Yrityspäättäjät huolissaan mielenterveysongelmien kasvusta työelämässä

Mielenterveyden ongelmat tulevat lisääntymään työelämässä seuraavan viiden vuoden aikana. Näin arvioi 79 prosenttia suomalaisista yrityspäättäjistä. Tieto käy ilmi työeläkeyhtiö Elon teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi kesä-elokuun aikana 449 yritysjohtajaa ja HR-ammattilaista. Kyselyn toteutuksesta vastasi Aula Research.

Yritysjohtajista 70 prosenttia oli huolissaan mielenterveysongelmien lisääntymisestä omassa yrityksessään lähitulevaisuudessa. Keskeisinä syinä ongelmien kasvuun pidetään työelämän hektisyyttä (60 %) ja vaatimustason kasvua (51 %).

– Mielenterveyden haasteiden kasvukäyrä on jyrkkä. Ongelmat ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä, aivan erityisesti nuorilla. Vaikka tilanne on synkkä, ei pidä ajatella, ettei ongelmille voitaisi tehdä mitään. Kyllä voidaan, sanoo Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki.

Henkisen hyvinvoinnin tukemiseen yritysjohtajat nimesivät parhaiksi välineiksi yhteisöllisyyden (64 %) ja kannustavan vuorovaikutuksen (62 %) lisäämisen työpaikalla. Vastaajat uskoivat myös oikeudenmukaisen johtamisen (60 %) ennaltaehkäisevän ongelmia.

”Psykologia tarvitaan, mutta olennaisinta on, mitä työpaikalla tapahtuu”

Yli puolet (53 %) yrityspäättäjistä arvioi, että ongelmat työn ulkopuolisessa elämässä muodostavat merkittävimmän uhan työntekijöiden työkyvylle. Merkittävinä uhkina työkyvylle pidettiin myös työuupumusta (34 %) ja työn henkistä kuormittavuutta (32 %).

– Työelämän hektisyys on kasvanut. Paikoin se on tapahtunut hyvinvoinnin ja työkyvyn kustannuksella. Työkyvyn kannalta on keskeistä kartoittaa työn kuormitustekijät ja puuttua niihin sekä vahvistaa voimavaratekijöitä, toteaa Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Marjo Wallin.

Mielenterveyden haasteiden ennaltaehkäisyssä työpaikoilla on Wallinin mukaan otettu pieniä askeleita eteenpäin. 42 prosenttia yrityspäättäjistä sanoo, että heidän yrityksessään mielenterveysongelmien ehkäisystä puhutaan paljon tai jonkin verran. 57 prosentissa yrityksistä puhutaan vähän tai ei lainkaan.

– Työkyvystä ja työkuormasta tulee puhua säännöllisesti, eikä vain kerran vuodessa kehityskeskusteluissa. Esihenkilön tehtävä on varmistaa, että priorisointi toimii ja liialliseen kuormitukseen puututaan. Tämä tukee työkykyä pitkässä juoksussa, sanoo Wallin.

Tilanteisiin, joissa työntekijän terveys on jo uhattuna, yritysjohtajat mainitsivat avun keinoiksi työterveyspsykologin palvelut (67 %) ja työn uudelleen organisoinnin ja työn muokkaamisen (56 %). Joka kolmas vastaaja (33 %) mainitsi tehostetun tuen esihenkilöltä.

– Työpsykologia tarvitaan, mutta olennaisinta on, mitä työpaikalla tapahtuu. Työn muokkausta ja esihenkilön tehostettua tukea pitäisi antaa jokaisessa työpaikassa, kuvaa Wallin.

Yli puolet sanoo, ettei nuorten työkykyä tueta erityisesti

Erityisten nuorten kokemat mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet. 16-34 –vuotiaiden naisten masennuksen perusteella maksettujen sairauspäivärahapäivien määrä on 2005-2021 välillä kaksinkertaistunut.

Kysymykseen, tuetaanko nuorten, työelämään vasta tulleiden henkistä työkykyä erityisesti 52 prosenttia yrityspäättäjistä vastaa kieltävästi. 27 prosenttia sanoo tukea olevan tarjolla. Niissä yrityksissä, joissa tukea on tarjolla, kiinnitetään erityistä huomioita perehdytykseen ja auttamiseen.

– Onnistuneen perehdytyksen merkitystä ei voi riittävästi korostaa. Perehdytyksellä on laajat, myönteiset vaikutukset nuoren tulevaan työuraan. Ensimmäisissä työpaikoilla luodaan ammatillista itsetuntoa ja saadaan tärkeitä onnistumisen tunteita. Kun nuori otetaan vahvasti osaksi työyhteisöä ja varmistetaan, että hänellä on vahva esihenkilön tuki ja kannustus, ollaan jo pitkällä, kuvaa Korhonen-Yrjänheikki.

Lisätietoa tutkimuksesta:

Aula Research toteutti työeläkeyhtiö Elon toimeksiannosta kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin yrityspäättäjien käsityksiä liittyen mielenterveyden ongelmiin työelämässä. Kyselyn otos kerättiin henkilökohtaisten vastauslinkkien kautta 14.6.-7.8.2022. Kyselyyn vastasi 449 kohderyhmään kuuluvaa vastaajaa. Vastaajat edustivat eri toimialoja ja olivat maantieteellisesti jakautuneet ympäri maata. Suurin vastaajajoukko oli niiden yritysten päättäjät, jotka työllistävät 20-49 työntekijää.