Yrityslainakanta lähes samansuuruinen kuin vuosi sitten
Pankkien yrityslainakanta[1] on supistunut 1,7 mrd. euroa toukokuun 2020 lopun huipusta (60,8 mrd. euroa) ja oli 59,1 mrd. euroa maaliskuun 2021 lopussa. Maaliskuussa yrityslainakanta kuitenkin kasvoi vielä vuodentakaiseen verrattuna 1,8 %. Koronapandemian aikana lainakannan kasvuvauhti (14 %) oli nopeinta toukokuussa 2020, minkä jälkeen vuosikasvu on hidastunut merkittävästi.
Yrityslainakannan kasvu on hidastunut erityisesti vähentyneiden nostomäärien takia. Vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen aikana uusia yrityslainoja nostettiin 42 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana, jolloin nostoja oli poikkeuksellisen runsaasti tammi- ja maaliskuussa. Maaliskuussa 2021 uusia yrityslainanostoja nostettiin 1,4 mrd. euron edestä ja niiden keskikorko oli 2,01 %. Pankkien luotonannon seurantakyselyn mukaan yrityslainojen kysynnän arvioitiin vähentyneen vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen aikana lähinnä kiinteiden investointien heikentymisen vuoksi[2].
Yrityslainoista johtuvat arvonalentumiset ja luottotappiot ovat pysyneet koronapandemiasta huolimatta kokonaisuudessaan vähäisinä. Toimialojen välillä on kuitenkin eroja. Esimerkiksi koronapandemiasta pahoin kärsineillä toimialoilla, kuten majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ja taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialoilla, lainoista on kirjattu suhteessa lainakantaan enemmän arvonalentumisia ja luottotappioita kuin keskimäärin.
Epävarmuus ja varautuminen ovat näkyneet myös yritysten talletusten nopeana kasvuna. Viimeisen vuoden aikana talletusten määrä on kasvanut lähes 5 mrd. euroa. Maaliskuun 2021 lopussa yrityksillä oli talletuksia 44,3 mrd. euroa Suomessa toimivissa pankeissa. Talletusten keskikorko oli −0,08 % maaliskuussa.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat maaliskuussa 2021 uusia asuntolainoja 2,1 mrd. euron edestä, mikä on 360 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Asuntolainojen kanta oli maaliskuun 2021 lopussa 103,6 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 3,8 %. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli maaliskuun lopussa kulutusluottoja 16,5 mrd. euroa ja muita lainoja 17,4 mrd. euroa.
Asuntoyhteisöt nostivat uusia lainoja[3] maaliskuussa 450 milj. euron edestä. Uusien nostettujen asuntoyhteisölainojen keskikorko laski helmikuusta ja oli 1,26 % maaliskuussa. Asuntoyhteisöille myönnettyjen lainojen kanta oli maaliskuun lopussa 37,6 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli maaliskuun 2021 lopussa 104,8 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,05 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 94,8 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 3,4 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat maaliskuussa 70 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli maaliskuussa 0,22 %.
Tiedot sijoitusasuntolainoista julkaistaan ensimmäistä kertaa huomenna 4.5. Euro & talous -julkaisussa(Rahoitusjärjestelmän vakausarvio) ilmestyvässä artikkelissa.
Non-recourse factoringin (Myyntisaamisten ostot) poistaminen yrityslainojen volyymeista ja keskikoroista maaliskuusta 2014 eteenpäin laski yrityslainojen keskikorkoja ja vähensi uusien lainojen määriä.
Lisätietoja antavat
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
Anu Karhu, puh. 09 183 2228, sähköposti: anu.karhu(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 1.6.2021 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/.
[1] Pl. asuntoyhteisöt.
[2] Ks. https://www.suomenpankki.fi/fi/rahapolitiikka/rahapolitiikan-valittyminen/pankkien-luotonannon-seurantakysely/.
[3] Pl. tili- ja korttiluotot.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme