Yrityslainoja on nostettu poikkeuksellisen paljon
Elokuussa 2022 uusia yrityslainoja[1] nostettiin runsaasti (3,3 mrd. euroa) Suomessa toimivista luottolaitoksista. Uusien nostettujen lainojen keskikorko laski heinäkuusta ja oli elokuussa 1,59 %, mikä johtui suurien eli yli miljoonan euron lainojen korkojen laskusta. Elokuussa suuria lainoja nostettiin 2,9 mrd. euron edestä, mikä on 87 % kaikista yrityslainanostoista. Uusien suurien lainojen keskikorko oli 1,26 % elokuussa. Uusia lainoja nostivat elokuussa pääasiassa teollisuustoimialat.
Yrityslainoja on nostettu poikkeuksellisen paljon (28 mrd. euroa) edellisten 12 kuukauden aikana. Uudet nostot kasvoivat erityisesti energia- ja teollisuusyritysten rahoitustarpeen vuoksi. Kahdentoista kuukauden liukuva summa kasvoi yhteensä 12,9 mrd. euroa vuodentakaisesta. Tästä energiayritysten lainojen osuus oli 5,3 mrd. euroa ja teollisuusyritysten 5,1 mrd. euroa.
Suomessa toimivien pankkien yrityksille[2] myöntämien lainojen kanta oli yhteensä 64,5 mrd. euroa elokuun 2022 lopussa. Lainakanta kasvoi 1,8 mrd. euroa elokuussa 2022. Vuodentakaisesta lainakanta kasvoi 7,2 mrd. euroa. Elokuussa 2022 yrityslainakannan vuosikasvuvauhti oli 13,2 %. Samalla hoitamattomien lainojen suhde koko lainakantaan pieneni. Hoitamattomien lainojen osuus lainakannasta oli 1,6 % elokuussa 2022, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 2,4 %.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat elokuussa 2022 uusia asuntolainoja 1,5 mrd. euron edestä, mikä on 288 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 8,6 %. Asuntolainojen kanta oli elokuun 2022 lopussa 107,9 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 2,3 %. Sijoitusasuntolainojen osuus asuntolainakannasta oli 8,2 %. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli elokuun lopussa kulutusluottoja 17,0 mrd. euroa ja muita lainoja 18,2 mrd. euroa.
Asuntoyhteisöt nostivat uusia lainoja elokuussa 449 milj. euron edestä. Uusien nostettujen asuntoyhteisölainojen keskikorko oli 1,98 % elokuussa. Asuntoyhteisöille myönnettyjen lainojen kanta oli elokuun lopussa 41,3 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli elokuun 2022 lopussa 113,1 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,03 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 104,1 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 2,1 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat elokuussa 70 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli elokuussa 1,14 %.
Lisätietoja antavat
Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi,
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 31.10.2022 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/.
[1] Pl. asuntoyhteisöt.
[2] Pl. asuntoyhteisöt.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
En åldrande befolkning och svag produktivitet dämpar tillväxtutsikterna för Finland22.11.2022 12:30:00 EET | Tiedote
Brant stigande energi- och livsmedelspriser, flaskhalsar i utbudet och återvändande efterfrågan efter pandemin har ökat pristrycket betydligt och drivit upp inflationen i både euroområdet och Finland till en alltför hög nivå. I oktober var inflationen i euroområdet redan 10,7 %. Därför har penningpolitiken stramats åt efter flera år av penningpolitisk stimulans. ”I Europeiska centralbankens råd inledde vi en normalisering av penningpolitiken i december 2021. Vi fortsätter processen konsekvent och målmedvetet för att inflationen ska stabilisera sig i enlighet med vårt mål 2 % på medellång sikt”, förklarar Finlands Banks chefdirektör Olli Rehn. Före räntehöjningarna som inleddes i juli var ECB:s viktigaste styrränta negativ och låg på –0,5 %. För närvarande är denna inlåningsränta som bankerna betalar centralbanken 1,5 %. Vi kommer sannolikt att fortsätta att höja styrräntorna ytterligare. Höjningstakten beror på inflationsutvecklingen och det ekonomiska läget. Bland de utmaningar som Fi
Population ageing and weak productivity are blunting Finland’s longer term growth outlook22.11.2022 12:30:00 EET | Press release
Steeply rising energy and food prices, supply bottlenecks and the post-pandemic recovery in demand have added considerably to price pressures, driving up inflation in the euro area and in Finland to levels that are far too high. In October, the inflation rate in the euro area was already 10.7%. This is why monetary policy is being tightened after several years of an accommodative monetary policy stance. “In the Governing Council of the European Central Bank, we began the process of normalising monetary policy back in December 2021. That process is now being taken forward consistently and purposefully to ensure that over the medium term inflation stabilises at the 2% target we have set,” explains Governor of the Bank of Finland Olli Rehn. Before starting to raise interest rates in July, the ECB’s most important policy rate was negative: ‑0.5%. This deposit facility rate is currently at 1.5%. Key ECB interest rates are likely to be raised still further. The pace at which this is done wil
Väestön ikääntyminen ja heikko tuottavuus vaimentavat Suomen talouden pidemmän aikavälin kasvunäkymiä22.11.2022 12:30:00 EET | Tiedote
Energian ja elintarvikkeiden jyrkästi nousevat hinnat, tarjonnan pullonkaulat ja pandemian jälkeinen kysynnän elpyminen ovat lisänneet hintapaineita merkittävästi, ja inflaatio on kiihtynyt sekä euroalueella että Suomessa aivan liian nopeaksi. Lokakuussa inflaatio oli euroalueella jo 10,7 %. Sen vuoksi rahapolitiikkaa on kiristetty usean elvyttävän vuoden jälkeen. ”Aloitimme Euroopan keskuspankin neuvostossa rahapolitiikan normalisoinnin vuoden 2021 joulukuussa. Sitä viedään nyt eteenpäin johdonmukaisesti ja määrätietoisesti, jotta inflaatio vakaantuisi keskipitkällä aikavälillä 2 prosentin tavoitteemme mukaiseksi”, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn eduskunnan talousvaliokunnan kuulemisessa. Ennen koronnostojen aloittamista heinäkuussa EKP:n tärkein ohjauskorko oli negatiivinen, –0,5 %. Tällä hetkellä tämä pankkien keskuspankille maksama talletuskorko on 1,5 %. Ohjauskorkoja nostetaan todennäköisesti vielä lisää. Nostamistahti riippuu inflaatio- ja talouskehityksestä. Suomen haa
IMF:s kommentarer om Finlands ekonomi17.11.2022 10:00:00 EET | Tiedote
En delegation från Internationella valutafonden (IMF) på besök i Finland har överlämnat sina kommentarer om det ekonomiska läget och den finansiella stabiliteten i Finland till myndigheterna. Uttalandet grundar sig på diskussioner som delegationen fört med finska myndigheter, arbetsmarknadspartner, privata finansinstitut, forskningsinstitut och andra instanser. Vi bifogar kommentarerna i sammandrag på svenska. Kommentarerna på engelska har i sin helhet lagts ut både på IMF:s webbplats (www.imf.org) och på Finlands Banks webbplats (www.suomenpankki.fi). Sammandrag på svenska (inofficiell översättning) (pdf) Kommentarer på engelska (pdf)
The IMF's concluding statement on the Finnish economy17.11.2022 10:00:00 EET | Press release
The International Monetary Fund’s (IMF) delegation currently visiting Finland has submitted its concluding statement on the Finnish economy and the stability of the financial sector to the authorities. The statement is based on discussions held by IMF representatives with Finnish authorities as well as representatives of social partners, private financial institutions, research institutes and other relevant parties. The concluding statement can be accessed in full on the IMF’s and Bank of Finland’s websites (www.imf.org) and (www.suomenpankki.fi), respectively. Concluding Statement (PDF) Summary (PDF)
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme