapandemin4.5.2021 11:00:00 EEST | Tiedote
Finlands ekonomi har tagit mindre skada av coronapandemin än väntat, och pandemin har inte rubbat det finländska finanssystemets funktionsförmåga. Kraftig penning- och finanspolitisk stimulans, bankernas flexibla återbetalningsvillkor, direkta företagsstöd och lättnader i makrotillsynskrav och övriga regler för banker har hjälpt hushåll och företag. Den långvariga ökningen i hushållens skuldsättning riskerar dock att försvaga Finlands förmåga att klara framtida ekonomiska kriser. Bostadsutlåningen har tagit fart sedan sommaren 2020 och ökat hushållens sammantagna skuldbörda. Långa bostadslån lyfts i dag mer än någonsin tidigare och av nya bostadslån beviljas en allt större del människor med stora skulder i förhållande till sina inkomster. Den genomsnittliga storleken av nya bostadslån har också ökat. ”Finländarnas växande skuldsättning och särskilt den allt vanligare förekomsten av långa bostadslån är oroväckande med tanke på den finansiella stabiliteten”, säger vice ordföranden i Finl
Risks relating to housing loans have grown during the COVID-19 pandemic4.5.2021 11:00:00 EEST | Press release
The Finnish economy has come through the COVID-19 pandemic with less damage than expected. The pandemic hasn’t shaken the functioning of Finland’s financial system. The strong monetary and fiscal policy stimulus, the flexibility granted by the banks in the servicing of loans, direct business subsidies and the relaxation of macroprudential requirements and other banking regulations have all helped households and businesses. The persistent indebtedness of Finnish households does, however, threaten to weaken Finland’s ability to cope with future economic crises. Housing mortgage lending has picked up since summer 2020 and the household debt burden has continued to accumulate. Housing loans of long maturity are being taken out more than ever, and a greater proportion of new housing loans have been granted to people with a high level of debt relative to their income. The average size of new housing loans has also grown. ‘From the perspective of financial stability, Finns’ increased indebted
Asuntolainoihin liittyvät riskit ovat kasvaneet koronapandemian aikana4.5.2021 11:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talous on selvinnyt koronapandemiasta odotettua pienemmin vaurioin, eikä pandemia ole horjuttanut Suomen rahoitusjärjestelmän toimintakykyä. Voimakas raha- ja finanssipoliittinen elvytys, pankkien myöntämät joustot lainanhoitoon, suorat yritystuet sekä makrovakausvaatimusten ja muun pankkisääntelyn helpotukset ovat auttaneet kotitalouksia ja yrityksiä. Kotitalouksien pitkään kasvanut velkaantuneisuus uhkaa kuitenkin heikentää Suomen kykyä selvitä tulevista talouskriiseistä. Asuntoluotonanto on vilkastunut kesästä 2020 lähtien ja kasvattanut kotitalouksille kertynyttä velkataakkaa. Pitkiä asuntolainoja nostetaan enemmän kuin koskaan, ja entistä suurempi osa uusien asuntolainojen määrästä on myönnetty ihmisille, joilla on runsaasti velkaa heidän tuloihinsa nähden. Myös uusien asuntolainojen keskikoko on kasvanut. ”Rahoitusvakauden näkökulmasta suomalaisten lisääntynyt velkaantuminen ja erityisesti pitkien asuntolainojen yleistyminen on huolestuttavaa”, sanoo Suomen Pankin johtokun
Det utestående beloppet av företagslån nästan på samma nivå som för ett år sedan3.5.2021 10:00:00 EEST | Tiedote
Bankernas utlåning till icke-finansiella företag[1] har minskat med 1,7 miljarder euro från toppnoteringen vid utgången av maj 2020 (60,8 miljarder euro) och var 59,1 miljarder euro vid utgången av mars 2021. I mars ökade emellertid det utestående beloppet av företagslån ännu med 1,8 % jämfört med ett år tidigare. Under coronapandemin var tillväxten i utlåningen (14 %) som snabbast i maj 2020, varefter årstillväxten har mattats av betydligt. Ökningen i det utestående beloppet av företagslån har mattats av särskilt på grund av minskade utbetalningar. Under det första kvartalet 2021 var utbetalningarna av nya företagslån 42 % mindre än under motsvarande tid ett år tidigare, då utbetalningarna var exceptionellt stora i januari och mars. I mars 2021 utbetalades nya företagslån för 1,4 miljarder euro och genomsnittsräntan var 2,01 %. Enligt uppföljningsenkäten om bankernas kreditgivning uppskattades efterfrågan på företagslån ha minskat under det första kvartalet 2021 närmast till följd av
Corporate loan stock almost at the same level as a year earlier3.5.2021 10:00:00 EEST | Press release
The stock of loans granted by banks to non-financial corporations (NFCs)[1] has contracted by EUR 1.7 bn from the peak at end-May 2020 (EUR 60.8 bn) to EUR 59.1 bn at the end of March 2021. Nevertheless, in March the corporate loan stock still grew by 1.8% on the same month last year. During the COVID-19 pandemic, the corporate loan stock has grown at the fastest pace (14%) in May 2020. Since then, the annual growth rate has slowed significantly. Growth in the stock of corporate loans has moderated particularly due to fewer drawdowns. In the first quarter of 2021, drawdowns of new corporate loans were down 42% on the same period a year earlier, when they were exceptionally brisk. In March 2021, new drawdowns totalled EUR 1.4 bn, with an average interest rate of 2.01%. According to the Bank Lending Survey, demand for corporate loans is estimated to have declined in the first quarter of 2021 mainly on account of weaker fixed investment. Overall, despite the pandemic, impairments and cred
Muistutuskutsu: Suomen Pankin tiedotustilaisuus 4.5.2021 rahoitusvakaudesta pandemian oloissa29.4.2021 12:07:51 EEST | Kutsu
Miten yritykset ja pankit ovat pärjänneet koronapandemian aikana? Miten asuntomarkkinoiden vilkastuminen heikon talouskehityksen aikana heijastuu rahoitusjärjestelmän vakauteen? Tervetuloa seuraamaan Suomen Pankin tiedotustilaisuutta rahoitusjärjestelmän vakaudesta ja sen haavoittuvuuksista tiistaina 4.5.2021 klo 11.00. Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen esittelee Suomen Pankin tuoreen arvion rahoitusvakaudesta. Tilaisuutta voi seurata verkossa osoitteessa www.mediaserver.fi/live/bof. (Huom. Avaa linkki jollain muulla kuin Internet Explorer -selaimella.) Tilaisuudessa julkistetaan uusin numero Euro & talous -verkkojulkaisusta. Pyydämme median edustajia ilmoittautumaan tiedotustilaisuuteen sekä embargolistalle viimeistään huomenna 30.4. klo 12.00 tämän linkin kautta: Ilmoittaudu tilaisuuteen Huom. Median edustajien ei ole television kuvausryhmiä lukuun ottamatta mahdollista saapua paikalle koronarajoitusten vuoksi. TV-kuvaustarpeista pyydämme olemaan etukäteen yhteydessä vanhem
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme